Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirja (Saarikalle & Suomalainen, Gummerus, 2007) kertoo Rinna-nimestä seuraavaa:
”Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa. Myös monissa harvinaisemmissa nimissä on vastaavanlainen muoto (esim. Inna, Ninna ja Sanna). Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä. Skandinaviassa Rinna on lähes tuntematon nimi, mikä saattaa johtua siitä, että ruotsiksi rinna tarkoittaa ’valua, virrata’. Vaikka väestörekisteristä löytyy ensimmäinen Rinna jo 1800-luvun puolelta, nimi on jäänyt todella harvinaiseksi. Viime vuosisadalla Rinnaksi nimettiin alle sata suomalaista,...
1) Suomen kansallisbibliografia (Fennica) ei tunne julkaisua, johon sopisivat tuntomerkit Isokyrö ja maanviljelys. - 2) Maakunta-arkistojen yleisluettelo IV (1994), jossa selostetaan Jyväskylän ja Vaasan maakunta-arkistojen aineistot, mainitsee sivulla 137- maatalousoppilaitokset. Niitä ovat Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen karjanhoitokoulu, Ilmajoki, (aineistoa vuosilta 1911-1945); Keski-Pohjanmaan karjatalouskoulu, Kannus, (1922-1985); Keski-Pohjanmaan maamieskoulu, Kannus (1920-1944)sekä Korsholms lantmannaskola (1858-1950). Näistä vain Korsholman ruotsinkielinen on ollut toiminnassa vuonna 1902, ja arkistoluettelon mukaan aineistoon kuuluu oppilasmatrikkeli vuosilta 1859-1950. - 3) Vanha tietosanakirja mainitsee Isonkyrön...
Löydät käännökset Filin, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Valitse alasvetolaatikosta käännöksen kieli ja klikkaa "hae".
Kreikaksi on käännetty yli 30 teosta. Arabiaksi on käännetty vähemmän, 8 teosta: Mika Waltarin Vieras mies tuli taloon ja Sinuhe egyptiläinen, Yrjö Varpion Pohjantähden maa, Veijo Meren Manillaköysi, Aarni Krohnin Jaakko Ilkka, Matti Klingen Katsaus Suomen historiaan, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Kalevala.
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet löytyy tieto, että Joonatan voidaan tulkita hepreasta "Jahve antoi" tai "Jumalan lahja". Vilkunan mukaan nimi on ollut almanakassamme jo 1700-luvulla. Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat löytyy lisätieto, että suomalaisessa almanakassa olisi nimi esiintynyt jo vuonna 1739 ja se olisi ollut silloin almanakassa vain vuoteen 1749. Uudelleen nimi olisi tullut almanakkaan vuonna 1995.
Jos kaipaatte perusteellisempia selvityksiä etunimistä ja niiden merkityksistä, voitte halutessanne hakea kirjallisuutta PIKI-verkkokirjastomme avulla. Hakulomakkeeseen voi kirjoittaa asiasanakenttään hakusanaksi etunimet ja rajata haun vain tietokirjallisuuteen sekä Tampereen kaupunginkirjastoon, jolloin saatte kaikki...
Vanhoja lääkkeitä ei saa syödä. Tämän artikkelin mukaan vanhentuneet antibiootit saattavat vaurioittaa elimistöä, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2002/02/21/vanhentuneet-laakkeet-myrkkya
Kysykää neuvoa lähimmästä terveyskeskuksesta tai apteekista. Apteekissakin osataan neuvoa jonkinlaista kotilääkitystä uuden antibiootin saamiseen saakka. Lääkeasioissa ei kirjastoalan asiantuntemus riitä.
Lähimmän apteekin yhteystiedot löydät Apteekki.fi:stä, https://www.apteekki.fi/etusivu.html
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Sara” on samaa alkuperään nimen ”Saara” kanssa; lyhyempää muotoa on käytetty Suomessa ruotsinkielisten keskuudessa mutta myös Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Nimi tulee heprean ’ruhtinatarta’ merkitsevästä sanasta ja peräisin yli 4 000 vuoden takaa. ”Raamatussa” nimi esiintyy Abrahamin vaimolla.
”Patricia” on feminiininen muoto nimestä ”Patrik”. Se tulee Irlannin kansallispyhimyksen Patriciuksen (kuoli 461) nimestä, joka merkitsee latinaksi ’ylimystä’.
Seuraavat tiedot ovat Richard Corsonin kirjasta Fashions in makeup from ancient to modern times,(ilmestynyt vuonna 2003) : Mary Granville Pendraves mainitsi sisarelleen vuonna 1727 kirjoittamassaan kirjeessä lähettäneensä tälle muun muassa kolme huulirasvapalaa (cake of lip salve). Antoine Le Camusin kirjassa The Art of preserving beauty (ilm. Lontoossa 1754) on huulirasvareseptejä, mm. helakanpunaisen huulirasvan ohje. Vuonna 1839 Lontoossa ilmestyneessä oppaassa The Toilet, A dressing table companion kehotetaan pitämään muiden tarvikkeiden joukossa myös huulirasvapakkaus. James Stewartin kirjassa Plocacosmos or the whole art of hairdressing Lontoo, 1872) on myös kosmetiikkaohjeita . Värilliseen huulirasvaan neuvotaan panemaan mm...
Mandaatilla on sen verran monenlaista käyttöä, että yhtä ainoaa käännöstä sanalle ole. Kirjastoista löytyvien hakuteosten selityksistä voidaan todeta, että yleismerkitys on valtuutus, toimeksianto, ja myös julistus. Vaaleissa saatu valtuutus (tai valtuudet) on kapeampi sisällöltään, mutta yleisesti käytössä. Kun puhutaan jonkin puolueen edustuspaikoista ja niiden määrästä, voidaan sanoa että puolue voitti/menetti niin ja niin monta mandaattia. Erityismerkitys on vielä asiamiestehtävä, sekin juontuu valtuuksien saamisesta johonkin tarkoitukseen.
Puolueiden keskenään sopimat virkanimitykset mandaatteina juontuu samasta ajatuksenkulusta. Siinä lähdetään siitä ajatuksesta että virkamies työssään edustaa puolueensa näkemyksiä tai puolustaa sen...
Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_…
Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin:
Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Kysyin asiaa Pauligin kuluttajapalvelusta. Helsingin Sanomissa 31.7.2015 julkaistu juttu sisälsi virheellistä tietoa kahvin kofeiinipitoisuuksista. Kahvin paahtoaste ei juurikaan vaikuta sen kofeiinipitoisuuteen, vaan kofeiinipitoisuus riippuu käytetyistä kahvilajikkeista ja niiden sekoitussuhteesta. Arabica-paahto on vaaleampaa ja Robusta tummempaa. Suomessa käytetään paljon vaaleapaahtoista Arabicaa suodatinkahvina. Robustaa käytetään lähinnä espressokahveissa voimakasta suutuntumaa aikaansaamaan. Robusta kofeiinipitoisuus onkin noin kaksi kertaa suurempi kuin Arabican.
Kahvijuomien kofeiinipitoisuudet vaihtelevat, pieni kuppi espressoa on todella kofeiinipitoista:
Kupillisessa suodatinkahvia (1,25 dl): 90 – 110 mg Kupillisessa...
Norjalaisia dekkareita on suomennettu melko paljon. Niistä voisi mainita esim. seuraavat:
FOSSUM, Karin , kriitikoiden ja lukijoiden suosima.
Evan katse, 1997
Älä katso taaksesi, 1998
Ken sutta pelkää, 1999
Rakas Poona, 2001
HOLT, Anne, monet teoksista myyntimenestyksiä
Sokea jumalatar, 1998
Vereen kirjoitettu, 1999
Paholaisen kuolema, 2000
Leijonan kita, 2001
STAALEESEN, Gunnar, paljon myyty Norjassa
Kuolemaan asti sinun, 2005
Ruususen unta, 2006
NESBØ, Jo Lepakkomies, 2001
Suruton, 2005
Punarinta, 2005
Lepakkomies, 2006
Tanskalaista...
Martti on suomalainen muunnelma latinan Martinus-nimestä. Se pohjautuu sodanjumala Marsin nimeen ja tarkoittaa 'sotaista'. Martinus on katolisessa kirkossa yli 20 pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi - tunnetuin heistä on Toursin kaupungin piispa Martinus (k. 397), joka muistetaan köyhien ja kerjäläisten ystävänä sekä vaatimattomana miehenä. Suomessakin on nimetty kirkkoja - ja Marttilan pitäjä Turun lähellä - Pyhän Martinuksen mukaan.
Suomalaisessa almanakassa Martti on saksalaisen papin ja uskonpuhdistajan Martti (Martin) Lutherin syntymäpäivänä 10.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007
Merja Jalon Haavikon ravitalli -sarjan viimeisin osa on ilmestynyt jo vuonna 2001. Vaikuttaa siltä, että uutta osaa ei olisi enää tulossa. Mutta varmasti sitä ei voi tietää kuin kirjailija itse. Täältä löydät luettelon sarjan kirjoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli
Unto Pusa syntyi 18.1.1913 Viipurissa, mutta sieltä hänelle ei ehtinyt kertyä muistoja.
1930-luvun alussa hän asui vanhempineen Hyvinkäällä, mistä käsin hän kävi koulua Helsingissä.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1932 Helsingin uudesta yhteiskoulusta, samana vuonna hän kirjoittautui Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen osaston opiskelijaksi, mutta tämän alan opintoja hän ei lainkaan harjoittanut.
Jo vuonna 1930 hän oli aloittanut opinnot Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, lukion takia hän saattoi osallistua vain iltaopetukseen.
Aloitti uudella otteella opinnot Suomen taideyhdistyksen koulussa 1932, joulukuussa hänet siirrettiin maalausluokalle. Lukion jälkeen hän saattoi osallistua niin aamu- kuin...
Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929.
Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t…
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole...
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -listan mukaan tämän hetken luetuin kirjailija on Ilkka Remes. Remes on ollut myös viime vuoden "myydyin" kirjailija. (Ks. Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalvelu).
Kertojan ääni -blogissa on tehty listaus Suomen myydyimmistä kirjailijoista ja nykykirjoista vuosina 2000–2017. Sen mukaan kolme suosituinta kirjailijaa ovat Ilkka Remes, Laila Hirvisaari ja Arto Paasilinna.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1...
