Maapallon väkiluku lisääntyi melko maltillisesti vuoteen 1750 asti. 1800-luvun alkuun mennessä maailman väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tähän saakka suuri kuolleisuus tasoitti väestön kasvua. Elinajanodote oli matala ja kuolleisuusluvut suuret. Väestöä verotti mm. epidemiat, huono ravitsemus, nälänhätä, epähygieeniset elinolot ja yleinen köyhyys.
Myös Kiinassa väestö väheni n. vuosien 1200-1393 aikana jopa puolella. Syynä olivat mm. mongolien invaasio ja rutto. Ming-kaudella 1368-1644 Kiina sen sijaan kukoisti ja väestö alkoi kasvaa. Vuosina 1749-1811 väestönkasvu kiihtyi Kiinassakin entisestään.
Katso esim. http://afe.easia.columbia.edu/special/china_1950_population.htm
Kysymyksesi on varsin laaja. Lisätietoa saat alla olevista...
Teoksessa Tekniikan kemia (2008) sanotaan, että vetyä (H - hydrogenium)esiintyy vapaana kaasuna vähän, mutta se muodostaa enemmän yhdisteitä kuin mikään muu alkuaine. Se on kevein alkuaine ja sen reaktioissa tarvitaan aina joko korkea lämpötila tai katalyytti, joka nopeuttaa reaktioita.
Nestemäistä vetyä eli nestevetyä käytetään nykyisin kantorakettien polttoaineena. Nestevedystä käytetään lyhennettä LH2. Lyhenne tulee siitä, että neste on englanniksi liquid ja vapaa vety on tavallisesti molekulaarisessa H2 muodosssa mistä nimen H2-osa. Tällaisia ajoaineita voidaan varastoida vain kylmänä ja siten vain rajallisen ajan ennen laukaisua. Nestevedyllä jäähdytetään moottorin suutinta ennen sen polttamista, tavallisesti nestehapella. Tuloksena...
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Tuula Granfeltin kirja: Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1998. on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta valitettavasti lainassa tällä hetkellä. Helsingin yliopiston kirjastossa on useita naisten asunnottomuutta käsitteleviä kirjoja. Menemällä osoitteeseen http:www.helsinki.fi/helka/ pääset katsomaan näiden kirjojen tilanteen. Käytä asiasanoina: naiset ja asunnottomuus. Hae Yhdistelmähaulla(hyperlib) tai Boolen lomakkeella(WWLS).
Hei,
Asiasta ei ole yksiselitteistä tietoa. Ahmed Ladarsin kirjassa Mämmi (Perhemediat, 2008) kansantieteen dosentti Teppo Korhonen kertoo esipuheessa Daniel Jusleniuksen 1700 ilmestyneestä väitöskirjasta Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku), jossa selvitetään perinneherkun taustaa. Väitöskirjassa kerrotaan "varsinaisuomalaisten suosimasta puurosta, joka paistetaan uunissa levytuohesta tehdyssä matalassa astiassa (tuokkonen, rove) ja jota nimitetään mämmiksi" (s. 6).
Esipuheessa mainitaan myös, että mämmiä syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Mainitaan myös, että Henrik Gabriel Porthanin mukaan mämmin kanta-aluetta olivat Häme ja osittain Etelä-Suomi (katolisen ajan lounaissuomalaisen asutuksen alue),...
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjassa kerrotaan, että Pepin asuman talon viereisessä talossa "asui isä ja äiti kahden herttaisen lapsensa, tytön ja pojan, kanssa."
Myöhemmin kirjassa Peppi menee kouluun, ja samalle luokalle Tommin ja Annikan kanssa. Tämä voisi viitata siihen, että he ovat kaksoset, mutta toisaalta koulu voi olla niin pieni, että eri ikäisiä lapsia on samalla luokalla. Satukirjassa ei myöskään arkielämän logiikka aina päde.
Tommi ja Annikka ovat siis selvästi sisarukset, mutta kaksosia heidän ei kirjassa ainakaan mainita olevan.
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin...
Kirjojen korvaushinnat vaihtelevat kirjojen ostohinnan mukaan, joten hinta riippuu siitä, mikä kirja on kyseessä.
Jos kirja on kateissa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta sen on lainannut. Usein hyväksi havaittu keino on jatkaa kirjan lainausaikaa (ellei siitä ole varauksia) ja etsiä vielä - aika usein kadonneet kirjat löytyvätkin. Jos kirjaa ei löydy, korvaushinnan saa tietää kirjastosta. Usein on mahdollista myös korvata kirja tuomalla tilalle vastaava kappale, mutta tästä kannattaa sopia paikan päällä tai vaikka puhelimitse.
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."
Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja...
Harmony Sisters -sisarusten isä Adolf Valtonen oli karjalaista sukua, hän syntyi v. 1892 lähellä Pietaria. Äiti oli norjalainen Ester Adolfsen, hän syntyi Suomessa 1888. Hänen vanhempansa olivat Julius Marenius Adolfsen ja alun perin ruotsalainen Anna Christina Larsson.
Lisää tietoja löytyy Maarit Niiniluodon kirjoittamasta elämäkerrasta Sulle salaisuuden kertoa mä voisin. Harmony Sistersien tarina. WSOY 1992.
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Tällaista versiota sadusta Pakkanen ja jänis emme onnistuneet löytämään.
Raul Roineen versiossa jänis sanoo: ”Mikäpäs tässä, niin tuli juostessa lämmin, että täytyy hieman selällään kelletellen vilvoitella." (vanhin versio kirjassa Tarinoita Metsolan väestä, 1943)
Roineen versiossa Pakkanen on kirjoitettu isolla alkukirjaimella ja jänikselle annetaan nimeksi Loikkakoipi.
Kirjoissa Lasten oma lukukirja (1958) ja Suomen kansan eläinsatuja 2 (1979) Jäniksen repliikki on "Voi, voi, kun on kuuma! Voi, voi, kun on kuuma!"
Isoa kirjainta voisi siis käyttää sadussa Pakkasta puhuteltaessa. Tällöin se olisi varmastikin kirjoitettu isolla kirjaimella koko tarinan ajan.
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
