Saippuan ja shampoon vaikuttavat aineet ovat erilaiset. Siksi ne ovat yleensä erillisiä tuotteita ja sopivat vain väliaikaisesti muuhun käyttöön.
On saatavilla pesunesteitä ja palasaippuoita, jotka soveltuvat sekä hiusten- että vartalonpesuun. Kyseessä ovat erikoistuotteet tai luonnontuotteet, joilla on tähän kaksoiskäyttöön soveltuvat ominaisuudet.
Monikäyttöiset pesunesteet ovat yleensä niin sanottuja herkän ihon pesuaineita, jotka ovat usein apteekki- tai luontaistuotteita. Niitä löytyy helposti googlaamalla esimerkiksi hakulausekkeella pesuaineet hiuksille ja vartalolle .
Lisäksi on oliiviöjystä tai savesta valmistettuja palasaippuoita. Näitä tuotteita voi hakea internetistä vaikkapa hakulausekkeella palasaippua...
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Kaksipäinen kotka on peräisin mesopotamialaisesta tarustosta, jossa se tunnettiin jumalkuninkaan suojelijana ja elämän vartijana. Bysantissa (Rooman valtakunnan itäisessä osassa) se yhdistyi taivaallisen ja maallisen hallitsijan symboliksi. Kaksipäinen kotka on esiintynyt tämän jälkeen eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm. usean maan valtiollisena vaakunaeläimenä. Sen symbolinen merkitys on myös vaihdellut. Tietoa kaksipäisen kotkan symboliikasta Turun yliopiston sivustolta Maallinen Bysantti – kotkasymboliikasta –otsikon alta:
http://archive.is/99i0r
Lentävästä possusta voidaan ainakin englanniksi puhua, kun tarkoitetaan asiaa, joka ei voi tapahtua: ”when pigs fly”. Suomeksi samasta asiasta käytetään esimerkiksi ilmaisua ”kun lehmät...
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Tällaista lausahdusta ei kukaan kollegoistanikaan muista, mutta Nuuskamuikkunen on usein ottanut kantaa omistamisen kirouksiin ja lausunut mm. näin: "Minä tiedän. Kaikki muuttuu vaikeaksi jos haluaa omistaa esineitä, kantaa niitä mukanaan ja pitää ominaan. Minä vain katselen niitä - ja kun lähden tieheni, ovat ne minulla päässäni. Minusta se on hauskempaa kuin matkalaukkujen raahaaminen." Tämä löytyy kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Nuuskamuikkusen mietekirja, s. 46.
Pikku Myyn lausahduksia voi etsiä esim. kirjasta Pikku Myyn mietekirja.
Säkeet ovat Lauri Pohjanpään runosta, joka alkaa näin:
"Mä metsään kuljin. Ah, raukaisi niin
suvipäivän paistava kilo!
Ja mä nurmelle nukahdin. Valtaansa
minut sai unen autuas ilo."
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se löytyy Pohjanpään teoksesta "Sininen hämärä" (WSOY 1933) ss. 50-51. Runo löytyy myös nimellä
Kalajuttu teoksesta "Lapsuuden kotiseutu. Otavan III lukemisto". (Otava 1955).
Suomessa Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää yleisiä alueluokituksia. Alueluokitukset-käsikirjassa "Valtiot ja maat 2000" kerrotaan seuraavaa: "Valtiot ja maat on ryhmitelty kuuteen maanosaan ja ne edelleen 19 suuralueeseen. Tämä ryhmittely perustuu YK:n jakoon ( 1997 UN Demographic Yearbook). Tätä samaa jakoa on noudatettu myös sellaisten maiden ja valtioiden kohdalla, jotka voidaan sijoittaa kahteen eri maanosaan tai suuralueeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kypros ja Turkki." Kyseisen käsikirjan Taulukko 3 sivulla 25 käsittää valtiot ja maat maanosittain ja suuralueittain. Tässä taulukossa Kypros kuuluu Aasiaan, tarkemmin Länsi-Aasian suuralueeseen. Samoin Turkki. Malta puolestaan kuuluu Etelä-Euroopan suuralueeseen.
Valtioita ja maita...
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Leo Lindstedt on Kiljavan opiston opettaja ja mm. Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen puheenjohtaja.
Tarkoitatteko kenties Leo Lindsten'iä? Hän oli suomalainen kriitikko, runoilija ja kuvataiteilija. Leo Olavi Lindsten syntyi 17.heinäkuuta 1943 Lauritsalassa ja kuoli 11. heinäkuuta 1988 Helsingissä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Lindsten ja Kuvataiteilijat 2004
Lea Tastula ja Marjaana Hietala Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta selvittivät asian perusteellisesti: Alice Tegnérin säveltämän Saareen-laulun alkuperäinen nimi on Dansvisa. Laulu löytyy hänen nuotistaan "Sjung med oss, mamma!", osasta 4: http://carkiv.musikverk.se/www/dansvisa_bi_13590_04.pdf. Nuotissa tekstin tekijäksi on merkitty O. v. Dalin ja tarkemmassa kuvauksessa Olof von Dalin https://katalog.visarkiv.se/lib/views/visolat/ShowRecord.aspx?id=1031979. Toisella sivustolla tekstintekijän etunimi lienee väärin (Otto), mutta tällä sivustolla lukeekin: Lyrics after Otto von Dalin: http://www.acc.umu.se/~akadkor/AT.html. Olof von Dalinin runossa tai sanoituksessa "Skatan sitter på kyrkotorn" 3. ja viimeisessä...
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? :...
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin...
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika...
Joulutervehdyksen postimerkki julkaistaan ikimerkkinä. Tämän vuoden joulumerkkejä voi siis käyttää myös seuraavina vuosina ja vastaavasti viime vuoden joulumerkit käyvät maksuksi tänä vuonna. Joulumerkeissä lumihiutale-symboli kertoo, että kyseessä on ikimerkki. Joulun 2021 ikimerkki oli Punatulkku ja merkin hinta oli 1,30 €.
Lähde: https://www.kaikkipaketissa.fi/2016/11/joulupostimerkit-2016-ja-jouluko…
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267...
