Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Kyseessä ei ole Eino Leinon runo, vaikka monessa yhteydessä virheellisesti näin mainitaan. Runon on kirjoittanut helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenisen vuotta sitten.
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-tuskista-vapaa-ja-mukana
HS 13.11.2005 ja HS 11.4.2016
Tällä hetkellä maapallon väkiluku on 6,2 miljardia. Tänään 9.1.08 maapallon arvioitu väkiluku on 6,642,889,812.
Päivän väkilukuarvion voi katsoa U.S. Census Bureaun osoitteesta http://www.census.gov/ipc/www/popclockworld.html
Lähde: Tilastokeskuksen oppimateriaali Johdatus väestötieteen perusteisiin osoitteessa http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/13/01/index.html;
"Vastaus" -valssin nuotti löytyy mm. nuottijulkaisuista Matti ja Teppo: Suuret valssisuosikit sekä Finlanders: Vähän enemmän. Näitä kumpaakaan ei ole Kiimingin kirjastoissa, mutta saadaan kyllä kaukolainattua esim. Oulusta. Ota yhteys omaan kirjastoosi mikäli haluat tehdä kaukolainapyynnön.
Tuija Lehtisellä on hyvin laaja tuotanto eikä siitä ole helppoa poimia mitään ns. pääteoksia. Keskeisten teemojen löytäminenkin lienee tarkoitus olla esitelmän tekijän oma tehtävä, mutta lyhyesti sanottuna Lehtinen kirjoittaa realistisesti nuorten elämästä ja ihmissuhteista. Teokset sijoittuvat yleensä nykyhetkeen ja niinpä ne peilaavat nuorten elämää tämän päivän Suomessa.
Tuija Lehtisen merkitys yhtenä maamme tuotteliaimmista nuortenkirjailijoista on huomattava; aikuisten kirjailijana hän edustaa kevyehköä, naisille suunnattua viihdekirjallisuutta.
www.nuorisokirjailijat.fi -sivustolla Lehtinen kertoo tuotannostaan. Lähdekirjallisuutena voi käyttää mm. seuraavia:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ 2001).
- Heitä luetaan...
Tieteen kuvalehden artikkelissa Miten luurangon sukupuoli määritellään luetellaan miesten ja naisten luurankojen eroja.
Esimerkiksi miesten luut ovat yleensä isompia, lantiossa on eroja: naisilla on avarampi lantiolonkkamalja on isompi eli , koska naiset synnyttävät. Myös kallossa saattaa useissa paikoin olla eroja: kulmakaaret ovat miehillä voimakkaammat, leuka ja silmäkuopat ovat usein miehillä kulmikkaammat ja otsa luisumpi.
Lantion muodoista enemmän tietoa on opinnäytteessä Lantion ja lonkan anatomia. Siellä kuvataan eroja: Ensimmäinen ero on se, että naisen lantio on avarampi, leveämpi ja matalampi. Toinen on lantion häpykaaren kulmassa. Miehillä se on alle 90 astetta, kun taas naisilla se on...
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan nimi Minka on puolalainen lyhentymä nimestä Vilhelmina. Nimestä Vilhelmina (Vilhelmiina)sama teos kertoo seuraavaa: Vilhelmin sisarnimi, joka otettiin Ruotsi-Suomessa almanakkaan 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan kunniaksi. Edelleen sama teos kertoo nimen Vilhelm alkuperästä seuraavaa: muinaissaksan 'wille', tahto + 'helm', suoja, kypärä, siis = lujatahtoinen kypäränkantaja. Nimi oli Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä. Siitä on kehittynyt eri kielissä suuri määrä muunnoksia.
Hei,
Nea ja Jere nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/tkysy/haku Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea). Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista.
Nea on lyhentymä nimestä Linnea, joka taasen pohjautuu ruotsalaisen tiedemiehen C v. Linnen nimeen ja vanamo-kasvin ruotsinkieliseen nimeen linnea. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee "taistelijarta". Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle,...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi ) ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen (http://dbgw.finlit.fi/fili/index.php ) ylläpitämästä käännöstietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) löytyvät tiedot suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Englanniksi käännettyä kaunokirjallisuutta voi hakea seuraavasti: valitse pudotusvalikosta genreksi proosa ja yläpuolella olevasta pudotusvalikosta käännöksen kieleksi englanti. Lisärajauksen voi tehdä koskemaan julkaisuaikaa. Lopuksi paina Hae-painiketta.
Kooste ruotsalaista kaunokirjallisuutta englanniksi löytyy osoitteesta http://www.swedishbookreview.com/ . Skandinaavista kirjallisuutta voi hakea mm. Wikipediasta (vapaa Internet-tietosanakirja...
Saat kirjastokortin kotipaikkasi kirjastosta. Ota kuvallinen henkilötodistus mukaan. Yleensä kortin voi saada myös muiden kuntien kirjastoon, kun menee sen henkilökohtaisesti hakemaan.
Kirjoja ei voi lainata ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Monissa kunnissa voi lainata myös, jos kortti on unohtunut kotiin, jos lainaajatiedot löytyvät kirjaston tietokannasta. Mukana on kuitenkin oltava henkilötodistus.
Kirjastoilla on säännöt, joista löytyvät mm. kirjastokorttiin liittyvät asiat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjastokorttiasiat löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kuhma- ja Kuhmo-nimien alkuperästä eivät nimistöntutkijat ole päässeet yksimielisyyteen. Esimerkiksi Kuhmoisten nimi on yhdistetty sanoihin kuhmu ja kuhmura ('kohoama, pullistuma, muhkura; mäki, kumpare') ja katsottu, että se johtuu pitäjän mäkisestä maastosta. Itä-Suomesta löytyykin joukko Kuhmu-paikannimiä, jotka liittyvät yleensä korkeisiin, tavallisesti kulkureittien varrella oleviin paikkoihin. Merkityksessä 'mäki, kumpare' sana kuhmu on kuitenkin verrattain harvinainen ja Kuhmu-paikannimet ovat melkein yksinomaan itäsuomalaisia, joten Hämeen sekä Keski- ja Pohjois-Suomen Kuhma- ja Kuhmo-paikannimille - Kuhmoinen mukaanluettuna - on jouduttu etsimään vaihtoehtoista selitystä.
Kuhmoisten historian kirjoittaja Seppo...
Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1920-1996 Satu on annettu nimeksi 5 miehelle . Nimipalvelun mukaan vuosina 1906-11.9.2006 syntyneillä 26 389 naisella Satu on ollut jokin etunimistä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Seteleiden arvoon vaikuttavat huomattavasti paitsi niiden kunto myös mm. se, mihin sarjaan ne kuuluvat. Esim. kuntoluokassa 1+, jossa sallitaan vain pientä yleistä kulumista ja setelin pienimpienkin yksityiskohtien on oltava näkyvissä, vuoden 1963 5 markan setelin arvo vaihtelee vuoden 1980 tietojen mukaan noin 2 eurosta aina liki 90 euroon ollen kuitenkin yleensä kahden ja kuuden euron välillä. Vuoden 1963 10 markan setelin arvo taas liikkuu yleensä noin 5 ja 90 euron välillä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä.
Tuomas Kangasniemen artikkeli Rikosmyytti elää yhä: todellisuudessa rahan tuhoaminen on täysin laillista (Tekniikka & talous 30.9.2009, päiv.12.10.2010) http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/rikosmyytti+elaa+yha+todellisuude… käsittelee tätä aihetta. Suomen Pankin lakimies Pekka Somerkosken mukaan ”laillisesti omistettujen ja omassa hallinnassa olevien seteleiden polttamisesta ei ole rangaistuskäytäntöä, joka olisi tiedossani”.
Tämän mukaan rangaistuksia setelien tuhoamisesta ei ole koskaan aiemminkaan säädetty eikä asiaan liittyviä kannanottoja, jotka sitoisivat poliisi- ja syyttäjäviranomaisia tai tuomioistuimia, ole Somerkosken mukaan mistään saatavissa.
Sen sijaan Somerkoski muistuttaa, että Suomen Pankki pitää rahan tahallista...
Yhdysvaltalaisen kulttuurintutkija Alice Echolsin teoksessa Uhoa ja unelmaa, 60-luvun jälkijäristyksiä, Like 2003, kerrotaan naisten vapautusliikkeen aktivistien mielenosoituksesta Atlantic Cityssä 7.9.1968. Mielenosoituksessa vastustettiin Miss Amerikka -kisoja sekä ulkoisen kauneuden korostamista naisen arvon tärkeimpänä mittarina. Echols kertoo, että aktivistit olivat suunnitelleet polttavansa mm. rintaliivejä, jotka olivat riiston symboleita. Polttaminen kuitenkin estettiin, mutta kuva liivejä polttavista feministeistä jäi elämään.
Lisää mielenosoituksesta
http://www.jofreeman.com/photos/MissAm1969.html
http://www.pbs.org/wgbh/amex/missamerica/peopleevents/e_feminists.html
Nimiä on aikaisemminkin kysytty Kysy kirjastonhoitalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Yksittäisesti nimeä on annettu myös muodossa Huuko.
Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja...
Hei!
Uinnin historiaa löytyy esimerkiksi eri uintiseurojen historiikeista, historiikit kertovat suomalaisen uinnin historiasta. Historiikkeja voi hakea Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, asiasanalla: uinti
Fennica osoitteessa: http://finna.fi
Kokoelma sijaitsee Helsingin Yliopiston kirjastossa, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kokoelmasta saa kaukolainoja omaan lähikirjastoon, jossa tehdään haku, ja tarkastetaan että kirjat ovat lainattavia kappaleita.
Yleisistä hakuteoksista löytyy uinnin historiaa, tietosanakirja: Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 10 (1981, sivu 7474, kertoo historiasta näin (suora lainaus:
"Uimataito kuuluu ihmisen ikivanhoihin taitoihin, sillä jo antiikin aikana harrastettiin rinta- ja selkäuintia. Uinti oli...
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Marjut. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös liitetty Mirjam-nimeen. Nimipäivä on 15.8.
Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Helsingin Helmet-kirjastoista Etelä-Haagan, Herttoniemen, Laajasalon, Lauttasaaren, Puistolan, Pukinmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Viikin ja Vuosaaren kirjastoista löytyy palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Näiden kirjastojen yhteystiedot sekä tarkempaa opastusta palautusluukun käytöstä, löytyy HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku". http://www.helmet.fi/fi-FI
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjassa (v. 2000) kerrotaan näin:
Nimi LAVI (156) esiintyy Suomen keskiajan lähteissä usein, mm. 1419 Olaus Laweson Kokemäellä, 1424 katsastusmies Lafwe Karjaalla, 1418 Lawe Puthahalta Vehmaalla. Sukunimenä Lavi esiintyy ainakin Lappeella (1664 Jören Lawj) ja Vehkalahdella. Eurajoella sen pohjalta on saatu talonnimi: 1550 Mons Lauila, 1552 Gres, Mons ja Thomas Lauilan. Sukunimijohdin -nen on liittynyt siihen Oulunsuussa: 1651 Thomas Lavinen. Lave lienee muinaistanskalainen muoto skandinaavisesta Laghe-nimestä. Sitä on pidetty myös lyhentymänä jostain skandinaavisesta -laf-loppuisesta henkilönnimestä. Sekä C.-E. Thors että Viljo Nissilä ovat olettaneet sen olevan skandinaavisen Olav, Olaver -nimen muunnos. Etelä-...
