Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei...
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Tarkoitat ilmeisesti oluttölkistä tms. valmistettua pientä keinutuolia? Hakusanalla "tin can rocking chair" löytyy kuvamateriaalia Googlesta. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä yms. Tässä muutama netistä löytynyt teko-ohje: Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta. Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee istuin, se on jo valmiiksi hieman pullistunut. Jaetaan suikaleista hieman enemmän kuin 1/4 "selkänojaan". Liuskoja taivuttelemalla muodostetaan selkänoja. Näiden sivuilta lähtee jalakset joihin käytetään pari suikaletta kaareen sekä keskeltä otetaan muutama suikale lisäksi tueksi...
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla Aarne Haapakosken seikkailuja -sivustolla:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/outsider/index.htm
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietojen mukaan elokuvassa "Ryysyrannan Jooseppi" Heimo Lepistö ja lapset laulavat laulua "Pupujussi se metsässä, nukkuu kuusen aila - -" (pitäisi olla: alla). Laulun sanat ovat Ilmari Kiannon, joka on myös kirjoittanut romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" (1924), johon elokuva perustuu. Laulun on säveltänyt Tauno Pylkkänen.
Ilmari Kiannon romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" 5. luvussa kerrotaan, miten Jooseppi "alkaa seljällään maaten kimakalla nuotilla vedellä lastenlorua: Pupu-Jussi se metsässä nukkuu kuusen alla...". Koko "loru" löytyy siis tästä romaanista, säkeistöjä on kolme.
En löytänyt laulua mistään nuotista enkä nyt pysty vertailemaan kirjan tekstiä elokuvassa esitettyyn lauluun.
Elokuvan "...
Mainitsemanne rivit täsmäävät Pieni kalamies -nimiseen nelisäkeistöiseen lauluun, jonka Pekka Ristola on säveltänyt Esko Rahikaisen sanoihin. Sanat löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Laulu on kuultavissa Maaret Wagerin esittämänä äänilevyltä tai CD:ltä Sydänyön lauluja (1980 ja 2008).
Sekä nuotti että CD löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sivulta http://www.worldlicenseplates.com/ löytyvät todellakin eri maiden rekisterikilvet kuvina eri ajoilta. Myös sivuilta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/
ja sen alasivulta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/reg.html
löytyvät niin kuvat kuin tietoa belgialaisten rekisterikilpien käytöstä eri aikoina.
Lisää kuvia ja infoa myös sivulla http://www.olavsplates.com/belgium.html
Rekisterikilvistä Suomessa voi hakea lisätietoa Ajoneuvohallintokeskuksen AKEn sivuilta http://www.ake.fi/
AKEN tietopalvelun osoite on http://tietopalvelu.ake.fi/fi/index.html
Siellä on mm. sähköpostiosoite ja puhelinnumeroita, jonne voitte esittää lisäkysymyksiä. Mikäli heillä ei ole yhteyksiä muiden maiden ajoneuvorekistereihin, he varmaankin...
Kaaosteoria on matematiikan ja fysiikan teoria, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäymistä jotka ilmenevät kaoottisina ja joita tunnetusti luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille (perhosvaikutus). Tämä lause on Wikipedian artikkelista, joka löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Opetushallituksen sivuilla sanotaan mm. näin: 1980-luvulla kaaostutkimuksesta on muodostunut oma tieteenalansa, joka tutkii kaoottisia ilmiöitä ja niiden lainalaisuuksia. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,438,3086,3987,28363,28414,...
Tilastokeskuksella on tietoja syntyneistä päiväkohtaisesti vasta vuodesta 1987 alkaen. Lisätietoja: http://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/syntyneet
Kuukausitason tieto on saatavilla syntyneiden tilastosta, jonka kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html. Tilastoihin pääset vasemman navigaatiovalikon kohdasta ”Taulukot” tai suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true.
Tiedot saat poimittua taulukosta 3. 003 -- Elävänä syntyneet kuukausittain 1900 - 2018.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.
Jos taulukossa on pudotusvalikko, voit valita siitä...
Internetistä löytyy hyvä sivusto sekä historiallisista että uusista maakunnista.
Osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnat
Sivusto on vielä kesken ja kaikkien uusien maakuntien vaakunoita sieltä ei löydy, esim. Etelä-Karjalan vaakunaa en löytänyt.
Se löytyi kuitenkin toiselta sivulta, osoitteesta http://www.reg.fi/
Tuo sivusto ei muuten ole niin selkeä kuin wikipedia.
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Etätietopalvelussa on kysytty usein Fiona Kellystä.
Aiemmat vastaukset löydät Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Vastausten mukaan Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Fiona Kellyn teoksia on kustantanut WSOY. WSOYn sivuilta voit katsoa, mitä he kirjoittajasta sanovat http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=321&cat=2 .
Kyseessä voisi olla ranskalainen elokuva: Sammakoiden ennustus, jonka on ohjannut Jacques-Rémy Girerdin (v. 2004). Tarkempi kuvaus löytyy Koulukinon sivulta.
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
