Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Muistojen Inari –sävellyksestä näyttäisi löytyvän orkesterisovituksia käsikirjoituksina ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. https://finna.fi
https://finna.fi
https://finna.fi
Arkiston kokoelmien käyttöä rajoittavat sen omat, mm. tekijänoikeuteen perustuvat käyttösäännöt, joten kannattaisi tiedustella asiaa itse Suomen Jazz & Pop Arkistosta.
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Yksinkertainen, sanat, melodian, kosketinsoitinnuotinnoksen ja kitarasoinnut käsittävä versio löytyy esim. kokoelmasta Linna, Kullervo : Kultainen nuoruus. Scandia, 1984. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1375569
ja harmonikkaversio kokoelmasta Ahvenainen, Veikko : Harmonikat soimaan 10. Warner/Chappel Music Finland, 2009.
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80...
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www....
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Aleksandr Rogozhkinin 1995 ohjaamasta elokuvasta "Osobennosti natsionalnoi ohoty" on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa mm. pääkaupunkiseudun kirjastoista. Koska tallenne ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Tallenteessa on englanninkielinen tekstitys ja se löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-luettelosta venäjänkielisellä nimellään. Alla olevista linkeistä HelMet-luetteloon näet tallenteen julkaisutiedot.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://elonet.fi/title/ekiwrz/
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,...
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:
https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/
Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:
http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596
Laitoin kysymyksen Suomen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja kollegoilta tuli joitakin ehdotuksia.
Ehdotuksina annettiin Agatha Christien ”He tulivat Bagdadiin”, joka sijoittuu tosin toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, ja jo 1800-luvulla ilmestynyt Charles Dickensin ”Kaksi kaupunkia”, joka kyllä ajan puolesta menee kovin pitkälle. Saattaisiko kyse olla jommastakummasta? Hiukan samanlaisia ovat Alistair MacLeanin ”Pako yli Jaavanmeren”, jossa mikrofilmi on lankavyyhdissä, ja 1940-luvulle ennen Intian itsenäistymistä sijoittuva M. M. Kayen ”Kuolema Kashmirissa”, jossa kooditiedosto on kätketty helmistä tehtyyn oviverhoon.
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Suomeksi on ilmestynyt Nelson Mandelan muistelmateos "Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta" (WSOY, 1995). Lisäksi Winnie Mandelan teoksessa "Sydämeni on hänen kanssaan" tekijä kertoo mm. elämästään Nelson Mandelan rinnalla (Kirjayhtymä, 1986).
Nelson Mandelasta on lisäksi kirjoitettu useita teoksia, mutta näitä ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu.
Psykologian abiopasta vastaavaa teosta ei historian ylioppilastehtävistä näytä olevan. Historian ja yhteiskuntaopin ylioppilastehtäviä löytyy meiltä seuraavista teoksista:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2002-2003
Realis : Uudistetun reaalikokeen opas (1997)
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuodelta 1996
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuosilta 1992-1995
Realista en saanut nyt käsiini, mutta se ilmeisesti sisältää esimerkinomaisesti myös joitakin vastauksia. Yo-reaalin käsikirja ja vanhemmat Yo-reaalikoe -kirjat sisältävät vain reaalikokeen kysymykset sekä yleisiä vastaamisohjeita.
Teosten saatavuuden Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/
Historian ja yhteiskuntaopin reaalikoekysymykset...
Huomenta!
Sinun sadunkuulijasi ovat todella pieniä. Suosittelisin heille kuvakirjoja, joissa on suuria värikkäitä kuvia. Paksulehtiset muotoonleikatut kirjat ovat myös hyviä noin pienille. Satukokoelmista suosittelisin Satusaari-sarjaa(ilm. 2004) Siihen kuuluu useita kirjoja, joista voisi valita tarinoita. Kuvakirjoista on myös tehty kokoelmia esim. Grindley: Ystävyys on suuri onni, samoin
Satumaassa-sarja, jossa on hyvin maineikkaita tekijöitä.
Olemme täällä kirjastossa huomanneet, että pienten satutuokiot voisivat kulkea tietyssä, samassa rytmissä. Alku voisi olla aina samanlainen. Ehkä käsinukke voisi aloittaa hetken. Kenties joku vaate, jonka voisit pukea päälle satuhetken alkaessa ja sitten lopussa voisit riisua pois. (Hieno hattu,...
Tästä nimestä on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-hyvin-kiinnostunut-vaarini-sukunim…?
Suomalaisista sukunimikirjoista ei löydy Vilenius-nimeä, joten alkuperäinen suomalainen nimi se ei ole.
Seuraavassa lehtiartikkelissa on tietoa eri perämoottoreista, myös tällaisesta mallista Suzuki DT 85 TCL:
Tekijät: Leppä, Vesa
Nimeke: 90 hv perämoottorit vertailussa : Honda & haastajat
Julkaisussa: KIPPARI 1996 : 5, s. 40-49.
Aikaisemmin mainittujen kirjojen lisäksi on olemassa teknisiä tietoja sisältävä:
CLYMER outboard shop manual : Suzuki 2 - 140 HP, 1977 - 1984
Overland Park (Kan.) : Intertec, 1985 (repr. 1995)
ISBN 0-89287-406-6
Tämä näyttäisi sisältävän 85-hevosvoiman moottoreita.
Julkaisut saat käyttöösi kirjastosi kautta joko sieltä tai kaukolainaksi.
