Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mitä tarkoittaa sana vakki (vaki)? On ainakin kadunnimessä vakintie. 1690 Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'. Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Minkä nimisiä kirjoja nuoret lainaavat? Erittely pojista ja tytöistä, jos mahdollista? 1305 Pojat: Jacobsson ym., Bert-sarja ja Lasse-sarja, Kallioniemi: Tossavaiset- sarja, Weis-Hickmanin fantasiasarjat, tytöt: Keene: Neiti etsivä-sarja, Pascal: Sweet valley high-sarja, Parvela:Ella-kirjat, Jalo, Merja & Marvi: Hevos-kirjat, Lehtinen Tuija: kaikki
Lopetetut elokuvateatterit Helsingissä. 30 vuotta sitten ? Eli 1977-80 ? 4086 Elokuvateatterien lopettamisaalto tuli vasta 1980-luvulla. Kantakaupungissa 1977-1980 lopetti vain Pikku Capitol, Kulttuuritalo, lopetus 1980. Tämä on alustava tieto ja peräisin kirjasta Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä / Outi Heiskanen, Minna Santakari Helsinki : Teos, 2004. - 189 s. : kuv. ISBN 951-851-015-6 Tässä lisätietoa: Lopettaneet 1977-1980 PIKKU-CAPITOL (Sturenkatu 4, Kulttuuritalo) 3.9.1976 - 1980 (ALPPI 1957-1976, PIKKU-CAPITOL 1976-1980) -suljettu kokonaan 1980 LUX (Leppävaara) 15.4.1954 - 1978/1980 -mahdollisesti uusi yrittäjä toiminut vähän aikaa, tästä syystä kaksi eri sulkemisajankohtaa Vaihtaneet nimeä 1977-1980 ARENA; 1 JA 2 (Hämeentie 2) 17.9.1979 - 6.5.1993 (ARENA 1929-1934, ROXY 1934-1939,...
Kysymykseen minkä arvoisia 1 markan setelit-63 tuli vastaus numerolla 114.1- 0,50 € ja numerolla 114,2- 12€, mitä numeroita nämä ovat? Minulla on esim sadan… 3086 1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun "Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa. Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p. julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan. Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Mikä on sanan malka synonyymi? 2880 Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
Löytyykö mistään koottua nuottiteosta legendaaristen Muumi animaatiosarjojen musiikeille? Tai löytyisikö edes yksittäisiä nuotteja eri kappaleille? 939 Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Tiedustelen erästä runoa, jonka alkuperästä minulla ei ole kovin tarkkaa muistikuvaa, mutta se on melko varmasti suomalainen. Runo on humoristisen kepeä… 1812 Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
Miten voin etsiä äänikirjoja Helmet-aineistohaun kautta ja ovatko kirjaston äänikirjat c-kaseteilla vai cd-levyillä ? 1783 Helpoimmin löydät äänikirjat menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla ruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esim. tietyn kielisiin tai jonkin kirjaston äänikirjoihin. Kirjastoissa on äänikirjoja sekä kasetilla että cd-levyllä. Kasetille äänitettyjä on vielä toistaiseksi enemmän, mutta cd-äänikirjoja hankitaan jatkuvasti lisää.
Voivatko ääniaallot kiertää maapallon? 594 Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.  "Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella...
Huomasin vasta, että kirjailija Pentti Kirstilä on kuollut 24.4.2021. Hänen dekkarinsa olivat upeita ja edellä aikaansa. Puhumattakaan niiden kuivan… 445 Hei, Olemme yrittäneet löytää kysymiäsi tietoja, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ainakaan toukokuun Helsingin Sanomista ei löytynyt Kirstilän kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta. Olemme nyt lähettäneet kyselyn Kirstilän pitkäaikaiselle kustantajalle WSOY:lle olisiko heillä tietoa asiasta. Saimme kuitenkin ilmoituksen, että henkilöt joilta kysyimme asiaa, ovat nyt lomalla. Toivottavasti he palaavat asiaan myöhemmin.  
Muutan Vanhankaupunginkoskelle Arabiaan ja olen kiinnostunut alueen historiasta. Mitä siitä löytyy? 1265 Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista: Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994. Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988. Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Kuningatar Viktoria ja kuninkaallinen hemofilia 1369 Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4). Lähteet ja kirjallisuutta:  E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine  D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the...
Mistä tulee sanonta "kuoleman kielissä"? Tarkoittaako kieli tässä sellaista ulointa osaa kuin vaikka lukon kieli, eli voisiko tämä olla ikään kuin kuoleman… 1049 Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
Helmet-kirjastoissa koohotettiin isosti Overdrive-palvelusta viime vuonna ja siitä, että sitä kautta pääsisi lukemaan digipalveluista muutama vuosi sitten… 256 Overdriven lehtipalvelun sopimuskausi päättyi, ja siksi The Economist ei ole tällä hetkellä valitettavasti luettavissa minkään verkkopalvelun kautta. Helmet-kirjastot ovat aiempina vuosina panostaneet useampaan ulkomaiseen lehtipalveluun, mutta nyt on tehty priorisointia lehtipalveluiden välillä perustuen niiden käyttöön ja hintaan.  Seuraavan kerran hankittavia digitaalisia palveluita Helmet-alueella käsitellään syksyllä 2022, kun suunnitellaan aineistonhankintaa vuodelle 2023.
Montako painosta on kirjasta Tuntematon sotilas? 1535 Fennica-tietokannan mukaan viimeisin varma tieto on, että vuonna 2007 on otettu kirjasta 64. painos. Senkin jälkeen on ilmestynyt muutamia painoksia, joissa jostain syystä ei kuitenkaan ole painosmerkintää. Todennäköisesti oikea määrä on jossain 65:n ja 70:n välillä. Heikki Poroila
Onko savulla lämpötila? 980 Lämpötilan määritelmä kertoo, että lämpötila on suoraan verrannollinen hiukkasten keskimääräiseen liike-energiaan. Savu koostuu hiukkasista, joten silläkin on lämpötila. Savun sisällä voi olla ja usein onkin lämpötilaeroja. Lisää asiasta voitte lukea esimerkiksi teoksesta Hatakka et. al: Physica 2 (Lämpö).
Titanic-elokuvassa tapahtuu ammuskelua laivan henkilökunnan hermostuessa. Ammuskeltiinko laivalla todellisuudessa sen upotessa? 1065 On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa. Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä: http://bit.ly/1rzY2CJ
Voisitteko antaa esimerkkejä suomalaisista kirja-klassikoista? Kirjan tulisi olla realismia ja mieluiten lyhyt. 2925 Keskeisiä suomalaisia realisteja ovat Minna Canth ja Juhani Aho, molemmat eivät tosin ole puhtaasti pelkästään realisteja vaan kirjoittivat eri tyyleillä. Kummankaan teokset eivät ole paksuja, mutta sisältö on vankkaa. Canthilta kannattaa tutustua esimerkiksi näytelmiin Papin perhe, Työmiehen vaimo ja Anna-Liisa sekä novelliin Kauppa-Lopo. Juhani Ahon teoksista keskeisiä ovat Rautatie, Papin tytär, sen jatko Papin rouva sekä Juha. Joel Lehtoselta kannattaa lukea Putkinotko-sarja, johon kuuluvat romaanit Kerran kesällä (1917) ja Putkinotko (1919-1920) sekä novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918), lisäksi novellikokoelma Korpi ja puutarha (1923) sisältää Putkinotko-sarjaan liittyviä novelleja. Muista Lehtosen kirjoista kannattaa lukea...
Voisitko lähettää Katja kirjasarjan kirjat ja vuoden milloin kirja on valmistunut? 1378 Ellinor Rafaelsenin Katja-kirjoja on ilmestynyt kaikkiaan 14 kappaletta. Kirjat ilmestymisjärjestyksessä ovat: Katja New Yorkissa, 1993 Katja Englannissa, 1994 Katja Norjan kesässä, 1994 Katja Niagaralla, 1995 Katja Beverly Hillsissä, 1995 Katja tuntureilla, 1996 Katja Thaimaassa, 1996 Katja Interreilillä, 1997 Katja Turkissa, 1997 Katjan erilainen joulu, 1998 Katjan abivuosi, 1998 Katja au pairina, 1999 Katja Kuubassa, 2000 Katja Huippuvuorilla, 2001.
Sukunimen Hietala alkuperä? 1611 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta. Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.