Maapallon väkiluku lisääntyi melko maltillisesti vuoteen 1750 asti. 1800-luvun alkuun mennessä maailman väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tähän saakka suuri kuolleisuus tasoitti väestön kasvua. Elinajanodote oli matala ja kuolleisuusluvut suuret. Väestöä verotti mm. epidemiat, huono ravitsemus, nälänhätä, epähygieeniset elinolot ja yleinen köyhyys.
Myös Kiinassa väestö väheni n. vuosien 1200-1393 aikana jopa puolella. Syynä olivat mm. mongolien invaasio ja rutto. Ming-kaudella 1368-1644 Kiina sen sijaan kukoisti ja väestö alkoi kasvaa. Vuosina 1749-1811 väestönkasvu kiihtyi Kiinassakin entisestään.
Katso esim. http://afe.easia.columbia.edu/special/china_1950_population.htm
Kysymyksesi on varsin laaja. Lisätietoa saat alla olevista...
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjassa kerrotaan, että Pepin asuman talon viereisessä talossa "asui isä ja äiti kahden herttaisen lapsensa, tytön ja pojan, kanssa."
Myöhemmin kirjassa Peppi menee kouluun, ja samalle luokalle Tommin ja Annikan kanssa. Tämä voisi viitata siihen, että he ovat kaksoset, mutta toisaalta koulu voi olla niin pieni, että eri ikäisiä lapsia on samalla luokalla. Satukirjassa ei myöskään arkielämän logiikka aina päde.
Tommi ja Annikka ovat siis selvästi sisarukset, mutta kaksosia heidän ei kirjassa ainakaan mainita olevan.
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Kirjojen korvaushinnat vaihtelevat kirjojen ostohinnan mukaan, joten hinta riippuu siitä, mikä kirja on kyseessä.
Jos kirja on kateissa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta sen on lainannut. Usein hyväksi havaittu keino on jatkaa kirjan lainausaikaa (ellei siitä ole varauksia) ja etsiä vielä - aika usein kadonneet kirjat löytyvätkin. Jos kirjaa ei löydy, korvaushinnan saa tietää kirjastosta. Usein on mahdollista myös korvata kirja tuomalla tilalle vastaava kappale, mutta tästä kannattaa sopia paikan päällä tai vaikka puhelimitse.
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena...
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin...
Tarkistin useista suomenkielisistä hakuteoksista sekä monista Internetin kirjailijatietokannoista mutta en löytänyt tietoja Annika Thorista. Ainoastaan Helsingin sanomien tekstiarkistosta löytyy hänestä tietoja. Vuonna -99 kirjoitetussa HS:n artikkelissa hänen todetaan olevan tuolloin 49-vuotias lasten- ja nuortenkirjailija, joka on saanut monia palkintoja. Vuonna -99, hänen kerrotaan saaneen Frankfurtin kirjamessuilla vuosittain jaettavan saksalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon teoksellaan En ö i havet. Hänen todetaan saaneen myös Ruotsin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon, lasten- ja nuortensarjassa romaanillaan Sanning eller konsekvens. Kirja kertoo lähinnä teinityttöjen ystävyyssuhteista. Toisen...
Tuula Granfeltin kirja: Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1998. on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta valitettavasti lainassa tällä hetkellä. Helsingin yliopiston kirjastossa on useita naisten asunnottomuutta käsitteleviä kirjoja. Menemällä osoitteeseen http:www.helsinki.fi/helka/ pääset katsomaan näiden kirjojen tilanteen. Käytä asiasanoina: naiset ja asunnottomuus. Hae Yhdistelmähaulla(hyperlib) tai Boolen lomakkeella(WWLS).
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja...
Marsun perusravintoa on kuiva heinä. Luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. Lisäksi on huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia, jota se ei pysty itse tuottamaan. Marsulle voi antaa tuoretta mansikkaa ja tomaattia. Kannattaa perehtyä marssun ruokintaan hiukan laveammin jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend; Pikkulemmikit / David Taylor.
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Tällaista versiota sadusta Pakkanen ja jänis emme onnistuneet löytämään.
Raul Roineen versiossa jänis sanoo: ”Mikäpäs tässä, niin tuli juostessa lämmin, että täytyy hieman selällään kelletellen vilvoitella." (vanhin versio kirjassa Tarinoita Metsolan väestä, 1943)
Roineen versiossa Pakkanen on kirjoitettu isolla alkukirjaimella ja jänikselle annetaan nimeksi Loikkakoipi.
Kirjoissa Lasten oma lukukirja (1958) ja Suomen kansan eläinsatuja 2 (1979) Jäniksen repliikki on "Voi, voi, kun on kuuma! Voi, voi, kun on kuuma!"
Isoa kirjainta voisi siis käyttää sadussa Pakkasta puhuteltaessa. Tällöin se olisi varmastikin kirjoitettu isolla kirjaimella koko tarinan ajan.
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan 11.10.1975 valtion budjettia vuodelle 1976. Varusmiehen päivärahan todettiin nousevan vuoden 1976 heinäkuussa "50 pennillä, eli neljään markkaan". Vuonna 1975 päiväraha oli siis 3,50 mk.
Tarkkaanhan emme voi tietää, millä perusteella Li Anderssonin vanhemmat ovat valinneet tyttärensä nimen.
Nimi voi olla kiinalaista alkuperää. Silloin sen merkitys on kaunis, voimakas, järki, logiikka tai aamunkoitto aina kiinalaisesta kirjoitusasusta riippuen.
https://www.babynames.com/name/li ja http://www.first-names-meanings.com/name/name-LI.html
Nimi voi olla myös pohjoismaista alkuperää. Silloin se voi olla lyhennelmä lukuisista li-poppuisista tai alkuisista nimistä (tavallisimpia Lia, Lillian, Lilja ). Nimi voi olla lyhennys myös Elisabetista. https://www.nordicnames.de/wiki/Li#cite_note-ott-1
Merkityksisnä Liljan kukasta sanontaan "Jumala antaa avun" tai "Jumala on valani" https://nimikirja.fi/Lilian
Tai...
Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa...
