Eino Leinon runoja on kyllä käännetty saksaksi. Saksalaisen kirjaston hakukoneella haettaessa, osoite on http://www.prettybit.fi:2345/db/search_fin.htm, löytyy useita viitteitä jo pelkästään tekijän nimellä haettaessa. Tekijän nimeen voi yhdistää myös yksittäisen runon nimen. Asiakkaanne voi tilata kopioita Berliiniin yksittäisistä runoista Helsingin Saksalaisesta kirjastosta. Kirjaston Internetosoite on http://www.kolumbus.fi/deutsche.bibliothek/dbadr.htm
Teidän asikkaalle suositeltiin Saksassa vastikään julkaistua kirjaa nimeltä "Kuin on pitkät pilven rannat = Weithin wie das Wolkenufer : finnische Volkspoesie". Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten. Runot on valinnut ja suomentanut
Manfred Peter Hein.
Suomalaisen Kirjallisuuden...
Kyseessä saattaisi olla Tuula Mai Salmelan: Syvyyden avaimet (Tammi 2005). Naistutkijan nimi on Maana Santanen.
Tässä lyhyt kuvaus kirjan tapahtumista:
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9513133893
Tässä vielä Viikki-yhteydestä!
http://www.tuulamai.fi/haastattelut/haast_yliopistolehti.shtml
Kuulostaako tutulta?
Intiaanien ruokakulttuuri on tyypillisesti aihe, jossa joutuu yhdistelemään tietoja hyvin monesta lähteestä. Reino Keron "Intiaanien Amerikka" -kirjassa on jonkun verran arkeen liittyvää tietoa samoin Pentti Virrankosken "Yhdysvaltain ja kanadan intiaanit" sekä Jon Manchip Whiten "Everyday life of the North American Indian" - kirjoissa. Intianeja koskevat tutkimukset käsittelevät enimmäkseen historiaa, kansatiedettä ja taidetta.
Intiaaneja koskevat asiasanat ovat: intiaanit; alkuperäiskansat
Ruokaperinteistä löytyy asiasanalla ruokakulttuuri.
Asiasanat voi yhdistää maiden nimiin, esim. Etelä-Amerikka; Latilainen Amerikka; Yhdysvallat
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyisivät seuraavat teokset:
Atilla: Turkin kielen opas (2002)
Bayraktaroglu: Colloquial Turkish (1995)
Lewis: Turkish (1992)
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (jota voit käyttää vain kirjastossa) löytyvät mm. seuraavat:
Serin: Workbook : for H. Sebüktekin's Turkish for foreigners (vol. 1) (1995)
Sebüktekin: Turkish for foreigners Vol. 1 (1995)
Bremer: Opi turkkia 1 (1988)
Tokat: Turkin kielioppi- ja harjoitusmoniste lukuvuodeksi 1985-86 (1987)
Tässä joitakin viitteitä + sitaatti tai lyhyt esitys sitaatin sisällöstä.
Osoitteessa http://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu
on suomenkielinen sitaattiwikipedia.
Huotari Anna-Leena ja Maija Lehto (toim.):Johtamishaasteena muutos, s. 94 - kirjaston asema ubiikkiyhteiskunnassa
Leena Krohn: Kirjallisuuden uusjaosta, sivu 29 teoksessa Hypén Tarja-Liisa: Kirjan matka tekijöiltä lukijoille, 2007 - verkkokirjasto ei korvaa fyysistä
kirjastoa
Raili Kaupin esitelmä "Mitä on kirjasto" (1952) on julkaistu osoitteessa
http://xmacex.wordpress.com/category/sitaatteja/
Hän lausuu esim.: "Kirjastosta ihminen löytää sen, mitä filosofit ja
tiedemiehet ovat hänen omista kysymyksistään ajatelleet, löytää sen elämän, joka säilyy maailmankirjallisuuden kuvaamana...
Kysyimme Fennopress Oy Ab - a Bulls Companysta, joka julkaisee Suomessa Lätsä-sarjakuvaa. He sanoivat, että tällä hetkellä Lätsä ilmestyy ainoastaan Turun sanomien sunnuntainumerossa.
Tässä muutamia esimerkkisarjoja:
Karo Hämäläinen: Samuli-sarja, Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto-sarja, Tapani Baggen Urho-sarja, Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarja, Anders Jacobsson: Lasse-sarja, Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä-sarja, Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja, Astrid Lindgren: Melukylä-sarja, Marit Nicolaysen: Väinö ja rotta-sarja, Eppu Nuotio: Villilä-sarja, Jalka & Lamppu-sarja, Riika Jäntti: Vaahteratuvan väki-sarja, Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe Kammoset-sarja, Jyrki Kiiskinen: Jänis ja Vanki-sarja.
Lisää ehdotuksia esim. sivustoilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/osaan_lukea/
http://db3.oph.fi/netlibris/tapiiri_kt.asp
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Väestötiedot vaihtelevan jonkin verran lähteiden mukaan. World atlas (http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/contnent.htm) antaa Afrikan väkiluvuksi 877 500 000 ja The World Almanac and Book of Facts 2007 kertoo väkiluvuksi 915 722 298. YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2005 olisi ollut 847 114 000 (lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaup…). Kaikki luvut ovat arvioita, sillä Afrikan väestönkasvu on melko nopeaa, eikä luotettavia väestölaskentatietoja ole saatavilla.
Tilastokeskuksen mukaan HIV-positiivisia oli vuonna 2005 n. 23 876 000 (http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/24_terveys_ja_ravinto.xls), eli samaan tilastoon verrattaessa koko mantereen väestöstä n. 2,8 % olisi HIV-...
Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Isabel on muunnelma Isabellasta.
Isabellan nimipäivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa 11.helmikuuta. Isabella on muunnos Elisabetistä.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isabella
Merja Jalosta kerrotaan kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Netissä kannattaa vilkaista Kirjasampo -tietokantaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Ammattinimikkeenä näkyy olevan käytössä yhteenkirjoitettu muoto "kirjastonjohtaja". Esim. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus KVTES käyttää yhteenkirjoitettua muotoa.
Lisätietoja yhteen vai erilleen kirjoittamisesta löytyy kielioppaista, esim. Terho Itkosen Uusi kieliopas.
Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa tästä: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Seuraavista keittokirjoista ja ruokakulttuuriin liittyvistä kirjoista voisi olla apua:
Makuja Unkarista/toim. tuija Lindqvist (1997), Masterpieces by master chefs (1993), Miklosi: The All colour hungarian Cookbook - 100 recipes (1991), Grimlund : Herkutellen maapallon ympäri (1986), Peltola: Ruokamatka vieraille maille (1981) ja Salamaa: Gulassista haaremin herkkuun. Kirjojen saatavuustietoja voit kysellä pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsomalla Plussa-hausta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Malmilla on seuraavat Louise Rennisonin kirjoittamat Georgia Nicolsonin Salatut
elämät sarjaan kuuluvat kirjat: Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä, Minihameita ja miesmagneetteja sekä Poptähtiä ja puskuripulmia. Keväällä 2003 tulee sarjan 4. osa nimeltä Rimakauhua ja ranskalaisia.
Iida on alun perin muinaissaksalaisen Ida-nimen suomalaistettu kirjoitusasu. Ida on varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Suomen almanakassa Ida on ollut 1864 8.9., 1865-92 ja kirjoitusasussa Iida vuodesta 1893.
Iida alkoi yleistyä 1800-luvun puolivälin jälkeen ja nimi oli jo 1890-luvulla hiukan Idaa suositumpi. 1900-luvun lopussa nimet löydettiin uudelleen ja...
