Jääkiekkotuomareiden käyttämät käsimerkit löytyvät mm. seuraavilta sivulta:
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12638/file/Ksimerkit_2… ja
http://www.tampereenjaakiekkotuomarit.fi/kasimerkit.php
Kyseessä on niin sanottu CAPTCHA. Siitä kerrotaan Termiharava-sivustolla näin:
Monilla verkkosivuilla käytetään CAPTCHA-menetelmää varmistamaan, että palvelun käyttäjä on ihminen, ja näin ehkäisemään roskapostia. CAPTCHA on akronyymi, joka tulee englanninkielisistä sanoista Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart (suom. täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoitus on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan).
CAPTCHA-menetelmän ideana on yleensä, että käyttäjälle näytetään tekstiä ja numeroita sisältävää epäselvää kuvaa ja pyydetään käyttäjää kirjoittamaan kuvassa näkyvä teksti läheiseen tekstikenttään. Normaalinäköinen ihminen suoriutuu kyseisestä testistä,...
Kyllä, semanttinen tarkoittaa merkitykseen liittyvää. Semanttinen merkitys tarkoittaa lausuman ilmaisemaa sisältöä sellaisenaan, mutta lisäksi lausumalla on pragmaattinen merkitys, joka syntyy asiayhteydestä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/semanttinen?searchMode=all
Etsuko Oishi 2003: Semantic meaning and four types of speech act. https://doi.org/10.1075/pbns.114.08ois
Eetu Iston oli tuottelias taidemaalari, jonka teoksiin voit tutustua tarkemmin teoksessa Rönkkö, Pekka: Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). - Oulu : Pohjoinen, 1990. Edward (Eetu) Isto syntyi 28.11.1865 Alatornion Alavojakkalassa. Kylä kuuluu nykyisin Tonioon. Hän kuoli 14.10.1905.
Todellista Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei ole ollut olemassa, sillä kyseessä on nimimerkki, jota käyttivät useat eri kirjailijat kirjoittaessaan Neiti Etsivä- ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Suomeksi on ilmestynyt yhteensä 105 Neiti Etsivä -kirjaa (englanniksi 175) ja 17 Dana-tytöt -kirjaa (englanniksi 34).
Lisätietoja löytyy suomeksi esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene) .
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään ja elää omaa elämäänsä.
Helsingin sanomien Kysy Kirstiltä -palsta käsitteli asiaa v. 1997. Silloin Kirsti vastasi näin: "Tämä väärä huhu perustuu siihen sattumaan, että Ragni Malmstenin mies on nimeltään Erkki Karjalainen, kuten J:n isäkin." Ihan vain vertailun vuoksi, pelkästään pääkaupunkiseudun kirjastojen lainaajarekisteristä löytyy tällä hetkellä seitsemän Erkki Karjalaista.
Ragni Malmstenin lapsista ei ole saatavilla tietoa.
Siivekkäitä muurahaisia tapaa kesän loppupuolella, kun niille paritteluaikaan kehittyy siivet. Kyseessä on usein mauriainen (ks. kuva, http://www.pbase.com/image/21339786 ). Sen torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Sisätiloihin saa muurahaismyrkkyjä kaupoista joko sirotteena, ansoina tai aerosolina. Muurahaisten torjunta silloin, kun lentävät on sisätiloissa vaikeaa, koska näistä myrkyistä melkein ainoa, jota voisi käyttää on sumute. Muurahaisille voi rakentaa myös itse ansoja laittamalla jotain makeaa nestettä esim. pulloon...
Derek Landyn Keplo Leutokalma -sarjan viisi ensimmäistä osaa julkaisseelta kustannusosakeyhtyiö Tammelta kerrottiin, että sarjaan ei valitettavasti ole tulossa suomeksi jatkoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Tammi
Venlasta on kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Chia on Keski-Amerikasta peräisin oleva kasvi Salvia hispanica (https://fi.wikipedia.org/wiki/Chia_(kasvi)). Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana tulee asteekkien kielen ilmaisusta "chian", "öljyinen". Jos ajatellaan, että "chía" on espanjaa, se lausutaan "kia" (englantilaisittain "tsia"). Espanjankielinen Wikipedia tarjoaa myös vaihtoehtoisen nimen chan. Suomalaisittain on varmaan luontevinta puhua "kiasiemenistä".
Heikki Poroila
Minusta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase (1984) on realistinen 1980-luvun nuorisokuvaus, jonka kieli varsinkin on ansiokasta. - Netistä ei varmaankaan paljon löydä tietoa näinkin vanhoista romaaneista, kirjastossa on enemmän. Viitteitä arvosteluihin on Aleksi- ja Arto-tietokannoissa, joita voi käyttää kirjastossa ja esim. julkaisussa Kirjallisuusarvosteluja B (kaunokirjallisuus). Meillä on myös saksittu lehdistä arvosteluja, ja niitä voi lainata Opintosalista. Mielenkiintoisia arvosteluja on esim. Pekka Tarkan Helsingin sanomissa 4.3.1984 ilmestynyt Sieppari Limingan heinäpellossa ja Onnimanni 2/1993 -lehdessä ollut Helena Ruuskan Murkkuromaani, kontaktikirja vai ihan oikea romaani.
Kiela, nykymuodossa: giela on giella=(puhuttu) kieli
sanan akkusatiivi/genetiivimuoto
kielain/gielain, kielenä tai kielissä, kieliltä
mutta myös:
giella. ansa, rihma, suopungin sarvikiela ja
giellat. ansoa, pyytää, virittää ansa jne.
esim. Paul Utsin runoteos Giela giela (1974)("Ottaa kieli itselleen/Vangita kieli") ja Giela gielain (1980) (Ottaa kielellä/Vangita kielellä itselleen jotain"). Runokirjoja ei ole suomennettu ja käännökseni ovat raakakäännöksiä, jotka yrittävät "vangita" runokirjojen otsikkoiden merkitykset.
Louis Sacharin elämkertatiedoista on "Kysy kirjastonhoitaja"-arkistossa seuraava vastaus:
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot...
Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…;
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana.
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:...
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan...
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
