Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Evästeistä ja muista käyttäjän päätelaitteille tallentuvista tiedoista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §:ssä. Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto antaa ohjeita ja valvoo evästekäytäntöjen noudattamista. Heidän sivuillaan kerrotaan, että verkossa olevien sivustojen ja mobiilisovellusten palveluntarjoajien, jotka haluavat tallentaa evästeitä päätelaitteellesi ja lukea tietoja niistä, tulee kertoa sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi käyttämistään evästeistä tai muista vastaavista tekniikoista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista ja toiminta-ajasta, sekä pyytää suostumustasi tietojen tallentamiseen ja käyttöön.
Palveluntarjoajien on siis lain mukaan kysyttävä evästeistä. Traficomin sivuilla on...
Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa. Kirjakaupasta löydät todennäköisesti uutuuskirjat nopeammin kuin kirjastosta. Kirjat tilataan keskitetysti hankintaosaston kautta ja kirjoille tehdään monenlaisia toimenpiteitä vielä ennen hyllyyn päätymistä: ne luetteloidaan aineistotietokantaan, muovitetaan, tarroitetaan ym. Kaikkein kysytyimmät teokset käsitellään hankintaosastolla nopeammin, jotta ne pääsisivät kiertoon mahdollisimman pian. Suosituimmilla kirjoilla voi kuitenkin olla pitkä varausjono, joten voi kestää aikansa ennen kuin kirja palaa kotikirjastonsa hyllyyn.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin otettu huomioon tämä ongelma ottamalla käyttöön niin sanottu Bestseller-kokoelma. Bestseller-kirjat ovat uutuuskirjoja, joissa on viikon...
Runon nimi on Opettajan neuvo ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeenlinnan lyseon toverikunnan Joci Baccalaureus –nimisessä pilalehdessä 18.2.1893. Leino kirjoitti sen nimimerkillä Ypsilon. Runo löytyy myös Aarre Peltosen ja Eino Kauppisen toimittamasta kokoelmasta nimeltä Kirjokeppi (Otava 1949), jossa on valikoima alkuperäiskokoelmien ulkopuolella julkaistuja runoja, ja osa siitä ainakin myös kirjasta Värssykirja (toimittanut Maija Raski, Karisto, 1. p. 1985). Molemmat kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa (http://www.helmet.fi/) Tässä runo kokonaisuudessaan:
”Lue poika, aina ahkeraan,
sun muuten paha vie,
näin sinut leivänkannikkaan
ain` ohjaa opintie!
Sill` emme koulun tähden vaan
tääll` ahkeroitse ain`,
vaan elon...
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Nykypäivänä kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat käytännössä sama asia, mutta eri nimet johtuvat historiasta. Nykyään kansalaisopisto on tämän oppilaitosmuodon yleisnimi.
Kansanopisto puolestaan on aivan eri asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistot järjestävät sisäoppilaitosmuotoista opetusta, kun taas kansalaisopistot järjestävät kurssimuotoista opetusta yleensä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Alun perin opistojen tarkoituksena oli sivistää työväestöä. Ensimmäiset opistot olivat nimeltään työväenopistoja, ja niillä oli läheinen yhteys työväenliikkeeseen. Ensimmäiset työväenopistot perustettiin kaupunkeihin. Vanhin on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin 1899. Vaikka työväenopistojen opetus oli suunnattu...
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Runsaudensarvi oli antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä yltäkylläisyyden symboli. Kuvissa se esitetään kukkia ja hedelmiä pursuavana sarvena tai sarven muotoisen astiana. Latinaksi runsaudensarvi on cornu copiae, joka tulee sanoista cornu (sarvi) ja copia (runsaus).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/runsaudensarvi?searchMode=all
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runsaudensarvi
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg. Georg puolestaan on lyhentymä nimestä Georgios, joka on kreikkaa ja tarkoittaa maanviljelijää. Jirin rinnakkaismuotoja ovat Jirka ja Jirko. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Mainitsemanne rivit täsmäävät Pieni kalamies -nimiseen nelisäkeistöiseen lauluun, jonka Pekka Ristola on säveltänyt Esko Rahikaisen sanoihin. Sanat löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Laulu on kuultavissa Maaret Wagerin esittämänä äänilevyltä tai CD:ltä Sydänyön lauluja (1980 ja 2008).
Sekä nuotti että CD löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etunimiä käsittelevistä kirjoista ei löytynyt Pokko-nimeä. Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa, kuinka yleinen nimi on Suomessa.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan osassa 2 (SKS 1995) s. 387 on sanalle pokko selitetty seuraavat merkitykset:
1. pokko 'pieni poika'
2. pokko, poko 'pässi, pässikaritsa'
Sanan taustasta lisätietoja löytyy em. teoksesta sekä Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, osa 2 (Suomalais-ugrilainen seura 1958).
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Matti Kuusen runoelma Kuolemanjuoksu sisältyy teoksiin Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja (toim. Olavi Paavolainen, 1943, s. 105 - 110), Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (toim. Eino Jäppinen, 1990, s. 51 - 53) ja Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (toim. Aino Räty-Hämäläinen, 1999).
Kaikki em. teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teosten saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
