Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että puhveli on vankkarakenteisista, käyräsarvisista nautaeläimistä, myös biisonista (eli amerikanbiisonista, Bison bison) käytetty nimitys.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana puhveli perustuu pohjimmiltaan kreikan sanaan boúbalos, joka on voinut tarkoittaa myös jonkinlaista antilooppia. Suomeen sana on tullut 1800-luvulla ruotsista. Vielä Carl Heleniuksen sanakirjassa vuodelta 1838 ruotsin buffel-sanan vastineena on suomeksi hiidenhärkä tai hiidenlehmä.
Seppo Kuusikko on säveltänyt Sammakkolammella- nimisen kappaleen, joka alkaa juuri noin. Cd:n nimi on Märässä mudassa (1992). Nuottina tätä laulua ei tunnu löytyvän kirjastojen monihaulla.
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä:
http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp
Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä:
http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
Mahdoitko tarkoittaa intiasta suomeksi käännettyjä nuortenkirjoja? Tällaisia ei valitettavasti ole paljon.
Hidier Desain kirja Tanuja: Sopivasti sekaisin (2004) kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka etsii paikkaansa kahden kulttuurin välissä. Tyttö on syntynyt Yhdysvalloissa ja hänen perheensä asuu siellä. Vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja.
Chita Banerjee Divakumi on suomalainen kirjailija, joka on sijoittanut kirjansa Hopealaakson salaisuus (2004)Intiaan. Kirja on fantasiatrilogian aloitusosa.
Vanhempi Intiaan sijoittuva nuortenkirja on R. Lal Singhin Viidakon lahja (1955).
Voit etsiä kirjoja myös Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten sivuilta
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/aasia.htm
sekä Helmet-tietokannasta...
Ensimmäinen runo on T. H. Körnerin Maailman tekijä. Se löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä (3.p. 1965). Pekasta kerrotaan Olli Vuorisen Kova pää -runossa, joka sisältyy teokseen Lausuntarunoja
nuorelle väelle (Valistus 1951). Kumpaakin teosta voi tiedustella
esim. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Hei!
Esiintymisjännityksen yhden määritelmän esittää M. Pörhölä:
Kun puhuminen pelottaa. Teoksessa Valo, M. (toim.) Haasteita puheviestinnän opetukseen. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 14. Hänen mukaansa "Esiintymisjännitys on määrätilanteeseen liittyvä tilannekohtainen reaktio. Sen voidaan nähdä muodostuvan kielteisistä tilannekokemuksista, joihin voi liittyä sekä fysiologista vireytymistä että käyttäytymisen muutoksia. Jännitykseen vaikuttavat viestintätehtävä, viestintätilanne, muut tilanteeseen osallistuvat ihmiset sekä puhujan ominaisuudet aiemmat ja esiintymiskokemukset."
Merja Almonkari on tehnyt Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa väitöskirjan Jännittäminen opiskelun...
Seitsemän veljestä alkaa kuvauksella Jukolan isännän maaomistuksesta:
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison-jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta...
Entinen Överby trädgårdsskola toimii nykyään Yrkesinstitutet Sydvästin (http://www.yi.sydvast.fi ) yhteydessä. Yrkesinstitutet Sydväst puolestaan on entinen Yrkesinstitutet Praktika. Useat Instituutin etusivulla olevat linkit eivät tällä hetkellä toimi. Linkki Yrkeshögskolan Sydväst toimii, ja sivulla, jolle se aukeaa, on ohjeet yhteishaulle keväällä 2003. Tästä päättelen että toimimattomista linkeistä huolimatta tämä on voimassaoleva sivusto.
http://www.yi.sydvast.fi > Yrkesehögskolan Sydväst > Trädgårdsnäring
Yrkesinstitutetin käyntiosoite: Inspektorsgränden 3, 02940 Esbo. Puhelin: 09 887 0710, fax 09 8870 7130.
Kauhun historiasta kirjallisuudessa löytyy artikkeli "Nopea viillos kauhuun" kirjasta Ulkomaisia kauhukirjailijoita / toim. Jukka Halme ja Juri Nummelin.
Artikkelin luonnosversio löytyy myös sivulta http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf
Aiheesta lisää kirjallisuutta:
Kauhua ja kirmailevia kummituksia : kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta / Niklas Bengtsson
Salonkien aaveet : varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa / Jukka Sarjala
Haamulinnan perillisiä : artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle
Lasten ja nuorten kauhukirjat / Reetta Saine
Kirja ei ole vielä saatavissa Helmet-kirjastoissa
Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhukirjallisuus
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc.
Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999
Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Suomeksi materiaalia näyttää olevan todella niukasti. Nuortenlehdissä kuten Suosikissa ja musiikkilehdissä kuten Basso-lehdessä käsitellään myös muotia ja tyyliä: http://www.basso.fi/digilehti/
Artikkelihaun avulla löysin seuraavanlaiset artikkelit:
Anna-lehden numerosta 8/2007 löytyy lyhyt artikkli Bling -tyylistä. Artikkeli nimi on "Katsoka tänne!".
Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on julkaistu 31.3.2006 artikkeli samasta aiheesta eli Bling -tyylistä ja -kulttuurista. Artikkelin nimi on "Kilisee, kilisee. Mitä on bling-bling? Suomen blingein mies , Kapasiteettiyksikön Tasis, kertoo, miksi hiphopkulttuuriin kuuluu mahdoton pröystäily"
Image-lehden numerosta 9/2004 löytyy Kari Ala-Ilomäen artikkeli "Hiphopin uudet vaatteet". Artikkeli on...
Virkatun enkelin ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 2002 numerosta 11-12 s. 37, 73-74 ja 1995 numerosta 11, s. 10, 69. Jos englanninkieliset ohjeet käy, tässä pari osoitetta netiltä:
http://www.dltk-bible.com/angels/crochet1.html
http://www.denisecrochets.com/ (Christmas Index)
Rahamuseon rahanarvolaskurin
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
mukaan 66,80 markkaa.
Vuosi oli vähän ongelmallinen, sillä Suomen markka devalvoitiin roimanlaisesti lokakuussa 1967.
Tilastollisen vuosikirjan 1967 mukaan 100 Ruotsin kruunun arvo Suomen markkoina oli tammikuun - syyskuun viimeisinä päivinä 62,41 - 62,61 markkaa, mutta lokakuun - marraskuun viimeisinä päivinä 80,90 - 81,21 markkaa.
Laulun nimi on "Perheenemännän kulkurilaulu", ja sen esittää Aila Sinkkonen. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Se alkaa: "Oi armaani kun viestini tään saat mä kaukana jo seilaan". Laulu on hänen äänitteellään "Kuullakseni sinua", joka on julkaistu LP-levynä ja C-kasettina (Flamingo Music, 1988, Flamingo FGL4029, FGK4029).
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
