Kreikkalaista ruokakulttuuria koskeva kirjallisuus löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 yhdistämällä kaksi hakusanaa Kreikka ja toiselle
asiasanariville ruokakulttuuri (tai ruoka).
Esimerkkejä löytyneistä:
Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja
Maailman keittiöitä: Kreikka
Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö
Asiaa on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Esimerkki aiemmasta vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d233… .
Makupalojen linkeissä on linkkejä kansallisiin keittiöihin
http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim.
http://www.knossos.fi/oliveoilsites/herkutellenterve.html .
Finfoodin sivusto http://www.finfood.fi/...
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m…
https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
Viisitoistavuotiaan rukous on Oiva Paloheimon runo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Vaeltava laulaja (WSOY 1935). Paloheimon tuotantoa on koottu yhteen teoksessa Runot (WSOY 1955, 2. laaj. p. 1981). Viisitoistavuotiaan rukous löytyy myös näistä teoksista.
Kamee on koru, jossa korukiveen tai simpukankuoreen kaiverrettu kuvio on koholla reliefinä. Kamee -koruja on tehty jo Egyptissä ja Babyloniassa.
Korujen kuviot voivat olla erilaisia. Myös naisfiguurit ovat erilaisia. Käsin kaiverretussa kameessa voi olla muotokuva.
Aitoja kamee -koruja kannattaa kysellä kultasepänliikkeistä ja antiikkiliikkeistä.
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja...
Laulun nimi on "Perheenemännän kulkurilaulu", ja sen esittää Aila Sinkkonen. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Se alkaa: "Oi armaani kun viestini tään saat mä kaukana jo seilaan". Laulu on hänen äänitteellään "Kuullakseni sinua", joka on julkaistu LP-levynä ja C-kasettina (Flamingo Music, 1988, Flamingo FGL4029, FGK4029).
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
Thomas J. Craughwellin kirjasta Barbaarien valloitusretket käy ilmi, että hunnit olivat lähtöisin Aasiasta.
Kirjan mukaan hunnit olivat keskiaasialainen paimentolaiskansa, jotka ratsastivat vuonna 395 Kaukasuksen (Aasiaa ja Eurooppaa erottava vuoristo) solien läpi ryöstämään Rooman valtakunnan itäisiä osia. Hunnit kulkivat Turkin Kappadokian läpi, valloittivat Armenian kuningaskunnan ja hävittivät suuren osan Syyriasta.
Thomas J. Craughwell: Barbaarien valloitusretket (2009), s.36-65
Voitto Helanderin teoksen Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät (1984) mukaan: "Kuvernööri johtaa varsin itsenäisesti osavaltion hallintokoneiston toimintaa. Osavaltiohallinnon tärkeimpiä yksikköjä ovat ministeriöt, jotka jakautuvat toimistoihin ja osastoihin. Ministeriöiden johdossa ovat tavallisesti ministerit, joissakin tapauksissa myös monijäseniset johtokunnat. Osavaltioissa esiintyvien ministeriöiden määrät ja tehtävät vaihtelevat huomattavasti hallintoa koskevien tarpeiden ja arvostusten mukaaan. Yleisesti osavaltioissa esiintyviä ministeriöitä ovat hallinto-, finanssi-, verotus-, oikeus-, kasvatus-, sotilasasiain-, maatalous-, luonnonvarain-, terveys-, työvoima-, sosiaali-, ja yleisten töiden ministeriöt. Ministeriöiden...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Lysanderin repliikki, johon kysymyksessä mainittu säe sisältyy, kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti (Juhannusyön uni. WSOY, 2005):
[Ah ja voi! En muista satua, en tarinaa,
en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin,]
että aidon rakkauden tie on tasainen; ei,
[ne jotka rakastavat, ovat joko eriarvoisia...]
Lauri Siparin suomennos on tällainen (Kesäyön uni. Love kirjat, 1989):
[Voi meitä! Mutta kaikki mitä olen
lukenut tai kuullut kertoo samaa:]
todellisen rakkauden tie ei koskaan ole ollut sileä.
[Joko esteenä on eri syntyperä - ]
Yrjö Jylhä puolestaan kääntää kohdan näin (Kesäyön unelma. Otava, 1961):
[Voi, missään kohtaloissa, joista luin
tai kuulin kertomuksia, ei vierryt]
tasaisna virta uskollisen lemmen;
[vaan milloin oli...
Marvi Jalosta ei näytä löytyvän tietoa kovin paljon. Kirjassa "Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän" (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1995) on yhden aukeaman pituinen juttu Marvi Jalosta. Kirjoissa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ja "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4" (Suomen kirjastoseura, 1987) on jonkin verran tietoa kirjailijasta, mutta enimmäkseen kerrotaan hänen teoksistaan. Kirjat kuuvat Keravan kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston aineistohaku on tällä sivulla: http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on hieman tietoa kirjailijasta:
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=1245&VID=...
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
Naisten oikeudet palkalliseen työhön 1800-luvulla olivat rajatut.
Naimisissa olevat naiset olivat miehensä holhouksen alaisia, eivätkä siis voineet työskentellä ilman miehensä lupaa missään sellaisessa virassa tai työssä, jossa käsiteltiin rahaa tai jouduttiin tekemään sopimuksia. Joihinkin valtion virkoihin liittyen oli säädetty, ettei naispuolinen viranhaltija saanut avioitua tai sai avioitua vain saman alan miehen kanssa. Jotta naisen oli mahdollista päästä virkaan hänen tuli hakea erivapautta sukupuolestaan, ja hänen etenemismahdollisuudet olivat rajatummat.
Suomalaisessa lennätinlaitoksessa nainen saattoi saada sähköttäjä toimen vastaavalla palkalla kuin miespuolinen kollega - edellyttäen, ettei hän avioitunut rautatievirkamiehen...
Severiina/Severina on naispuolinen muoto Severi-nimestä. Sen pohjana on latinankielinen sana severus, jonka merkitys on 'vakaa', 'ankara'. Severiinalla ei ole ollut koskaan nimipäivää meikäläisissä kalentereissa, päin vastoin kuin Severillä (23.10.). Ranskalainen etunimihakemisto http://www.meilleursprenoms.com/Etymologie/Etymologie.php3?search=sever… antaa vastaavalle ranskalaiselle naisennimelle Séverine nimipäiväksi 27.11., mutta ei mainitse perustetta (luultavasti tänä päivänä on ollut jonkun pyhimyksen muistopäivä).
Etunimet /Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. laitos. - Hki, 2005.
http://www.behindthename.com/
Tietoa nimen yleisyydestä Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata...
