Muranolainen lasitikari löytyy ainakin Ruth Rendellin Morsiusneidosta (WSOY, 1992):
"Enkö ole koskaan näyttänyt sinulle venetsialaista tikariani? Ne tikarit on tehty Muranon lasista, ja ne ovat teräviä kuin partaveitsi. Kun sellaisen työntää sisään, se katkeaa kädensijan juuresta ja näkyviin jää pelkkä naarmu. Uhri ei edes vuoda verta." (s. 189)
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Liisa on suomalainen muoto Elisabetista. Nimeä on ehdotettu almanakkaan 1879, mutta nimeä on käytetty varmasti jo paljon aikaisemminkin. Nimipäivä 19.11.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Varaukset, joiden noutopäivä on 18.3.20 jälkeen, jäävät varaushyllyyn odottamaan kirjaston aukeamista. Matkalla olevat varaukset ovat puolestaan "matkalla" siihen asti kunnes kirjastot avaavat taas ovensa asiakkaille.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jossa kymmenet kunnankirjastot, erikoiskirjastot ja tietopalvelut ympäri Suomen vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Kysyjä ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, johon saa vastauksen. Halutessaan hän voi pyytää, että vastausta ei julkaista julkisessa arkistossa. Asiakkaat voivat kommentoida vastauksia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä maksuton verkkotietopalvelu. Kysymyksiin vastaavat Helsingin kaupunginkirjaston kirjastovirkailijat...
Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä vapaakappalekirjastoista ja niiden keskeisistä tehtävistä. Sivut löytyvät osoitteessa:http://tyovis.edu.hel.fi/kirjasto/mh/tieteellisetk.html
ja teksti kuuluu näin:
Vapaakappalelain perusteella kirjapainot ja äänitteiden valmistajat ovat velvollisia toimittamaan vapaakappaleet kaikista julkaisuistaan
Helsingin yliopiston kirjastoon, joka jakaa materiaalin muihin vapaakappalekirjastoihin. Vapaakappalelain tarkoituksena on huolehtia
kansallisen kulttuurin tuotteiden tallentamisesta tulevaisuuden käyttäjiä varten.
Vapaakappalekirjastot
Eduskunnan kirjasto (osittain)
Helsingin yliopiston kirjasto
Joensuun yliopiston kirjasto (osittain)...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 Keräilijän opas antaa tästä kolikosta sen kunnosta riippuen 1,50 - 350,- €. Netistä voi etsiä myös numismaatikoiden sivuilta arvioita, esim huutokaupoista, http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaup…. Oululainen Numismatics Coins arvioi Suomen kuparisen 5 pennin v. 1873 15,-€, jos sen kuntoluokitus on 5 ja 6,- €, jos kunto on 4 asteikolla 1-10.
Kyseessä lienee Tarquin Hallin Delhiin sijoittuva kirjasarja "Intian mitä yksityisimmän etsivän" Vish Purin tutkimuksista (äidin avustuksella). Meillä sarjasta on tähän mennessä julkaistu neljä osaa: Vish Puri & kadonneen palvelijattaren tapaus (2008; suomeksi 2012), Vish Puri & nauruun kuolleen miehen tapaus (2010; suomeksi 2013), Vish Puri & kohtalokkaan voikanan tapaus (2012; suomeksi 2014) ja Vish Puri & lemmenkommandojen tapaus (2013; suomeksi 2015). Viides Vish Puri -tapaus The case of the reincarnated client (2019) on toistaiseksi suomentamatta.
Metalliteollisuuden keskusliiton sivuilta löytyi tieto:" Yleisistä sopimusehdoista uusi versio: NL 92:n tilalle NL 01". Seuraavia julkaisuja on tilattavissa ainakin MET kustannuksen kautta (http://www.met.fi/kustannus/ ):
- Yleiset sopimusehdot NL 01 - Suomi
- Yleiset sopimusehdot NL 01 - Ruotsi
- Taustatietoja yleisistä sopimusehdoista NL 01
ym. sopimusehtoihin liittyviä kirjoja yli 70.
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa näitä ei ole, eikä muistakaan kirjastoista
löytynyt, ainoastaan Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta Yleiset sopimusehdot vuodelta 1992. Täysin varmasti ei voi tietää, onko kaikki tämäntyyppinen aineisto kirjastoissa luetteloitu.
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella...
Mainitsemanne rivit täsmäävät Pieni kalamies -nimiseen nelisäkeistöiseen lauluun, jonka Pekka Ristola on säveltänyt Esko Rahikaisen sanoihin. Sanat löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Laulu on kuultavissa Maaret Wagerin esittämänä äänilevyltä tai CD:ltä Sydänyön lauluja (1980 ja 2008).
Sekä nuotti että CD löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Opetushallitus luopui oppikirjojen tarkastamisesta vuonna 1992.
”Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulumuodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin ennakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorittama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen järjestäjille.”
Jean-Michel Kalmbach
Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto, Kieliskooppi verkkolehti, Lokakuu 2012
Mitä tulee toiseen osioon kysymyksiä, vuoteen 1919, niin Titta Hujakan tekemässä pro gradussa Historianopetus politiikan ristiaallokossa lainataan Pirkko Rouhiaisen lisensiaattityötä: Taistelu historian kouluopetuksen sisällöstä...
Voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) kappaleita seuraavilla nimillä:
Jingle Bells=Kulkuset
We wish you a ...=Hyvän joulun toivotus/Nyt toivotus hyvän joulun
Santa Claus is...=Joulupukki matkaan jo käy
Hark the Herald...=Enkellaulu kajahtaa
Näitä löytyy esim. eri Toivelaulukirjoista.
Deck the Halls on suomeksi Kaikki kellot huminoivat, mutta en löytänyt pääkaupunkiseudun kokoelmista ainuttakaan viitettä.
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Vanhoista lehdistä saatava hinta riippuu siitä, kohtaako kysyntä tarjonnan eli löytyykö lehdille sopiva ostaja. Vanhoista lehdistä voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi historiaharrastajat tai henkilöt, joiden omainen täyttää tasavuosia ja jonka syntymäpäivänä ilmestynyt lehti halutaan antaa tälle lahjaksi. Vanhoja sanomalehtiä voi yrittää myydä nettikirpputoreilla kuten tori.fi tai huuto.net. Kovin isoja rahoja niistä ei todennäköisesti saa.
