Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain,...
Otavan Uusi sivistysanakirja vuodelta 1994 määrittelee sanan pedantti näin: pedantti (ransk. pédant < lat. paedago'gans = opettava), turhantarkka, pikkumainen ihminen.
Listauksen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen palautusluukuista saa nykyään Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi, kohdassa Haku, valitsemalla hakusanoiksi kohtaan Kunta Helsinki ja kohtaan palvelut palautusluukku.
Tällä hetkellä listasta löytyvät
Etelä-Haaga
Herttoniemi
Kalajärvi
Kauniainen
Koivukylä
Länsimäki
Munkkiniemi
Nöykkiö
Puistola
Pukinmäki
Roihuvuori
Sello
Soukka
Tapanila
Viikki
Vuosaari
(Päivitetty 20.8.2019)
Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:...
Espanjassa ja espanjankielisissä maissa ihmisillä on kaksi sukunimeä. Ensimmäinen nimi tulee isän ensimmäisestä sukunimestä ja toinen äidin ensimmäisestä sukunimestä eli itse asiassa sukunimi muodostuu molempien isoisien sukunimistä. Jos isän nimi on Juan Fernandez Garcia ja äidin nimi Pilar Ruiz Sánchez lapsi saa sukunimekseen Fernandez Ruiz.
Virallisissa yhteyksissä käytetään aina kahta sukunimeä, mutta jos haluaa muissa yhteyksissä käyttää vain yhtä nimeä, se on yleensä ensimmäinen eli isänpuoleinen sukunimi.
Vuonna 1999 Espanjan nimilainsäädäntöä muutettiin siten, että vanhempien yhdessä niin halutessa lapsen ensimmäiseksi nimeksi voidaan antaa myös äidin ensimmäinen sukunimi. Tämän katsotaan lisäävän sukupuolten välistä tasa-arvoa ja...
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus'. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmen tyttärensä kanssa Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa: esimerkiksi saksassa ja englannissa muodoissa Sophia ja Sophie, puolassa Zofia ja venäjässä Sonja. Suomessa nimen yleistivät Sofia-nimiset Ruotsin kuningattaret.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet, Otava 2005
Stakesin - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjusanaston määritelmä:
sosiaalitekniikka; mieluummin kuin: sosiaaliteknologia; sosioteknologia
sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen
käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön
osaaminen
l Palveluihin kuuluu sekä hoitava tai avustava että
ennalta ehkäisevä toiminta.
l Sosiaalitekniikan käsite liittyy rakennettuun
ympäristöön sekä palveluihin ja tuotteisiin.
l Sosiaalitekniikkaan kuuluvat muun muassa
esteetön asunto, toimintarajoitteisen henkilön
avustajan tai omaisen käyttämä nostolaite sekä
vammaisen tai vanhuksen käyttämä turvapuhelin.
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä. Lisäksi Suomen hapan maaperä on vaikuttanut luiden tuhoutumiseen syövyttämällä niitä.
Suomesta löydetyt muinaisten eläinten jäänteet ovat hyvin paljon nuorempia kuin maapallolta löytyneet dinosaurusten luut: Dinosaurusten luut ovat noin 300/250 - 65 miljoonaa vuotta vanhoja, kun taas vanhin todiste Suomessa eläneistä eläimistä on Vimpelistä löydetty 107 000 vuotta vanha majavapato. Maamme vanhin eläinluulöytö on Espoosta löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha....
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun mitään oikeata sisältöä ei vielä ole. Lorem ipsumia käytetään näyttämään, miltä esimerkiksi kirjasin tai julkaisun tekstin asettelu näyttävät.
Lorem ipsum muistuttaa klassista latinaa, ja siksi ihmisiä kiinnostaa usein, mitä se tarkoittaa. Se onkin muodostettu latinankielisestä tekstistä jättämällä pois sanoja ja niiden osia eikä siten varsinaisesti enää tarkoita mitään. Jos julkaisun mallissa käytetään todellista kieltä, ihmiset yleensä keskittyvät tekstin sisältöön. Mutta, kun tekstiksi valitaan lorem ipsum, suunnittelijat ja julkaisijat saavat tarkastelijat...
Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää)
Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo)
Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi)
Lähde:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto
Heikin päivä on 19.1.,...
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka...
Kirjassa Koulun biologia, lukio 2: perinnöllisyys ja evoluutio (1999) mainitaan dominoiviksi ominaisuuksiksi mm. pisamaisuus, hymykuopat, paksuhuulisuus, suurisilmäisyys, kärjellinen hiusten linja, kyky panna kieli rullalle, nipukallinen korva, tummat hiukset, kiharat hiukset, varhainen kaljuuntuminen, runsas karvoitus ja käyrät sormet. Resessiivisiä ominaisuuksia olisivat mm. pisamattomuus, hymykuopattomuus, ohuthuulisuus, pienisilmäisyys, suora hiusten linja, ei saa kieltä rullalle, nipukaton korva, vaaleat hiukset, suorat hiukset, pysyvät hiukset, heikko karvoitus ja suorat sormet.
Kirjan mukaan ihmisen perinnöllisyydestä saadaan tietoa mm. sukututkimuksella ja laboratoriotutkimuksilla, joilla selvitetään kromosomiston, kromosomien ja...
Kirjan julkaisemiseksi voit toimia ainakin kahdella tavalla.
Kaikki kirjoja julkaisevat kirjankustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia eli tekstejä, kuten romaaneja tai novelli- ja runokokoelmia. Kustantamossa käsikirjoituksesi luetaan ja kustannustoimittaja päättää, ottaako kustantamo tekstin julkaistavakseen. Kannattaa huomioida, että kustantamoihin lähetetään paljon tekstejä ja heidän vastausaikansa vaihtelee kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen. Toisekseen vain hyvin pieni osa (n. 1%) kustantamoille lähetetyistä teksteistä loppuen lopuksi päätyy julkaistavaksi.
Seuraavan linkin kautta löydät Suomessa toimivia kustantamoja www.kustantajat.com. Kustantamot toivovat ensisijaisesti valmiita tekstejä eli keskeneräisiä tekstinraakileita on...
Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf):
Talvisota:
”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16
Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,...
Kyseessä on englantilainen kansanruno. Kirsi Kunnaksen suomennos löytyy esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittaman Suomen lasten runotar -kokoelman sivulta 58 ja kuuluu näin:
Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkasista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty.
Edla (Suomessa myös kirjoitusasussa Eedla) on tanskalainen muoto muinaissaksalaisista nimistä, joiden alkuosa merkitsee "jaloa, jalosukuista" (adal, edel). Lähtökohtana ovat olleet esimerkiksi Adelheid tai Ediltrud. Nimen vanhoja muotoja ovat mm. Edel, Edle ja Edela ja kansanomaisia muotoja esim. Eela, Etta, Etla ja Eetla. Suomeen nimi on tullut Tanskasta, jossa tunnetaan keskiajalta kuningatar Edle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja (2001)
Saarikalle, Anne; Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
