Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_…
Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin:
Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Kysymyksesi on hyvin laaja ja monisyinen, koska uskontoja on paljon ja niiden sisällä on suuri määrä eri suuntauksia.
Yleisesti ottaen uskonnot kieltävät tappamisen ja väkivallan. Tämän takia ne useimmiten suhtautuvat aborttiin kielteisesti.
Eri uskontojen tarkempi suhtautuminen aborttiin kuitenkin vaihtelee ja myös saman uskontokunnan eri suuntausten välillä saattaa olla eroja. Esimerkkinä tästä ovat kristinuskon eri kirkkokunnat. Katolisen ja ortodoksisen kirkon kanta aborttiin on kieltävä, kun taas luterilaisella kirkolla ei ole yhtä selkeää kantaa. Ehdottomaan aborttikieltoon katolinen kirkko hyväksyy kaksi poikkeusta: kohdun ulkopuolisen raskauden ja kohtusyövän. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilainen kirkko ei ole ottanut...
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään ja elää omaa elämäänsä.
Helsingin sanomien Kysy Kirstiltä -palsta käsitteli asiaa v. 1997. Silloin Kirsti vastasi näin: "Tämä väärä huhu perustuu siihen sattumaan, että Ragni Malmstenin mies on nimeltään Erkki Karjalainen, kuten J:n isäkin." Ihan vain vertailun vuoksi, pelkästään pääkaupunkiseudun kirjastojen lainaajarekisteristä löytyy tällä hetkellä seitsemän Erkki Karjalaista.
Ragni Malmstenin lapsista ei ole saatavilla tietoa.
Sanni on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi ja molempien taustalla on kreikan Aleksandros, 'puolustaja', 'suojelija'. Susanna -nimi taas pohjautuu hepreankielen 'liljaa' tarkoittavaan sanaan Shushannah.
Almanakkaan Sanni-nimi otettiin vuonna 1953. Nimi oli yleinen 1900-luvun alussa ja sen uusi suosio on alkanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Lähdekirjoja esim. Vilkuna, Kustaa : Etunimet, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää lähdekirjoja saa esiin kirjastotietokannoista hakemalla vaikkapa asiasanalla etunimet.
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
Jännityskirjallisuus-sanalla voidaan luonnehtia kirjoja, jossa on jännittävä juoni. Toisin sanoen lukija seuraa tapahtumia odottaen tapahtumaketjun saavan (yleensä onnellisen) lopun. Tavallisimmin ja nykyisin jännityskirjallisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan :
- agentti- ja vakoiluromaaneja (Ian Fleming, John Le Carre, Robert Ludlum, Ilkka Remes)
- kauhuromaaneja, kauhukertomuksia ( Mary Shelley, Edgar Allan Poe, H. P. Lovegraft, Stephen King, Dean R. Koontz)
-salapoliisi- ja poliisiromaaneja (Agatha Christie, Ellery Queen, John Dickson Carr, Mika Waltari, Reijo Mäki, Sujata Massey)
-rikosromaaneja ja kovaksikeittettyjä rikosromaaneja (Raymond Chandler, James Ellroy, Reijo Mäki)
.-seikkailukirjallisuus (Jack London, James Fennimore...
Kaunis ja sointuva Silja-nimi on peräisin latinasta. Se on ollut Caecilus -suvun nimi.
Sanana caecus merkitsee "sokea".
Samasta latinalaisesta alkuperästä juontavat myös nimet Cecilia, Cecile, Cilia.
Isä Matteon tutkimusten kausi 11 oli nähtävissä Yle Areenassa 90 päivän ajan syksyllä 2018. Kausi 12 puolestaan oli katsottavissa Yle Areenassa syksyllä 2020. Jos toivot, että kyseiset kaudet laitettaisiin uudestaan Yle Areenaan, kannattaa laittaa asiasta palautetta Ylelle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/10/isa-matteon-tutkimukset-jatkuv…
https://areena.yle.fi/1-50357594
Yleisimmin odt-tiedostoja käytetään OpenOffice.org-ohjelmistolla, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.openoffice.org/fi/. Myös Microsoft Word osaa jossakin määrin avata kyseistä tiedostomuotoa. Word 2010 osaa Microsoftin mukaan aukaista tiedostoja suoraan, mutta vanhemmat versiot vaativat päivityspaketin. Osoitteesta http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/opendocument-tekstiasiakirj… löytyy ohjeistus tiedoston avaamiseen Word 2007 -versiolla.
Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument#OpenDocumentia_tukevia_ohjelm… löytyy lista useista muista ohjelmista, jotka tukevat pdt-tiedostomuotoa.
Ilkka Remeksen tuotanto on jännityskirjallisuutta ja trillereitä, osa myös nuortenkirjallisuutta. Laajempana terminä on käytetty viihdekirjallisuutta, johon lukeutuvat mm. rikoskirjallisuus ja romantiikka. Romantiikan, realismin, naturalismin, modernismin ja postmodernismin kaltaiset perioditermit eivät välttämättä ole kovin helposti sovellettavissa moderniin jännityskirjallisuuteen, mutta laajemmin ymmärrettynä lajipiirteiden ilmentymänä ainakin realismi voi sopia Remeksen tuotantoonkin.
Remeksen tuotannossa on realismille tyypillistä maailman kuvaamista todellisena ja kaunistelemattomana, ja hänen kirjoissaan esiintyy todellisia paikkoja sellaisina kuin niissä käyvät ihminen voisi paikat nähdä – tosin hänen alkupään tuotannossaan...
Historia-lehden mukaan kyse on käännöslaina venäjän Belorussija-nimityksestä, jota Venäjällä on käytetty 1600-luvulta lähtien.
Mitä valkoisuudella tarkoitetaan, on epäselvää. On arveltu, että se viittaisi asukkaiden vaaleaan ihoon, tai että alue olisi ollut tuntematon ja sellaisena valkoinen läntti kartalla tai siihen, että valkoinen on idässä lännen symboli. Myös maan omakielinen nimi tarkoittaa Valko-Venäjää.
Janne on ruotsalainen puhuttelumuoto Johannes-nimen vanhasta muunnoksesta Jahan. Suomeen nimi on lainattu jo keskiajalla. Johannes, josta Janne on siis johdettu, on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan ’Jahve on armollinen’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
Timo Nurmen Uuden suomen kielen sankirjan, Gummerus, 1998 mukaan konvertoida tarkoittaa atk:n yhteydessä " muuntaa toiseen ohjelmaan sopivaksi".
Seuraavassa artikkelissa on tietoa konvertoinnista:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0101/pitkaaikaissailytys.html
Kirjallisuutta:Koskinen, Jussi, Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin, Jyväskylän yliopisto, 1992. Saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta. Katso saatavuus tiedot Helka-tietokannasta, http://finna.fi
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan (2005) mukaan Merja on 1900-luvun nimi, joka on otettu "merja", "merjalaiset" -nimisen suomensukuisen muinaiskansan mukaan. Merja on erityisesti 50- jas 60-lukujen suosikkinimi. Virossa on vastine Merje.
Pihla-nimi on ollut käytössä 1940-luvulta asti. Suomalaiseen almanakkaan nimi on otettu mukaan vuonna 2005. Pihla on tyypillinen luontoaiheinen nimi, lyhentymä pihlajasta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999 ja Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005
Muutama -pronominia käytetään viittaamaan lukumäärältään epämääräisiin asioihin. Merkitys on siis jokunen, joitakin, eräitä. Sanan merkitys on aina monikollinen.
Määritelmän mukaan muutam -sanaa ei voi käyttää kahdesta juuri tuon lukumäärän epämääräisyyden vuoksi. Kaksi on kaksi eikä muuksi muutu.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja, 2006
Täytekakku ilmestyi suomalaisiin kahvipöytiin 1920-luvulla. Kakku oli hillolla täytetty ja koristettu paahdetuilla kaurahiutaleilla, joskus kermavaahdollakin. (Suuri leivontakirja: Kotilieden parhaat leivonnaiset, 1987, s.151)
Historiikissa Kulman takana Elanto! (2005, s.175) kerrotaan että 1960- ja 1970-luvuilla kakkujen ulkonäössä tapahtui muutos värikkäämpään suuntaan. Tyypillisiä kakunpäällisiä olivat esim. marsipaanikoristeet. Eräästä kuvatekstistä käy ilmi, että Elanto usein loi jouluksi erikoisuuksia, esim. käpykakku kuului aina sesongin valikoimaan.
Marsipaani on käytetty vuosisatoja sokerileipurin keittiössä. Dick Harrisonin kirjan Historiebok för kakälskare (2003, s.86) mukaan tämä mantelituote on ollut tunnettu jo 1300-...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi Nanna selitetään seuraavasti: "Alkuaan muinaisskandinaavien uskalias, rohkea. Ortodoksisessa kalenterissa nimeä vastaa pyhä Nonna (puhdas, pyhä). Lastenkielessä sana merkitsee makeisia."
Pentti Lempiäinen taas sanoo kirjassaan Nimipäivättömien nimikirja, että Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 9.7. nimipäiviään juhlivat Nanna ja Nanny ovat Annan johdannaisia. Anna on puolestaan alkuaan sama nimi kuin Hanna ja merkitsee armoa.
Uskoisin, että merkitys uskalias, rohkea, on alkuperäisempi.
