Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Runon on kirjoittanut La Fontaine, ja se löytyy Urho Somerkiven Lasten
neljännestä lukukirjasta (1967):
Maamies ja hänen lapsensa
KUORO I:
Tee työtä, ahkeroi ja raada,
parempaa aarrett' et voi saada
Kun muuan rikas peltomies
jo kuolinhetken tulleen ties,
hän kutsui lapset luo ja puhui hiljaa heille:
MAAMIES:
"Jää teille talo tää, ei myydä sitä saa,
tilanne hyvin hoitakaa,
sen taatot jättäneet on meille;
ja aarteen kätkee tämä maa.
En tiedä paikkaa sen, mut onnenne voin taata,
jos tarmoll' etsitte ja kaivelette maata.
Kun vilja korjuuss' on , niin pellot kääntäkää,
syvältä kuokkikaa; mut pitäkää myös huoli,
ett' ala pieninkään ei möyrimättä jää!"
KUORO II:
Näin taatto kehotti ja kuoli.
Mut pojat myllersivät maan,
niin hyvin kääntäin sen -...
Hei!
Ohessa vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun lähettämääsi kysymykseen.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema Keräilijän opas 2020 antaa vuoden 1960 1 000 markan juhlarahan ( Suomen markka 100 vuotta) virheettömän ja leimakiiltoisen kolikon hinta-arvioksi 20 euroa ja kuluneen kolikon arvoksi 7 euroa.
Vuonna 1992 lyödyn 1 000 itsenäisyys 75 v. -juhlarahan arvoksi hyväkuntoisena ilmoitetaan 320 euroa.
Vuoden 1997 1 000 mk itsenäisyys 90 v. -juhlarahan hinnaksi 310 euroa.
Vuoden 1999 1 000 mk Jean Sibelius -juhlarahan arvo niin ikään 310 euroa.
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2020)
Lähteissä käytetään nimeä Venäjä. Tsaarin syrjäyttämissen jälkeen valittiin Venäjälle bolsevikkihallitus, mutta liittovaltio syntyi vasta vuonna 1922. Ylen artikkeli Neuvostoliitto ja kuinka siitä tuli jälleen Venäjä kertoo myös Neuvostoliiton synnystä.
Ulkoministeriön Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet
Suomen itsenäistymisen vaiheet, Itsenäistyminen 1917
Hima, Venäjästä tulee Neuvostoliitto
Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan Venäjän kansasta.
Katkelma on Minna Canthin novellista Kuoleva lapsi. Se löytyy ainakin Canthin kootuista teoksista Canth, Minna, Kootut teokset 2. 1919.
Novelli löytyy (ainakin tilapäisesti) myös netistä,
http://modersmal.skolutveckling.se/finska/timo/kuolevalapsi.htm
Hyvää Minna Canthin päivää!
Täysi-ikäisyyden raja Ranskassa on 18 vuotta. Alkoholi- ja tupakkatuotteiden osto on kielletty alle 16-vuotiailta.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/ , WHO, Ranskan Suomen-suurlähetystö
Alkuaan Koppolan kunnalliskodiksi suunniteltu rakennus rakennettiin vuosina 1927-1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Axel Mörne.
Rakennus otettiin Joensuun kaupungin kunnalliskotikäyttöön 9.5.1929. Vuonna 1930 rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin mielisairasosasto.
Rakennus toimi vuoteen 1954 saakka vanhainkotina, jonka jälkeen se muuttui Mielisairaiden hoitokodiksi. Vuonna 1967 valmistui uusi Koppolan B-mielisairaala.
Vanhassa rakennuksessa aloitti toimintansa sairaalan henkilökunnan perustama Päiväkotiyhdistys 1.10.1969.
Tiedot on poimittu seuraavista lähteistä:
Pertti Elsinen: Joensuun historia 4, s. 209, 227
Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset...
Sergeanne Golonin Angelika –sarjan 12. ja viimeinen osa Angelikan voitto on ilmeistynyt Tammen kustantamana vuonna 1986. Kirjakauppojen Finnbooks –tietokannan mukaan sarjasta on tällä hetkellä saatavana vain ensimmäistä ja toista osaa, joista on otettu uudet painokset 2003. Etsin kustantajan sivuilta mainintaa, josko sarjan muistakin osista olisi suunnitelmissa ottaa uusia painoksia, mutta sellaista en löytänyt. Kysyntä saattaisi ehkä vauhdittaa tällaisiä suunnitelmia.
Myöskään haku Antikka.net:istä (http://www.antikka.net/) ei valitettavasti tuottanut tulosta, eli näyttää siltä, että etsimääsi kirjaa on tällä hetkellä hyvin vaikea saada ostetuksi mistään. Antikka.netissä on kuitenkin palvelu, jota sinun ehkä kannattaisi kokeilla. Heillä...
Tiedustelin asiaa WSOY- kustantamolta, joka on suomentanut Stephanie Garberin Caraval- trilogian. Heillä oli hyviä uutisia!
Stephenie Garberin Once upon a Broken Heart -sarja alkaa ilmestyä suomeksi lokakuusta 2022 eteenpäin Kaisa Katteluksen suomentamana.
Aada/Ada esiintyy Raamatun Vanhassa testamentissa kahden henkilön nimenä (1.Moos.4:19-23 ja 1.Moos.36:2-16). Hepreassa nimi tarkoittaa 'koristus', 'kaunistus', 'jalo-
kivikoru'. Useimmiten nimi on kuitenkin tulkittu saksalaiseksi lyhentymäksi sananalusta 'Adel','Adal'(aatelinen, jalosukuinen) nimissä Adalberga,
Adalberta, Adelgunda, Adelheid jne. Suomessa nimeä on myös käytetty lyhenteenä nimistä Adalmiina ja Adolfiina. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi oli vuoteen 1999 30.11., vuodesta 2000 16.12. Adelen rinnalla. Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada samalle päivälle 16.12. Nimien yleisyydestä tietoja löytyy osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Vanhat kalenterit löydätte osoitteesta http://...
Suomen kirjakielessä keiju on mainittu ensi kertaa niiden lisäysten joukossa, joita Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Tällöin sen merkitykseksi on ilmoitettu 'keinu'. Porthanin lisäyksissä on mainittu myös 'vainajan henkeä' merkitsevä johdos keijukainen.
Kristfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789) kejjuset (keijuset) eli kejjungaiset (keijunkaiset) mainitaan pienten lentävien luonnonhaltijoiden nimityksenä. " -- niitten silmissä, jotka uskovat näkevänsä näitä olentoja ruumissaatoissa, hautausmailla ja teillä, ne muistuttavat lumihiutaleita, pieniä lasten nukkeja, tulensäikeitä; epäilemättä ovat tuhottuja henkiä. Heitä uskotaan olevan valkeita ja mustia...
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/...
Joensuu ei ole ilmeisesti halunnut kertoa lapsuudestaa ja nuoruudestaan julkisuudessa.
Hän on ollut yksityiselämästään hyvin vaitelias.
Laajimman elämankertatiedon löysin osoitteesta
http://www.tornio.fi/index.php?p=JoensuuMattiYrjana
Matti Yrjänä Joensuu syntyi Helsingissä 31.10.1948.
Vanhemmat: DI P.Y. Joensuu ja Elvi, os. Lankinen.
Ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1969.
1. puoliso Aviva, os. Währn,
jonka kanssa lapset Anu, Taru ja Anni.
Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) löytyy myös tarkempaa tietoa Joensuusta.
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle...
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vuonna 1945 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului 75298 henkeä. Karjalan siirtolaisia oli kaiken kaikkiaan 406 000 henkeä, joista ortodokseja oli 13 prosenttia. Vuonna 1950 oli siirto-ortodoksien lukumäärä 53 200, mikä tekee noin 70% suomen ortodokseista (Huotari, Voitto: Suomen ortodoksinen väestö (1975).
Erkki Piiroisen teos Ortodoksinen usko Suomessa (1991) kertoo, että Suomi menetti Neuvostoliitolle juuri ne alueet, joilla ortodokseja asui tiheimmin, monissa kunnissa jopa enemmistönä. Kirkko menetti omaisuudestaan 90% ja sen väestöstä lähes 70% joutui evakkoon.
Teos Ortodoksinen kirkko Suomessa (1979)kertoo myöskin, että kaksi kolmasosaa ortodoksisen kirkon jäsenistä eli 55 000 henkeä joutui sodan seurauksena evakkoon.
Enemmistö...
Ajan instruktiivi voidaan rinnastaa paikan instruktiiviin ja on pitkälti adverbistunut tai fraasiutunut, esimerkiksi usein, illoin, vuoroviikoin, päivin öin. Erikoisasemassa ovat sellaiset sanat kuin maanantaisin, jotka voidaan tulkita ‑isin-johtimella muodostetuiksi adverbeiksi, mutta muodoltaan myös sellaisten sanojen kuin maanantainen instruktiiveiksi. Instruktiivitulkinta on kyllä sikäli kyseenalainen, että esimerkiksi maanantainen on kyllä käytössä, mutta merkityksessä ’(viime) maanantaina tapahtunut’, joka ei sovi yhteen adverbin merkityksen kanssa. Lisäksi monien -isin-loppuisten sanojen selittäminen sijamuodoiksi tai sellaisista syntyneiksi on ongelmallista esimerkiksi päivisin ...
