Kyllä tämä on edelleen ihan kiinnostava työ, vaikka olen ollut kirjastonhoitaja jo yli 30 vuotta. Palkkahan ei ole iso, mutta työ on mielenkiintoista eikä ihan toistensa kaltaisia päivä tule.
Laulu on nimeltään "Olé, olé" ja se alkaa: "Yllä Espanjan on aurinko niin lämmin...Palmun varjossa on pieni tyttö yksin." Laulun on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Matti Laasonen. Laulu sisältyy nuottiin Rasinkangas, Jussi: "Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut" (sanat, melodia, sointumerkit) ja nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002).
Rauhaa ajavien järjestöjen kattojärjestö on Rauhanliitto, johon kuuluu 16 suomalaista rauhanjärjestöä. Rauhanliittoon ei voi henkilöjäsenenä liittyä, mutta voit etsiä itsellesi sopivaa järjestöä liittoon kuuluvista järjestöistä. Listauksen liiton jäsenistä löydät Rauhanliiton sivuilta.
Esimerkiksi Suomen Sadankomitea ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, jonka jäseneksi voi liittyä. Sadankomitean sivuilla järjestöä esitellään seuraavasti: Sadankomitea on antimilitaristinen ja pasifistinen, puoluepoliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille.
Rauhanliiton verkkosivut: https://...
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on langaton verkko käytettävissä pääkirjaston lisäksi Vaajakosken, Palokan, Kortepohjan ja Korpilahden lähikirjastoissa.
Tässä suora lainaus kirjaston kotisivulta:
Langattoman verkon käyttö vaatii tunnistautumisen. Käyttäjätunnukset saa kirjaston palvelupisteistä kirjastokorttia tai henkilöllisyystodistusta vastaan. Kirjaston WLAN-versio 802.11g, jonka suurin siirtonopeus on 54 Mbit/s.
http://www.jkl.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Lahden kaupungin metsätoimi on asentanut puuveistoksia metsäalueille asukkaiden iloksi vuosia sitten. Nykyään toiminta on valitettavasti lopetettu kokonaan.
Niitä on eri puolilla kaupunkia:
Teivaa, susi
Mukkula, metso
Pesäkallio, ilves
Karisto, kärppä
Liipola, mäyrä
Tonttila, kettu
Kytölä, ahma
Keijupuisto, liito-orava
Lisäksi Salpausselän luonnonystävät on asentanut Urheilukeskuksen ympäristöön karhuveistoksen ja ketun.
Lahden ympäristöpalvelut on myös asentanut pari veistosta Tapanilan maastoon.
Ainakin ns. perhelenkin varrelta niitä löytyy.
Laulusta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa "Salossa soi. 3 : Vuoden 1998 uudet lastenlaulut". Löytyy Tampereen kokoelmista ja myös monesta muusta PIKI-kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Kello löi jo viisi -sanoilla alkavan laulun nimi on Joulukirkkoon. Sen on säveltänyt R. Raala Immi Hellénin runoon. Runo Joulukirkkoon löytyy kokonaisuudessaan (kaikki 14 säkeistöä) esim. Immi Hellénin kirjasta Lasten runokirja (Valistus, 1930). Muistakin julkaisuista se voi löytyä, mutta yleensä kirjojen ja nuottien tiedoissa ei mainita, montako säkeistöä runossa tai laulussa on, joten julkaisu on nähtävä, ja tämä kirja oli ensimmäinen, josta löysin kaikki säkeistöt.
Laulun säveltäjästä R. Raalasta kertovassa kirjassa (Saraste, Maija: Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003) mainitaan, että Immi Hellénin runo Joulukirkkoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1898 Hellénin runokirjassa Lasten...
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,...
Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja...
Henriikka on on Henrikin tai Heinrichin sisarnimi. Nimestä on monenlaisia suomalaisia muunnoksia kuten Henriina, Hinni, Hinriikka ja Hintriikka.
Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich
(haim= koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi, rich=mahtava).
Heinrich -nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia: englantilainen Henry ja Harry, ranskalainen Henri, tanskalainen Hendrik, saksalainen Heinz, italialainen Enrico ja Enzio, espanjalainen Enrique, unkarilainen Imre ja virolainen Indrek
Muistojen Inari –sävellyksestä näyttäisi löytyvän orkesterisovituksia käsikirjoituksina ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. https://finna.fi
https://finna.fi
https://finna.fi
Arkiston kokoelmien käyttöä rajoittavat sen omat, mm. tekijänoikeuteen perustuvat käyttösäännöt, joten kannattaisi tiedustella asiaa itse Suomen Jazz & Pop Arkistosta.
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Yksinkertainen, sanat, melodian, kosketinsoitinnuotinnoksen ja kitarasoinnut käsittävä versio löytyy esim. kokoelmasta Linna, Kullervo : Kultainen nuoruus. Scandia, 1984. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1375569
ja harmonikkaversio kokoelmasta Ahvenainen, Veikko : Harmonikat soimaan 10. Warner/Chappel Music Finland, 2009.
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80...
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www....
