Vanhoja tietoja sukunimestä Puumalainen on etenkin Savosta ja Karjalasta (1500-1600 -luvuilta). Nimi on tunnettu varhain myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Puumalainen on yleensä yhdistetty Puumalan pitäjän nimeen. 1600-luvulla Puumalaisesta on muodostettu myös sivistyneistönimi pomoell. Nimeä Puumalainen tapaa nykyään koko Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta. Eniten Puumalaisia asuu Pohjois-Karjalassa. Yksi mahdollisuus on juontaa nimi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu (venäl. Pamfil), sillä karjalaisessa nimistössä a on voinut vaihtua o:ksi ja o a:ksi ja u:ksi. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000.)
Esimerkkejä kirjoista, joissa on tietoa rahan arvoista
- Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
- Suomen rahat arvioihintoineen 2008, keräilijän opas
- 2009 standard catalog of world coins
- Standard catalog of world paper money
Numismaatikkoliiton sivut
http://www.numismaatikko.fi/
Oulun Numismaattisen kerhon sivuilla on tietoa rahojen ostosta ja arvioinnista
http://www.oulunnumismaatikot.fi/arviointi.htm
Oulun Numismaattisen kerhon linkkilistoissa oli myös tietoa rahojen myymisestä
http://www.oulunnumismaatikot.fi/linkit.htm
Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere."
Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä...
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Tässä muutama kirja, joista toivottavasti löytyy historiallista taustatietoa.
Piirainen, Veikko: Kylänkierrolta kunnalliskotiin : Savon ja Pohjois-Karjalan maaseudun vaivaishoitotoiminta vaivaishoidon murroskautena 1800-luvun jälkipuoliskolla. Helsinki : Suomen Historiallinen Seura, 1958
Kunnanvaivaisesta harmaaksi pantteriksi : tutkielmia suomalaisen vanhuuden historiasta / Riitta Oittinen ja Kari Pitkänen (toim.) ; [julkaisija: Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitos][Helsinki] : [Helsingin yliopisto], 1991.
KIVINEN, KIRSTI: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja. Julkaistu: Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu, 1994
Rintala,...
Hei!
Jyväskylän seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Jotta hautapaikka selviää, vainajasta pitää nimen lisäksi tietää syntymäaika. Tietoja hautapaikkarekisteristä voi kysyä puhelimitse. Yhteydenotot hautauspalveluihin seurakunnan vaihteen kautta p. (014) 636 611.
Tässä linkki hautaustoimen sivulle: http://rakenneuudistus.jklmaasrk.fi/yhteystiedot/hautaustoimi/
Yleiskielessä enne on jokin tulevaa ennustava tai enteilevä seikka tai merkki. Etunimenä Enneä on tavattu jo 1800-luvun puolella, mutta se on jäänyt harvinaiseksi.
Suomessa ilmestyy valtava määrä kirjallisuuslehtiä (osa keskittyy johonkin määrättyyn alueeseen mm. runous, dekkarit), lasten -ja nuortenkirjallisuuslehtiä ja nettilehtiä kirjallisuudesta on myös paljon. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Mutta tässä on sivustoja, joista löydät kirjallisuuslehtiä:
http://www.makupalat.fi/
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi Kirjallisuuskanavan etusivun pikalinkit
http://www.kultti.net/ kohta lehdet, kirjallisuus- ja kritiikkilehdet
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/
Parnasso-lehti, joka on vanhimpia kirjallisuuslehtiämme löytyy myös verkosta, http://www.parnasso.fi .
Toivottavasti löydät haluamaasi tietoa näistä.
(Päiv. 18.02.08)
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen.
Sen mukaan vuoden 1939 50 markan setelin arvo on 2-100 euroa riippuen setelin kunnosta ja vesileiman asennosta: I asento: hinta 3-100 euroa ja II asento: hinta 2-80 euroa kunnosta riippuen.
Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalveluun on koottu tietoja myydyimmistä kirjoista vuodesta 2000 lähtien. Luvut löytyvät Excel-tiedostosta 3.14 Myydyimmät kirjat 2019. Tietojen lähteenä on Suomen Kustannusyhdistys.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Lähteet:
Wikipedia: Bestseller
Stockmann, Doris, Bengtsson, Niklas...
Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.
Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena.
Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto...
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view...
Yleisesti ottaen vanhat Raamatut eivät ole niin arvokkaita kuin voisi kuvitella, sillä niitä on painettukin usein runsaasti. Esimerkiksi sata vuotta ei ole Raamattujen osalta ikä eikä mikään. Arvo riippuu kunnon ohella painoksen harvinaisuudesta ja siitä, onko sille kysyntää eli ostajia.
Raamatun painosta ja arvoa voi tiedustella antikvariaateissa. Kristilliseen kirjallisuuteen on erikoistunut esimerkiksi Luther-divari, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://lutherdivari.fi/kotisivu/. Yleisempiä antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo:
Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies"
Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira"
Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz
Kaarina Helakisan runo "Iltalaulu Riikalle" löytyy esim. seuraavista teoksista:
Helakisa, Kaarina: Posetiivi (WSOY, 1976)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988)
Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat: valitut runot (Otava, 2008)
Näissä kaikissa runon nimenä on "Iltalaulu Riikalle".
Tove Jansson syntyi Helsingissä vuonna 1914 taiteilijaperheeseen. Hänen äitinsä Signe Hammarsten oli kuvataiteilija ja isänsä Viktor Jansson kuvanveistäjä. Tove Janssonin elämänuraan taiteilijana lienee vaikuttanut perhetaustan ja taiteellisen lahjakkuuden lisäksi ennen kaikkea hänen oma kutsumuksensa. Viisitoistavuotiaana hän halusi lopettaa koulunkäynnin ja lähteä ulkomaille opiskelemaan taidetta. Isä ei halunnut lastensa ryhtyvän kuvanveistäjiksi eikä Tovekaan haaveillut siitä urasta. Taiteilijaksi hän kumminkin halusi.
Tiedot ovat kirjasta: Ørjasaeter, Tordis: Tove Jansson : Muumilaakson luoja, WSOY 1987. Kirja on lainattavissa Siilinjärven kunnankirjastosta. Kirjasta voit lukea enemmän Tove Janssonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä...
