Tässä kahden eri sarjan kirjat.
Lizzie McGuire -sarja:
Voi ei, äiti!
Nolot treffit
Villiä menoa
Ota iisisti, Kate!
Vaatteet vaihtoon
Koulun uusi kundi
Särkyneitä sydämiä
Nyt juhlitaan!
Lizzie & Ethan
Supermalli
Lizzie McGuire ratkaisee -sarja:
Yksityisetsivä McGuire
Tiedeleirin tapaus
Älykkötytön arvoitus
Operaatio ihastus
Suuri koirajahti
Tanssiva salapoliisi
Kuka vainoaa Katea?
Lisäksi kaksi muuta Lizzie -kirjaa:
Testejä, testejä, testejä!
Tuunaa Lizzien tyyliin
Ilta-Sanomissa vuonna 2017 julkaistussa uutisessa on haastateltu silloista Aleksanteri-instituutin johtajaa, jonka mukaan Suomen presidenteistä vain Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto ovat osanneet venäjän kieltä hyvin. Paasikivi-Seuran sivuilta löytyvässä artikkelissa on runsaasti tietoa Paasikiven venäjän kielen taidosta ja opiskelusta. Ylen Elävästä arkistosta löytyy vuonna 1988 valmistunut Mauno Koiviston henkilökuva, jossa merkittävä osa haastattelusta käydään venäjäksi.Ilta-Sanomien uutisesta selviää myös, että Suomen presidenteistä Sauli Niinistö on opiskellut venäjää, mutta venäjänkielinen keskustelu rajoittui lähinnä normaalikohteliaisuuksiin. Presidentti käyttää apunaan tulkkia, kun keskustelukumppanin kanssa ei ole...
Kyllä voit, jos Sinulla on suomalainen kirjastokortti eli Sinulla on suomalainen osoite.
Kirjat kannattaa ladata laitteelle Suomessa, koska netti-hinnat ulkomailla voivat yllättää. Ennen selainlukemista tai kuuntelua siis kannattaa tarkistaa jatkuvan nettiyhteyden hinta. (monet hotellithan tosin tarjoavat ilmaisen wi-fin)
Kirjojen off-line lukeminen vaatii yleensä jonkin lukuohjelman.
Ohjelmasuositukset ja latausohjeet löytyvät yleensä kirjastojen sivuilta esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet
Kirjastojen henkilökunta auttaa miellellään.
Etsimänne laulu on "Vanhan työläisnaisen laulu". Sanat siihen on
tehnyt Petri Repo ja sävelen Kaj Chydenius. Teksti ja sointumerkit
(ei nuotteja) löytyvät seuraavasta julkaisusta: "Legendaarinen
Agit-propin lauluvihko", ISBN 9519766200, joka on saatavilla
useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta. Koska julkaisussa
ei ole nuotteja, saattaa myös äänitteestä olla apua. Sellainen on
"Aulikki Oksasen lauluja", CD-levy, jota myös voi etsiä Plussasta.
Äänitteellä kappale esiintyy nimellä "Laulu vanhasta työläisnaisesta".
Suomessa Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää yleisiä alueluokituksia. Alueluokitukset-käsikirjassa "Valtiot ja maat 2000" kerrotaan seuraavaa: "Valtiot ja maat on ryhmitelty kuuteen maanosaan ja ne edelleen 19 suuralueeseen. Tämä ryhmittely perustuu YK:n jakoon ( 1997 UN Demographic Yearbook). Tätä samaa jakoa on noudatettu myös sellaisten maiden ja valtioiden kohdalla, jotka voidaan sijoittaa kahteen eri maanosaan tai suuralueeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kypros ja Turkki." Kyseisen käsikirjan Taulukko 3 sivulla 25 käsittää valtiot ja maat maanosittain ja suuralueittain. Tässä taulukossa Kypros kuuluu Aasiaan, tarkemmin Länsi-Aasian suuralueeseen. Samoin Turkki. Malta puolestaan kuuluu Etelä-Euroopan suuralueeseen.
Valtioita ja maita...
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Saat vastukseksi seuraavan tiedon:
lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu aloitti 1998 yleisten kirjastojen yhteisellä etusivulla. Kysy.fi syntyi nimellä iGS Bill Gates-säätiön palkintorahan turvin Helsingin kaupunginkirjastossa 2001. Alunperin palveluilla oli jonkin verran eroa: Kysy kirjastonhoitajalta oli valtakunnallinen palvelu, jossa Suomen kirjastot yhdessä tarjosivat tietopalvelua verkossa, iGS taas oli myös verkkotietopalvelu, mutta sillä oli fyysinenkin laitteisto ja se kulki messuilla ja tapahtumissa tarjoamassa henkilökohtaista tietopalvelua. Sen vastaajat olivat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöitä. iGS:n tärkein motto alkutaipaleella oli madaltaa kynnystä kysyä kirjastosta, missä myös onnistuttiin. iGS vaihtui Kysy.fi:ksi vuonna...
Yhdysvaltalainen Walter Elias Disney (1901-1966) eli Walt Disney oli piirroselokuvien tuottaja, ohjaaja, ääninäyttelijä ja animaattori.
Internetlähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Walt_Disney
http://disney.go.com/vault/read/walt/index.html
http://www.justdisney.com/WaltDisney100/
Kirjallisuutta:
Thomas, Bob: Walt Disney: elämäkerta. Suomentanut Henry Tanner. (Helsinki Media 2001)
Kirjastot saattavat ottaa lahjoituksia vastaan, mutta se riippuu paljon siitä, mitä kirjoja lahjoitukseen kuuluu. Esimerkiksi kohtuullisen uudet ja menevät kirjat otetaan luultavasti vastaan, mutta vanhat ja vähemmän suositut kirjat eivät oikein mahdu kokoelmiin. Tosin Pasilan kirjavarasto voi ottaa vastaan vanhoja harvinaisempia kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmista tai joita on vain huonokuntoinen kappale. Kovin huonokuntoisia kirjoja ei kannata tuoda.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshylly tai -kärry, johon kirjoja voi tuoda. Kirjakierrätyspisteelliset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, kun valitset pudotusvalikosta kohdan ”Kirjakierrätyspiste”. Välttämättä kaikkiin kierrätyspisteisiin...
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...
Uusin käännös on vuodelta 2103 oleva Kuolleiden kirja. Käännöksistä voi kysyä kustantamosta eli Gummerukselta, sähköposti info@gummerus.fi
Facebookissa kustantamo vastaa Pendergast-sarjaa koskevaan kysymykseen, että tänä vuonna (2014) käännöstä ei ole tulossa.
Kaksostytöt Jaana & Tiina laulavat Inkkarilaulun singlellä, joka
julkaistiin vuonna 1971. Kääntöpuolella on Mustan kissan tango.
Inkkarilaulun alkuperäinen nimi on Il y a des indiens partout,
ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Georges Larriga. Suomenkieliset
sanat on riimitellyt Sauvo Puhtila. Levy lienee harvinaisuus.
Valokuvaus on sallittua yleisissä kirjastoissa. Kohteliasta on kysyä lupaa ennen kuin kuvaa kirjaston asiakkaita tai henkilökuntaa. Lehtikuvaajilla on tapana varmistaa lupa kirjastonjohtajalta.
WSOY:ltä ilmoitettiin, että "(T)ällä hetkellä näyttää siltä, että vähäisestä menekistä johtuen WSOY ei ikävä kyllä jatka Korppikartanon salat -sarjan julkaisemista".
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Kyseessä lienee suomen kielen ja kirjallisuuden professori Julius Krohnin (1835-1888) "Kiikkulaulu". Runoilijana Krohn käytti nimeä Suonio. Runon alkuperäistä julkaisuajankohtaa emme pystyneet pikaisesti selvittämään. Krohn julkaisi lastenrunojaan kokoelmissa "Kotieläimet" (1872), "Minun äitini" (1875), "Pikku joululahja" (1878), "Kylän lapset" (1880) ja "Suonion lastenrunoja 1-2" (1898-99). Suonion lastenrunoja ilmestyi myös vuonna 1870 perustetussa "Pääskysessä", Suomen ensimmäisessä lastenlehdessä.
"Kiikkulaulu" sisältyy lastenrunovalikoimaan "Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta" (1990). Runo kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Kiikkumaan,
Liikkumaan,
Annas alku, veikko!
Autathan sä mielelläs
Pientä kulta-Helmiäs,
Joll' on voima...