Virkatun enkelin ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 2002 numerosta 11-12 s. 37, 73-74 ja 1995 numerosta 11, s. 10, 69. Jos englanninkieliset ohjeet käy, tässä pari osoitetta netiltä:
http://www.dltk-bible.com/angels/crochet1.html
http://www.denisecrochets.com/ (Christmas Index)
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Sivulta http://www.worldlicenseplates.com/ löytyvät todellakin eri maiden rekisterikilvet kuvina eri ajoilta. Myös sivuilta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/
ja sen alasivulta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/reg.html
löytyvät niin kuvat kuin tietoa belgialaisten rekisterikilpien käytöstä eri aikoina.
Lisää kuvia ja infoa myös sivulla http://www.olavsplates.com/belgium.html
Rekisterikilvistä Suomessa voi hakea lisätietoa Ajoneuvohallintokeskuksen AKEn sivuilta http://www.ake.fi/
AKEN tietopalvelun osoite on http://tietopalvelu.ake.fi/fi/index.html
Siellä on mm. sähköpostiosoite ja puhelinnumeroita, jonne voitte esittää lisäkysymyksiä. Mikäli heillä ei ole yhteyksiä muiden maiden ajoneuvorekistereihin, he varmaankin...
Matti Salmisen pituus on 195 cm. Tieto on lokakuulta 2008 ja löytyi tältä www-sivulta: http://www.apu.fi/ihmiset/article154271.html
Artikkelissa on muutakin Matti Salmiseen liittyvää tietoa.
Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku.
Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,
Suomenkieliset...
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? :...
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla Aarne Haapakosken seikkailuja -sivustolla:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/outsider/index.htm
Internetistä löytyy hyvä sivusto sekä historiallisista että uusista maakunnista.
Osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnat
Sivusto on vielä kesken ja kaikkien uusien maakuntien vaakunoita sieltä ei löydy, esim. Etelä-Karjalan vaakunaa en löytänyt.
Se löytyi kuitenkin toiselta sivulta, osoitteesta http://www.reg.fi/
Tuo sivusto ei muuten ole niin selkeä kuin wikipedia.
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Mainitsemanne rivit täsmäävät Pieni kalamies -nimiseen nelisäkeistöiseen lauluun, jonka Pekka Ristola on säveltänyt Esko Rahikaisen sanoihin. Sanat löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Laulu on kuultavissa Maaret Wagerin esittämänä äänilevyltä tai CD:ltä Sydänyön lauluja (1980 ja 2008).
Sekä nuotti että CD löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Opetushallitus luopui oppikirjojen tarkastamisesta vuonna 1992.
”Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulumuodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin ennakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorittama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen järjestäjille.”
Jean-Michel Kalmbach
Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto, Kieliskooppi verkkolehti, Lokakuu 2012
Mitä tulee toiseen osioon kysymyksiä, vuoteen 1919, niin Titta Hujakan tekemässä pro gradussa Historianopetus politiikan ristiaallokossa lainataan Pirkko Rouhiaisen lisensiaattityötä: Taistelu historian kouluopetuksen sisällöstä...
Alun perin on ollut tarkoituksena, että Fontanella-kylpylä remontoidaan. Yle on uutisoinut 1.2.2021, että Siilinjärven kunta aikoo uudistaa Fontanella-kylpylän. Remontointi kuitenkin viivästyi ja syksyllä kunta on tiedottanut, että Fontanellan remontti kilpailutetaan talven 2021-22 aikana uudelleen. Myös toisessa kilpailutuksessa tarjoukset ovat kuitenkin ylittäneet kunnan antaman talousraamin, minkä vuoksi remontin rinnalle on noussut vaihtoehtona toiminnan alas ajaminen. Kunta on tiedottanut asiasta 21.3.2022. Asiaa käsitellään valtuuston kokouksessa aikaisintaan toukokuussa, joten enempää tietoa ei tällä hetkellä ole.
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Riippuu sivubisneksesi laadusta ja siitä saamistasi tuloista, tarvitseeko sinun yksityishenkilönä maksaa veroa. Mikäli esimerkiksi valmistat tuotteita ja tavaroita, joita myyt, olet velvollinen maksamaan veroa. Mikäli työsi on palveluita, on verotus monimutkaisemmin tulkittava, koska se riippuu siitä, oletko työsuhteessa vai maksetaanko sinulle työkorvaus. Silloin maksajakin haluaa yleensä saada laskun ostamastaan palvelusta. Alla on sivustoja, joilta löydät kootusti tietoa myynnistä ja laskutuksesta yksityishenkilönä. Mikäli toimintasi on jatkuvaa, kannattaa harkita toiminimen perustamista.
Lisätietoja
Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48423/talkoo--…...
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Kysymykseen ei varsinaisesti löydy yksiselitteistä vastausta. Ei ole mitään tiettyä ohjekirjaa, joka ohjeistaisi seisomaan.
Jumalanpalveluksissa joidenkin virsien tietyissä kohdissa on ollut tapana nousta seisomaan, mikä liittyy niiden yhteydessä tapahtuvaan ylistämiseen. Maa on niin kaunis –laulussa viitataan säkeistön “Kunnia herran --”-kohtaan. Seisomaan nouseminen on myös tapakulttuuria, jota joskus noudatetaan myös muissa tilaisuuksissa kuin jumalanpalveluksissa.
Jokainen ihminen voi siis käyttää omaa harkintaansa, haluaako nousta seisomaan laulun aikana. Jos haluaa kunnioittaa esimerkiksi tietyn tilaisuuden yhteydessä olevaa toivetta, voi kysyä suoraan järjestävän tahon ohjeistusta asiaan.
