Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Hei!
Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
Sopivia kirjoja, joissa olisi monivalintatehtäviä, ei meillä ole. Nuorten urheiluhyllyssä on kuitenkin useita teoksia, joissa teksti on pieninä annoksina ja kuvitus runsasta. Tässä muutama esimerkki:John Brewer: Urheilu 30 sekunnissaClive Gifford: Snoukkaamaan!Suuri urheilulajikirjaMundial: Iso futiskirjaMaali! Jalkapalloilija kirja
Viher-alkuiset sukunimet on monesti ruotsinkielisisten Grön-alkuisten nimien käännöksiä. Näihin kuuluu myös Viheriälehto, joka ainakin useimmiten on suomennettu Grönlund-nimestä.
(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen Mechtild-nimeen, jonka alkuosa merkitsee voimaa ja loppuosa taistelua.
Saman teoksen mukaan Minja-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Mina (joka taas on johdettu Vilhelmiinasta ja se miesten nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa).
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka alkuperäinen kreikankielinen muoto on Mariam. Sen on arveltu tarkoittavan toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Carita on alkuaan italialainen nimi, joka tulee latinan sanasta caritas
(rakkaus, lempeys).
Catalinaa en löytänyt nimikirjoista. Olisiko se johdos Catarinasta? Kreikan katharos...
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen...
Kyllä oli. Ouluun sijoitettiin väliaikainen opettajakorkeakoulu v. 1953. Kolme vuotta myöhemmin opettajakorkeakoulu Oulussa vakinaistettiin.
Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminta päättyi heinäkuussa 2013, jolloin opetus keskitettiin Ouluun.
Lähteet: Oulusa koulusa (ouka.fi)
Seminaarin historiaa (auranet.fi)
Kallionseinämillä nukkumiseen tarkoitetun teltan englanninkielinen nimi on portaledge. Suomenkieliset sivustot näyttävät tyytyvän niin ikään englanninkieliseen termiin, joten ilmeisesti portaledgelle ei ole kehitetty suomenkielistä vastinetta. Vaikuttaisi hieman, että portaledge ei ole ainoa varuste, jolta puuttuu suomenkielinen vastine:"Samaan aikaan huomaan portaledgen Re-Animatorilla, Washington Columnin jyrkimmällä reitillä."
Kiipeily 1/18.
yle.fi. Yksin keskellä pystysuoraa seinämää – suomalaismiehen henkeäsalpaava harrastus. 28.12.2015.
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kunnonpaikka kertoo Facebook-sivullaa 16.9.2014 :"Pitkän historiamme yksi rajapyykki saavutettiin taas tänään. Urho Kekkonen vihki Kunnonpaikan käyttöön tasan 40 vuotta sitten: 16.9.1974!" Facebook Hotelli on siis 47-vuotias.
Edmond Becquerel todisti vuonna 1839 valojänniteilmiön olemassaolon. Valojänniteilmiö tarkoittaa prosessia, jossa valo synnyttää jännitettä tai sähkövirtaa. Aurinkopaneeleissa kennot muuttavat auringon säteilyenergian sähköenergiaksi.
Charles Fritts rakensi ensimmäisen toimivan aurinkokennon newyorkilaisen kerrostalon katolle vuonna 1883. Frittsin aurinkokennot olivat ohuella kultakerroksella peitettyä seleeniä. Allaolevasta linkistä löydät kuvan näistä aurinkokennoista:
https://www.smithsonianmag.com/sponsored/brief-history-solar-panels-180972006/
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Etsitty kirja lienee Elina Hirvosen Kun aika loppuu (WSOY, 2015).
"Laura Anttila puhuu yliopistolla ilmastonmuutoksesta, toivosta ja ihmisen vastuusta. Käytävällä häntä vastassa on kaksi poliisia.
Lauran tytär Aava kohtaa somalialaisessa kylässä naisen, joka on juuri menettänyt tyttärensä. Palattuaan asunnolleen hän kuulee, että Helsingissä joku ampuu ihmisiä Lasipalatsin katolta."
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Kaivattu kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994). Siinä Essi ja Jussi ratkovat pulmia vierailullaan Yli-Pelikaanien sukulinnaan.
Matkan opetus, kotiintulon syyt sekä jumalten puolet ja kannanotot löytyvät Odysseiasta, eepoksen lukeminen on toki kova urakka. Antiikin hakusanakirjoja löytyy, esim. Castren Antiikin käsikirja, jumaltaruja kuvataan esim. vanhassa Lindskog, Claes Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja. Verkostakin löytyy materiaalia, esim. Encyclopedia Mythica http://www.pantheon.org/ . Odysseuksen kotimatkan venymisen syyksi kerrotaan eepoksessa Poseidonin, meren jumalan viha. Jo alkuun Poseidon katsoo Odysseusta karsaasti, mutta kun Odysseus miehineen joutuu Poseidonin pojan, kyklooppi Polyfemoksen vangiksi ja pakenee sekä sokaisee Polyfemoksen ainokaisen silmän, Poseidon vihastuu toden teolla ja nostattaa tuulet sekä meren aallot Odysseusta vastaan. (...
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm....
Sinun kannattaa varata aika Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.) mikrofilminlukulaitteelle, puh. 26 20 629. Turun kaupunginkirjastossa on Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Ihan uusimmat lehdet (n. puoli vuosikertaa) ovat vain lehtimuotoisena Julinin lehtisalissa (Erikinkatu 4, pohjakrs.) luettavissa. Voit tilata haluamasi mikrofilmit jo etukäteen tai vasta tullessasi lukemaan mikrofilmatuja lehtiä. Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita.
