Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Tekijänoikeuslain 12 § antaa jokaiselle oikeuden valmistaa julkistetusta teoksesta ”muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. Lisäksi ”kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi”.
Laki ei kuitenkaan velvoita ulkopuolista tahoa valmistamaan kopiota, ja valmistaja voi toki halutessaan tarkistaa, millaisesta aineistosta on kysymys, ja arvioida, voidaanko työn katsoa kuuluvan 12 §:n piiriin. Jos asiakas haluaa kymmeniä kopioita jonkun vieraan henkilön kirjoittamasta kirjasta, saattavat yrityksessä epäilykset herätä. Kopioiden valmistaminen voi silloin rikkoa tekijänoikeuslakia ja tuoda paljastuessaan lain rangaistusten lisäksi huonoa mainetta yritykselle. Siksi en yhtään...
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty.
Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden...
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Muranolainen lasitikari löytyy ainakin Ruth Rendellin Morsiusneidosta (WSOY, 1992):
"Enkö ole koskaan näyttänyt sinulle venetsialaista tikariani? Ne tikarit on tehty Muranon lasista, ja ne ovat teräviä kuin partaveitsi. Kun sellaisen työntää sisään, se katkeaa kädensijan juuresta ja näkyviin jää pelkkä naarmu. Uhri ei edes vuoda verta." (s. 189)
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
Jos asiakas palauttaa Helmet-kirjaston perintään mennyttä aineistoa, niin aineistosta ei peritä korvausmaksua. Asiakas maksaa silloin vain perintätoimistolle perintäkulut ja kirjastolle myöhästymismaksut. Aineiston korvausmaksun asiakas maksaa vain siinä tapauksessa ettei hän palauta lainassa ollutta aineistoa.
Jos nyt on käynyt niin, että olette palauttanut perintään menneen aineiston ja olette maksanut perintätoimistolle sekä perintäkulut että korvaushinnat, niin ottakaa yhteys perintätoimistoon saadaksenne korvaushinnat takaisin.
Helmetin omissa tiedoissa näkyvien perintään menneiden ja maksettujen niteiden tiedot katoavat asiakkaan omista tiedoista noin parin viikon kuluessa korvausmaksujen maksamisesta. Tiedot...
Uuden HelMet-kirjastokortin saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Henkilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kadonneen kortin tilalle hankittu uusi kortti maksaa yli 15-vuotiaille kolme euroa.
Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ voi lukea lisää tietoa kirjastokortista.
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
Varaukset, joiden noutopäivä on 18.3.20 jälkeen, jäävät varaushyllyyn odottamaan kirjaston aukeamista. Matkalla olevat varaukset ovat puolestaan "matkalla" siihen asti kunnes kirjastot avaavat taas ovensa asiakkaille.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen verkkotietopalvelu, jossa kymmenet kunnankirjastot, erikoiskirjastot ja tietopalvelut ympäri Suomen vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Kysyjä ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, johon saa vastauksen. Halutessaan hän voi pyytää, että vastausta ei julkaista julkisessa arkistossa. Asiakkaat voivat kommentoida vastauksia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä maksuton verkkotietopalvelu. Kysymyksiin vastaavat Helsingin kaupunginkirjaston kirjastovirkailijat...
Nuottikokoelmassa Best of Metallica (1997), (julkaisutiedot: Port Chester: Cherry Lane Music, Milwaukee: Hal Leonard) on kysymäsi kappale sekä nuotit kosketinsoittimille.
Kirjasto ottaa kesätöihin jonkin verran 16-17 vuotiaita, kuten muutkin Helsingin kaupungin virastot tulevana kesänä. Tutustu työelämään ja tienaa-mallia ei kirjastolla ole, mutta työelämään tutustujia (TET) harjoittelijoita kirjastoilla on pitkin vuotta. Lisätietoja voi kysellä kaupunginkirjaston henkilöstö- ja hallintopalveluyksiköltä puh. 31085519.
