Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa osakkeenomistajan oikeudesta saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat.
Jos nyt tutkitaan miten laita on osakeyhtiölaissa, niin WSOY.pro.fi-palvelussa osakeyhtiölain osalta todetaan, että tilintarkastajalla on nimenomaisen säännöksen puuttuessakin oikeus saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat. Osakkeenomistajalla tätä oikeutta ei ole.
Myös asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajalla on tämä oikeus:
Asunto-osakeyhtiölaki
63 § Tilintarkastajan valinta
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Tilintarkastuslaki
11 § Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,...
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla...
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka...
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut...
Tekijänoikeuslain 12 pykälän mukaan ”julkistetusta teoksesta jokainen saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua teosta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen”.
Lain pykälässä 50a todetaan kuitenkin, että suojatun teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen eli suojausjärjestelmän saa kiertää vain, jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut ei muuten saa teosta kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, jota suojaava tekninen toimenpide on kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei saa valmistaa kopiota.
Saat siis valmistaa kirjaston levyistä itsellesi kopion, jos et joudu kiertämään suojausta.
Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös...
Etsimänne laulu on "Vanhan työläisnaisen laulu". Sanat siihen on
tehnyt Petri Repo ja sävelen Kaj Chydenius. Teksti ja sointumerkit
(ei nuotteja) löytyvät seuraavasta julkaisusta: "Legendaarinen
Agit-propin lauluvihko", ISBN 9519766200, joka on saatavilla
useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta. Koska julkaisussa
ei ole nuotteja, saattaa myös äänitteestä olla apua. Sellainen on
"Aulikki Oksasen lauluja", CD-levy, jota myös voi etsiä Plussasta.
Äänitteellä kappale esiintyy nimellä "Laulu vanhasta työläisnaisesta".
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
Kyseessä näyttäisi olevan meksikolaisen Ernesto Cortázarin (1940 – 2004) sävellys "El Silencio de Beethoven" eli suomeksi "Beethovenin hiljaisuus".
Kappale on kuultavissa esimerkiksi Cortázarin sävellyksiä sisältävällä äänitteellä "Just For You", mutta äänitettä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://es.wikipedia.org/wiki/Ernesto_Cort%C3%A1zar_II
https://www.amazon.com/Just-You-Ernesto-Cortazar/dp/B003VYBJNO
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Suomessa Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää yleisiä alueluokituksia. Alueluokitukset-käsikirjassa "Valtiot ja maat 2000" kerrotaan seuraavaa: "Valtiot ja maat on ryhmitelty kuuteen maanosaan ja ne edelleen 19 suuralueeseen. Tämä ryhmittely perustuu YK:n jakoon ( 1997 UN Demographic Yearbook). Tätä samaa jakoa on noudatettu myös sellaisten maiden ja valtioiden kohdalla, jotka voidaan sijoittaa kahteen eri maanosaan tai suuralueeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kypros ja Turkki." Kyseisen käsikirjan Taulukko 3 sivulla 25 käsittää valtiot ja maat maanosittain ja suuralueittain. Tässä taulukossa Kypros kuuluu Aasiaan, tarkemmin Länsi-Aasian suuralueeseen. Samoin Turkki. Malta puolestaan kuuluu Etelä-Euroopan suuralueeseen.
Valtioita ja maita...
Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja...
Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi. Kirjoja myydään ainoastaan poistomyynnissä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa. Mikäli teos on loppuunmyyty, eivät kirjastotkaan voi hankkia siitä uutta kappaletta, joten sitä suuremmalla syyllä teos halutaan säilyttää kokoelmassa kaikkien lainaajien käytössä.
Jemina-nimestä on kysytty myös aiemmin. Lainaan tässä suoraan aiempaa vastausta:
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan....
