Mikkelin tai Pieksämäen seudulla ei ole varsinaisia kokkilukioita. Mahdollisuus on suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa on opintoja sekä lukiosta että ammattiopistosta
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta (Linda) löytyy erilaisia kirjoja ja tutkimuksia asiasanalla laukut. Linda on tällä hetkellä avoin kaikille käyttäjille ja löytyy osoitteesta http://finna.fi
Valitse sieltä kohta "Monikenttähaku" ja kirjoita siellä asiasanakenttään asiasanaksi laukut. Tätä kautta löytyy 57 viitettä. Jokaisesta viitteestä saat tarkemmat tiedot sitä klikkaamalla. Nämä teokset on mahdollista saada kaukolainaksi Kajaanin kaupunginkirjaston kautta.
Mikäli et saa hakua onnistumaan tai haluat jättää kaukolainapyynnön, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Kyllä, toki näin voi tehdä. Kirjoja ei tässä tapauksessa kannata palauttaa palautusautomaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Pyydä henkilökuntaa lainaamaan ne takaisin sinulle palautuksen jälkeen. Lainaus onnistuu, mikäli kirjoissa ei ole varauksia.
Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy muutamia tietosuojaa käsitteleviä lehtiä:
- Tietosuoja
- Turvallisuus
- Turvallisuus & riskienhallinta
- Macworld
Alla mainittu lehti on hankittu moniin yliopistokirjastoihin:
Computers & security: http://www.journals.elsevier.com/computers-and-security/
Koska virallisessa nimipäiväkalenterissa Sinjaa ja Jikoa ei ole, nimipäivää voi viettää joko silloin kun haluaa tai voi valita nimipäivän samankaltaisuuden perusteella. Sinjan nimipäivä voisi olla 2.9., jolloin juhlivat myös Sinikka ja Sini. Jiko puolestaan voisi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin juhlivat Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
Pekka Pohjolan elämäkerta ilmestyy huhtikuussa Kustannus Oy Jalavan kustantamana. Toimittaja Petri Nevalaisen kirjoittaman teoksen nimi on Bassokenraali. Lisää teoksesta: http://www.rockadillo.fi/news/pohjolainfo.html
Kirja tulee sitten aikanaan myös kirjastojen kokoelmiin, tarkkaa ajankohtaa on vaikea vielä arvioida. Seuraa tilannetta HelMet-aineistohaulla.
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan...
Pölynimureista löytyy vertailevia testejä viime vuosilta seuraavasti:
"Pölynimurit: keskiluokan koti-imurit",Tekniikan maailma 2000/15, s. 146-152;
"Ja mikä olikaan imutehto: villakoirajahdissa, Tekniikan maailma 1996/15, s. 46-48;
"Pölynimurit testissä: puhdistamiskyky vaihteli selvästi", Kuluttaja 1996/5, s. 4-9.
Muita artikkeleita imureista löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Kodin kuvalehti 2000/5; Kuluttaja 1999/8; Tekniikan maailma 1999/16; Kuluttaja 1999/4.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Tammen Kultaisista kirjoista ei löytynyt tarinaa murmeleista. Voisikohan kyseessä olla kuvakirja Murmelityttö Ruusu. Kirja kertoo vuoristossa elelevästä murmeliperheestä. Kirja löytyy Lahden pääkirjaston lastenosaston varastosta (85.22 Muller, Gerda: Murmelityttö Ruusu, julkaisuvuosi 1977).
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Hei!
Tamperelaisesta ja pirkanmaalaisesta ruokaperinteestä on kirjoitettu
muutamia kirjoja:
Helen, Olli & Pitko, Matti: Mustaa!
Helin, Martti: Jos et syä, niin kattele
Helin, Martti: Pirkanmaan ruoka- ja tapakulttuuri
Noissa kirjoissa painottuu perinnepuoli, varsinaisia reseptejä niissä ei ole kovin paljon.
Lehtiartikkeleita Tampereen ruokaperinteestä löytyy myös:
-Rautanen, Marianne:
Taistelu kotoisen ruokaperinteen puolesta. 1998
Sisältyy julkaisuun Aikalainen / 3 (1998)
-Rautanen, Marianne:
Tamperelaisia makumuistoja. 1998
Sisältyy julkaisuun Aikalainen / 3 (1998
Lisäksi Raimo Seppälä on kirjoittanut kaksikin historiikkia Grand Hotel Tammerista, ne ovat ilmestyneet vusoina 1979 ja 2004.
Mustamakkara-reseptejä löytyy netistä,...
Ulkopuolisuuden tai sivullisuuden teema on varmasti yksi yleisimmistä kirjallisuudesta. Yleensähän kirjailijat tuntevat olevansa muun yhteiskunnan ulkopuolella olevia toisinajattelevia poikkeusyksilöitä. Kirjailijoiden omaelämäkerrallisissa teoksissa ulkopuolisuuden teema onkin aina selvästi korostunut.
Yritimme koota listasta mahdollisimman monipuolisen. Luonnollisesti 1900-luvun alkupuolen eksistentialismista kumpuava kirjallisuus on hyvin edustettuna. Monelta kirjailijalta oli mahdotonta valita vain yhtä teosta, koska sivullisuuden teemat ovat mm. Dostojevskin, Kafkan, Kerouacin ja Parosen tuotannossa keskeisiä läpi linjan.
Beckett, Samuel: suurin osa näytelmistä
Blake, William: koko tuotanto
Bromfield: "Kaksikymmentäneljä tuntia"...
