Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
Taulua kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Suomen vanhin teatteri on Åbo Svenska Teater. "Ruotsista Suomeen siirtynyt C.G. Bonuvier rakennutti Turkuun 1810-luvulla tiettävästi maamme ensimmäisen varsinaisen teatteritalon aivan sen paikan tuntumaan, jossa Åbo Svenska Teaterin nykyinen toimitalo sijaitsee. Bonuvier’n puurakenteinen teatteri tuhoutui kuitenkin tyystin Turun suuressa palossa 1827." Linkki Åbo Svenska Teater kotisivulle. Suomen Kansallisteatteri (alkuperäiseltä nimeltään Suomalainen teatteri) on vuonna 1872 perustettu, vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Linkki Kansallisteatterin kotisivulle.
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan niitty tarkoittaa puutonta, ruohoa ja heinää kasvavaa maa-aluetta (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niitty?searchMode=all). Niityt ovat pääasiassa syntyneet laidunnuksen ja rehunteon seurauksena. Mikään niitty ei käsittääkseni voi pysyä avoimena luonnonvaraisten eläinten ansiosta.
Voisiko olla kyseessä Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki? Kirjasammossa voit tutkia kuvauksia kirjoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kiljusen%20herrasv%C3%A4ki.
Sanonta "rikas tyttörukka" lienee lainaa englanninkielisestä ilmauksesta "poor little rich girl". Näytelmäkirjailija Eleanor Gates julkaisi tämän nimisen kolminäytöksisen näytelmän vuonna 1912. Ensi-iltansa se sai tammikuussa 1913. Vuonna 1917 siitä tuli elokuvaversio, jonka pääosaa näytteli Mary Pickford. Irving Cummingsin ohjaamassa vuoden 1936 uudelleenfilmatisoinnissa pääroolissa nähtiin Shirley Temple. Suomessa Cummingsin elokuvaa esitettiin nimellä Rikas tyttörukka. Samaa nimeä käytettiin myös 1987 julkaistusta Charles Jarrottin elokuvasta Poor little rich girl : the Barbara Hutton story.Ilmausta "poor little rich girl" popularisoi ja sen kehkeytymistä vakiintuneeksi sanonnaksi edisti myös sen niminen Noel Cowardin kirjoittama...
Kyseessä saattaisi olla Sven Wernströmin nuortenkirja Salaisten saari (De hemligas ö). Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1969 ja kertoo jokilaivaonnettomuudessa haaksirikkoutuvasta partiolaisjoukosta. Nuoret pelastautuvat saarelle, jossa he joutuvat viettämään pitkän ajan. He rakentavat majoja, metsästävät ja kalastavat. Kirveen lisäksi hakaneuloista valmistetut ongenkoukut nousevat arvoon. Pikku hiljaa muotoutuu yhteisö, joka kuitenkin riitautuu ja jakautuu kahteen, Håkan- ja Benka-nimisten poikien johtamaan joukkoon. Kaksi kilpailevaa joukkiota ajautuu lopulta suoranaiseen sotaan. Saarella oleskelun aikana ehtii syntyä myös vauva. Lopulta nuoret löydetään, ja uutistoimittajat ryntäävät paikalle tekemään juttua villi-ihmisten näköisistä...
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Voitte pyytää lehdet lueattaviksi lehtiosastolta. Lehtiä ei lainata.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Asia on ollut uutisissa vuosina 2007-2008, koska vuonna 2007 australialaistutkimuksessa todettiin, että tulostimista leviää väriaineen nanohiukkasia. Myös Työterveyslaitos teki oman tutkimuksensa ja totesi hiukkaspäästöt todellisiksi. TTL on kuitenkin ohjeistanut vain huolehtimaan huoneilman tuuletuksesta tilassa, jossa tulostinta käytetään. LähteetKaleva 1.9.2007: Lasertulostimet iso terveysriski https://www.kaleva.fi/lasertulostimet-iso-terveysriski/2259569Ilta-Sanomat 24.1.2008: Suomalaistutkimus vahvisti lasertulostinten hiukkaspäästöt https://www.is.fi/digitoday/art-2000001549110.htmlYle: TTL: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1.2008 https://yle.fi/a/3-5820370Lääkärilehti: Lasertulostimet tuottavat pienhiukkasia 24.1....
