Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Jos Harry Potter -kirjat ovat kerran miellyttäneet, seuraavat kirjat muistuttavat niitä ja voisivat sopia hyvin jatkoksi:
– Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; sarjan kolme ensimmäistä osaa yhtenä kirjana)
– Peter Bergting: Tulinoita (Readme.fi, 2017; sarjakuva)
– D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus (Art House, 2015)
– Jessica Townsend: Morriganin koetukset (Otava, 2018)
Edellä mainitut sarjan aloittavat kirjat ovat hyvin pottermaisia, mutta jos hiukan erilaisetkin kirjat kiinnostavat, seuraavia on suositeltu Harry Potter -kirjat lukeneille:
– Tony DiTerlizzi ja Holly Black: Spiderwickin kronikat -sarja
– Michael Ende: Tarina vailla loppua (Otava, 1982)
– Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001;...
Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa.
Lähteitä ja lisätietoja:
Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www....
Kyseessä on viittaus kiveksiin, jotka muistuttavat tavallaan kahta munaa. Syy sille, miksi myös penis on päässyt muna-kategoriaan ei ole tarkkaan tiedossa. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii-teoksen mukaan penistä on kuitenkin kutsuttu munaksi 1940-luvulta lähtien ja kivestä on nimitetty munaksi 1900-luvun alusta.
Lähde: Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (Docendo, 2017)
Mikäli lapsen kortti oli jo Vaski-kortti, uuden hankkiminen maksaa 2 euroa. Jos lapsella ei aiemmin ole ollut Vaski-korttia, vanhan kirjastokortin vaihtaminen uuteen Vaski-korttiin ei maksa mitään.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://www.vaskikirjastot.fi/c/document_library/get_file?uuid=0fec6936…
Kannattaa myös heti ilmoittaa kortin katoamisesta omaan kirjastoosi.
Helsingin tuomiokirkon poikakuoron nimi Cantores Minores on latinaa ja käännetään usein "pikkukanttoreiksi". Latinan sana cantor tarkoittaa laulajaa, kanttoria ja minor tarkoittaa pienempää, nuorempaa. Kuoron nimessä sanat ovat siis monikossa.
https://www.cantoresminores.fi/index.html
Omakustanteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin suurten kustantajien julkaisuihin. Kirjan tulisi olla yleisesti kiinnostava,esim. muistelmissa tulisi olla vaikka tämän alueen historiaa tms. Siitä tulisi löytyä uutta tietoa. Laatu on tietysti yksi kriteeri. Määrärahat ja hyllytila asettavat rajoituksensa: jokainen sentti hyllyssä maksaa.
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden...
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
Oletettavasti susiruma viittaa susien selviytymismekanismiin. Jos susi jää ansaan, se puree itse oman raajansa poikki, jotta pääsee karkuun. Suomessa se on levinnyt käyttöön pariutumismorkkistarinoiden kautta. Kun herää sellaisen ihmisen vierestä, joka on humalassa näyttänyt hyvältä mutta aamulla enää ei, tilanne on kuvainnollisesti kuin sudella ansassa: mieluummin puree kätensä irti kuin jää sen ihmisen viereen, joka käden päällä nukkuu.
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/mistae-tulee-sanonta-susiruma-susi-kun-on-kaunis-elaein.2082153/
https://www.stara.fi/2012/09/23/muistatko-mita-susiruma-tarkoittaa/
Kyllä. HelMet-kirjastojen kirjan voi palauttaa eräpäivänä mihin aikaan tahansa palautusautomaattiin tai tiskille, kunhan kirjasto vain on vielä auki. Sen sijaan jos sen palauttaa eräpäivää seuraavana päivänä, kirjasta kertyy jo myöhästymismaksua 20 senttiä. Mikäli kirjasto on kiinni ja kirjoja palautetaan sen mahdollisesta palautusluukusta, niiden palautuspäiväksi katsotaan vasta seuraava aukiolopäivä. Näin ollen eräpäivänä palautusluukusta sulkemisajan jälkeen pudotetut kirjat ovat myöhässä.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Hannu on suomalainen muunnos Johanneksen saksalaisesta lyhentymästä Hannus.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hannu-nimen sai kaikkiaan 43525 ihmistä vuosina 1899-2012. Vuosina 1960-1979 Hannu-nimen sai kaikkiaan 11872 ihmistä. Tilastossa on mukana ensimmäisen etunimen lisäksi myös muut etunimet. tämän tarkempaa, vuosikohtaista nimitietoa ei voi hakea tietosuojasyistä.
Kirjalliset lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1991)
Verkkolähteet:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Kauhun historiasta kirjallisuudessa löytyy artikkeli "Nopea viillos kauhuun" kirjasta Ulkomaisia kauhukirjailijoita / toim. Jukka Halme ja Juri Nummelin.
Artikkelin luonnosversio löytyy myös sivulta http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf
Aiheesta lisää kirjallisuutta:
Kauhua ja kirmailevia kummituksia : kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta / Niklas Bengtsson
Salonkien aaveet : varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa / Jukka Sarjala
Haamulinnan perillisiä : artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle
Lasten ja nuorten kauhukirjat / Reetta Saine
Kirja ei ole vielä saatavissa Helmet-kirjastoissa
Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhukirjallisuus
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Etsimme Suomen kansallisdiskografiasta Violasta, mutta sieltä nuotteja ei löytynyt. Violassa oli kyllä samanniminen kappale vuodelta 1932, josta oli tietona annettu vain alkusäkeet "Orvoksi tänne jäin". Kyseistä säettä ei ole Tynnilän laulussa eli kyseessä on eri laulu.
Tietojemme perusteella kappaleen nuotteja ja sanoja ei siis löydy Suomen kirjastoista.
