Voit ensin kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa ensin kysyä ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja, mikäli niitä on paljon. Voit tehdä listan lahjoitettavista kirjoista, jolloin kirjastonhoitaja näkee nopeammin, onko niille kirjastossa tarvetta.
Kirjastoilla on oikeus päättää, mitä ne tekevät lahjoitetulla aineistolla. Aina ei lahjoitettu aineisto päädy hyllyihin, vaan niitä joudutaan heittämään pois. Toisinaan lahjoituskirjat ovat liian huonokuntoisia, toisinaan kirjastoilla on jo kyseiset kirjat eikä uusille ole tarvetta. Tämä karsinta teettää lisätyötä henkilökunnalle, ja siksi olisi hyvä etukäteen tiedustella tilannetta. Huonokuntoisia kirjoja ei kannata lahjoittaa kirjastoon.
50- ja 60-luvun...
Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Suomalaisen kirjallisuuden seura on julkaissut kriittiset editiot seuraavista Eino Leinon ja Aleksis Kiven teoksista. Kriittinen editio sisältää oman aikansa kirjallisuusarvosteluja ja teosten yleistä vastaanottoa. Lisäksi teoksissa on artikkeli nykytutkijan näkökulmasta.
Eino Leino
Tuonelan joutsen; Sota valosta; Väinämöisen kosinta; Karjalan kuningas SKS 1999
Orja-romaanit SKS 2001
Mesikämmen; Musti; Ahven ja kultakalat SKS 1995
Helkavirsiä I –II SKS 2000
Routavuositrilogia KS 1998
Aleksis Kivi
Seitsemän veljestä 1997
Nummisuutarit 1999
Runot 2000
Kullervo 2014
Nummisuutarit 2010
Kihlaus; Leo ja Liina; Selman juonet 2015
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi Bengt Pohjaselta on julkaistu seuraavat kirjat:
- Jopparikuninkaan poika
- Väylänvarren trilogia: osat 1, 2 ja 3
- Saksan tuli polttaa : kertomus Lapin sodasta
- Helvetin peräseinällä : samalla leirillä kuin Solzenitsyn
- Suloinen Jeesus : biografia, legenda, kertomus
- Huutavan ääni
- Särjetty ikoni : kuunnelma
- Poikkinaitu : kuunnelma
- Konin hinta
- Korpelan enkelit
- Kolmen kyynärän Jumalat
- Kristalliarkki
- Lyykeri
- Lumi kätkee kasvonsa huutoon : runoja
Tornion kirjastoon on hankittu kaikki muut kirjat paitsi kaksi kuunnelmaa: Särjetty ikoni ja Poikkinaitu. Lapin kirjaston aineistohausta näet, ovatko kirjat hyllyssä vai lainassa:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1202474035
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Nicke Nyfiken on suomeksi Utelias Vili. Alunperin kirjat on kirjoitettu englanniksi ja niissä sankari kantaa nimeä Curious George. Kirjat on kirjoittanut Margret ja H.A. Rey.
Kysymys on aika haastava, mutta yritetään! Jos lähtöehtona on tanssittavuus (baletin näkökulmasta), on perinteinen kirkkomusiikki syytä jättää rauhaan. Sen sijaan sekä Bachilta että Sibeliukselta löytyy rytmillisesti selkeää musiikkia, joka sopii kamariorkesterilla esitettäväksi. Tässä joitakin ehdotuksia.
Bachin orkesterisarjassa (alkusoitossa) BWV1067 h-molli on suosittu osa Badinerie, jossa huilulla on hyvin kuuluva solistinen rooli. Osa on lyhyt ja aika ripeätahtisesti tasajakoisesti etenevä valoisa sävellys. Bachin orkesterisarjoissa (joita on neljä) on muitakin kamariorkesterin soittamia osia, jotka voisi hyvin kuvitella balettiharjoitusten taustalle. Tunnetuin niistä - "Bachin Air" - ei kuitenkaan ole ehkä tanssittavaksi sopivin....
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon...
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoin palvelu, vaikka onkin oppilaitoskirjasto. Käsikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, lainaamiseen täytyy olla kirjastokortti, jonka voi myös tehdä kuka tahansa.
Uusimmat opinnäytteet löytyvät nykyään myös verkosta. Kannattaa tarkistaa, olisiko etsimäsi täällä: http://ethesis.siba.fi/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Löydät vastauksen kysymykseesi kolmelta viime vuodelta Suomen yleisten kirjastojen tilastot -verkkosivulta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/
Toimi seuraavasti:
Valitse tilastotyyppi: Aikasarjat
Valitse laajuus: Koko maa
Paina: Hae
Seuraavaksi
Valitse: Kaikki vuodet > Lisää > Valitse
Seuraavaksi
Vieritä alaspäin kunnes tulet kohtaan Toimintayksiköt ja valitse sieltä Laitoskirjastoja, jolloin saat laitokirjastojen määrän kolmelta viimeiseltä vuodelta taulukkona ja graafisena kuvana - graafisen kuvan voi vaihtaa toiseksi kohdista Diagrammi 1 ja Diagrammi 2
Aikasarja pidemmältä ajalta pitää kerätä Kirjastopalvelun julkaisemista vuosijulkaisuista Kirjastot, jotka löytynevät ainakin isoimmista kirjastoista.
Kirjastokortti on henkilökohtainen, mutta varauksia voi noutaa toisen puolesta.
Espoon kaupunginkirjaston käytäntöjen mukaan on kaksi vaihtoehtoista tapaa toimia:
1)Varausten noutaja lainaa varaukset omalle kirjastokortilleen. Noutajan ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaansa sen henkilön kirjastokorttia, joka alkujaan on varaukset tehnyt. Paperisia tai sähköpostitse tulleita noutoilmoituksiakaan ei tarvita. Hakijan pitää vain muistaa kenen nimellä varaukset hyllyssä odottavat. Lainatut varaukset poistetaan sitten varaajan tiedoista, jotta ne eivät palautuksen jälkeen lähde tulemaan samalle ihmiselle uudestaan.
2)Jos hakija lainaa varaukset varaajan kortille, tarvitsee hän mukaansa päivätyn ja allekirjoitetun valtakirjan. Paperi on...
Hei!
Suomen kokonaisveroaste eli Verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen löytyy avoimesta kansantalouden tilinpidon tietokannasta.
Katso sivun http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kan/vtp/vtp_fi.asp
taulukoista Lisätiedot 1975-2012, Valitse osataulukko, tee valinnat (Valintaohje) eli Valitse Verokertymä suhteessa bruttokansantuotteeseen jne.
Tilastotiedot myös liitetiedostossa.
Terveisin,
Tauno Tyllinen
TILASTOKESKUS
TILASTOTIETOPALVELUT
Ma - pe 9.00 - 16.00
puh. 09 1734 2220
sähköposti: info@tilastokeskus.fi
Seuraa meitä:
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
.......................................................................
Aila Meriluodon suomennos Wordsworthin Lines written in early spring -runosta löytyy Edith Holdenin kirjasta Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, 1979).
Runon alkuperäinen saksankielinen versio ”Meiner Mutter” löytyy esimerkiksi Brechtin teoksesta ”Die Gedichte von Bertolt Brecht in einem Band” (Suhrkamp, 1981) sivulta 88. Runo alkaa sanoilla ”Als sie nun aus war, ließ man in Erde sie”. Laittamalla tuon alkupätkän Googleen saa näkyviin myös koko runon sanat, joskin on vaikea sanoa, onko ne julkaistu laillisesti eri sivustoilla.
Kortetjärvi-Nurmi: Yrityksen viestintä on tällä hetkellä lainassa kaikista Outi-kirjastoista. Jos haluat jättää varauksen tänne Oulunsalon kunnankirjastoon, niin sen voi tehdä kun kerrot asiakastunnuksen kirjastokortista.
Yrityksen viestintä -teoksesta on kaksi painosta, uudempi on ilmestynyt vuonna 2002, aikaisempi vuonna 1997. Vanhemman painoksen saa varaamalla nopeammin, vuoden 2002 painosta joutunee odottamaan maaliskuuhun saakka.
Valitettavasti Yrityksen viestintä on lainassa myös kaikista lähialueen kirjastoista, takistin Oulun kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjaston. Oulun yliopiston kirjastossa on yölainattava kappale paikalla, jos tarvit kirjaa akuutisti. Oheisesta linkistä yhteystiedot...
Cleve, Elisabeth
Pidä isää kädestä! : Kaksivuotias kriisiterapiassa
Helsinki : WSOY, 2005
ISBN 951-0-30167-1 (nid.)
kirjaa on tulossa tämän hetkisten tietojen mukaan 22 kappaletta Helsingin kaupunginkirjastoon. Kirjat on tilattu tammikuussa, mutta ne eivät ole vielä saapuneet hankinta- ja luettelointiosastolle.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumiselle ja lainakuntoon käsittelylle ei voida antaa, tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistohaun kautta ( http://www.helmet.fi )
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
Hallinnollisessa aluejaossa näyttää tapahtuneen muutoksia 1930-luvulla.
Suomen tilastollisten vuosikirjojen mukaan Äyräpää kuului v. 1939 Viipurin kihlakuntaan (muut olivat Nuijamaa, Viipurin maalaiskunta, Vahviala, Muolaa [johon Kyyrölä oli liitetty v. 1934] ja Heinjoki).
Äyräpään kihlakuntaa ei tuolloin enää ollut.
Vuonna 1934 Äyräpää kuului Äyräpään kihlakuntaan yhdessä Kivennavan, Terijoen, Muolaan [johon Kyyrolä oli liitetty], Heinjoen, Valkjärven ja Raudun kanssa.
Vuoden 1939 tilanne oli ollut voimassa 1.1.1937 alkaen. Tuolloin valtioneuvoston päätöksellä Rannan ja Äyräpään kihlakunnista muodostettiin Viipurin, Rannan ja Rajajoen kihlakunnat. (Suomen asetuskokoelma nro 375/1936).
Äyräpään kunta perustettiin vuoden 1926 alussa kun osa...
