Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://...
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Anjalan kirkkoa koskevassa rekisteriportaalissa sanotaan näin: Kirkon luoteispuolella Kirkkovuorella sijaitseva vanha hautausmaa jäi jo 1800-luvun lopussa lähinnä Wrede-suvun käyttöön. Suvun punatiilinen hautakappeli on vuodelta 1860 (G.Th. Chiewitz). Lisäksi tunnelmallisella hautausmaalla on useita Wrede-suvun jäsenten hautoja muistomerkkeineen, mm. Kakolan vankien Mathilda Wreden haudalle pystyttämä obeliski vuodelta 1934. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/re…
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Fennica-tietokannan mukaan ”Nuorten kirjakerho” -sarjaan kuuluisi 62 kirjaa. Sarjan ensimmäinen kirja oli George Lazenbyn ”Hyljesaaren arvoitus” (RV, 1974) ja viimeinen Jukka Mäkisen ”Löytö” (RV-kirjat, 1984). Täydellisen listauksen saat esiin osoitteesta https://finna.fi, kun valitset hakutavaksi ”teoksen nimi” ja nimeksi ”Nuorten kirjakerho”. Kohdasta ”Lajittelu” voi valita ”vanhimmat ensin”, niin saat kirjat näkyviin ilmestymisjärjestyksessään.
”Nuorten kirjakerho” on eri sarja kuin ”Suuri nuorten kirjakerho”, jota Suuri Suomalainen Kirjakerho julkaisi vuodesta 1976. ”Nuorten kirjakerhon” taustalla oleva kustantaja RV on lyhenne helluntailaisesta Ristin Voitto -järjestöstä, joka on julkaissut jo 1900-luvun alusta lähtien uskonnollista...
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.
Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena.
Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto...
Tietyn maan kahvikulttuuri voi olla vaikea aihe. Sen sijaan Euroopan alkoholikulttuureista on kirjoitettu paljon.
Yleensä ajatellaan, että Suomessa vallitsee humalahakuinen ”viinakulttuuri”, muualla Euroopassa hillitty ”viinikulttuuri”. Suomen juomakulttuuria on haluttu eurooppalaistaa. Kirjamarkkinoista päätellen Suomessa onkin 2000-luvulla syntynyt valtava viini-innostus. Voit todeta asian Helmetin ( http://www.helmet.fi )avulla seuraavasti. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi viinit ja valitse kieleksi suomi. Kun sitten teet haun, saat tulokseksi uutuusjärjestyksessä suomeksi julkaistua viinikirjallisuutta. Kirjoja on valtavasti. Vaikuttaisi siis siltä, että viinikulttuuri on tullut Suomeen.
Lehtiartikkeleista päätellen suomalainen...
Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Suomalaisesta almanakasta kissanpäivää ei löydy. Erilaisista teema- ja merkkipäivistä vastaa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, joka ei ehdotettua kissanpäivää ole vielä hyväksynyt kalenteriin.
Suomessa vietettäviä teemapäiviä ovat mm.
3.3 Löytöeläinpäivä
4.10 Maailman eläinten päivä ja 4.-10.10 Eläinten viikko
Maailmalla kissanpäiviä vietetään nettisivustojen mukaan useina eri ajankohtina:
17.2. World Cat Day - Puola
22.2. Cat Day - Japani
1.3 International Cat Day – mm. Venäjä
8.8. International Cat Day
16.10. National Feral Cat Day
29.10. National Cat Day
Ja joittenkin mielestä kaikki päivät ovat kissanpäiviä – myös tällaisia mielipiteitä löytyi.
Tarkemmin:
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/lemmikki/kissanpaiva-ei-kelvannu…...
Laulu on nimeltään "Minun ystäväni" (säv. ja san. Petri Virtanen) ja se löytyy seuraavilta cd-levyiltä: "Musiikin mestarit. 3-4 : CD 1 : Laulu-ja kuunteluäänite " ja "Kirahvi Kultakurkku ja muita lauluja".
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Isoon-Britanniaan pääsee useita eri reittejä ja matkustustapoja käyttäen riippuen siitä mihin osaan saarivaltiota haluaa matkustaa ja minkä kulkuvälineen valitsee.
Nopein tapa matkustaa Suomesta Isoon-Britanniaan on lentäminen. Mikäli olet matkustamassa lentäen esimerkiksi Lontooseen, lentoja voi etsiä Googlesta hakusanoilla ”Lennot Lontoo”.
Isoon-Britanniaan voi matkustaa myös muilla kulkuvälineillä, kuten junalla tai omalla autolla. Omalla autolla matkustettaessa voi hyödyntää autolauttoja, joita liikennöi Isoon-Britanniaan useista eri Euroopan maista, kuten esimerkiksi Ranskasta, Tanskasta ja Alankomaista. Myös Ranskan Calais’ta Englannin Doveriin kulkevan ja Englannin kanaalin alittavan rautatietunnelin kautta kulkevat junat...
Yleisesti ottaen vanhat Raamatut eivät ole niin arvokkaita kuin voisi kuvitella, sillä niitä on painettukin usein runsaasti. Esimerkiksi sata vuotta ei ole Raamattujen osalta ikä eikä mikään. Arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko sille kysyntää eli ostajia.
Raamatun painosta ja arvoa voi tiedustella antikvariaateissa. Kristilliseen kirjallisuuteen on erikoistunut esimerkiksi Luther-divari, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://lutherdivari.fi/kotisivu/. Yleisempiä antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
Vetovoimala-hankkeen sivuilla on hankkeen projekstipäällikön Riina Karvosen artikkeli tästä tietoiskusta. Hän kertoo löytäneensä Katso-lehden artikkelista syksyltä 1987 tietoa parin lapsen myöhemmistä vaiheista: "lakaisukoneen kuljettajan ammatista haaveillut poika oli päätynyt puistotyöntekijäksi ja lääkärihoitajaksi aikonut tyttö hoiti kotona vastasyntynyttä vauvaansa." Tämän enempää tietoa hän ei löytänyt. Sivu löytyy alta:
https://www.vetovoimala.fi/post/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rihoitaja-tietenkin
Lasten nimistä tai muista myöhemmistä vaiheista emme löytäneet tietoa. Tämä monen muistama tietoisku on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://areena.yle.fi/1-50117600
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa on lukumäärä
http://tilastokeskus.fi/til/asyta/2009/asyta_2009_2010-09-24_fi.pdf sivulla kolme 79 149 yhtiötä.
Isännöintiliiton sivuilta saa vielä nämä tiedot http://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannointialasuomessa. Isännöintiliiton arvion tarkempaa tasoa ei ole saatavissa.
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan 11.10.1975 valtion budjettia vuodelle 1976. Varusmiehen päivärahan todettiin nousevan vuoden 1976 heinäkuussa "50 pennillä, eli neljään markkaan". Vuonna 1975 päiväraha oli siis 3,50 mk.
