Hei!
Tamperelaisesta ja pirkanmaalaisesta ruokaperinteestä on kirjoitettu
muutamia kirjoja:
Helen, Olli & Pitko, Matti: Mustaa!
Helin, Martti: Jos et syä, niin kattele
Helin, Martti: Pirkanmaan ruoka- ja tapakulttuuri
Noissa kirjoissa painottuu perinnepuoli, varsinaisia reseptejä niissä ei ole kovin paljon.
Lehtiartikkeleita Tampereen ruokaperinteestä löytyy myös:
-Rautanen, Marianne:
Taistelu kotoisen ruokaperinteen puolesta. 1998
Sisältyy julkaisuun Aikalainen / 3 (1998)
-Rautanen, Marianne:
Tamperelaisia makumuistoja. 1998
Sisältyy julkaisuun Aikalainen / 3 (1998
Lisäksi Raimo Seppälä on kirjoittanut kaksikin historiikkia Grand Hotel Tammerista, ne ovat ilmestyneet vusoina 1979 ja 2004.
Mustamakkara-reseptejä löytyy netistä,...
Suomen Lääkärilehden arkistosta löytyi neljä artikkelia, joissa ortodeksia on mainittu:
KATSAUSARTIKKELIT:
- Vanhusten aliravitsemus ja syömishäiriöt, Pirkko Hiltunen, SLL 42/2009, s. 3551 - 3554
Syömishäiriöt ja nuoruusiän kehitys, Jaana Ruuska, Päivi Rantanen, SLL 48/2007, s. 4527 - 4532
- Enemmän elämää vuosiin, ei enemmän vuosia elämään, Merete Mazzarella, SLL 41/2005, s. 4161 - 4163
NäKöKULMA:
- Nuorten terveys on sidoksissa sosiokulttuurisiin ryhmiin, Anne Puuronen, SLL 11/2009, s. 1002 - 1003
Muita artikkeleita aiheesta:
- Pyykkönen, Emilia: Pakko ajoi lenkille, Anna 47(2009): 40, 38-41
- Peura, Virpi: Pakko syödä terveellisesti, Jade 2008: 9, 96-98
- Santala, Elsi: Sairaan terveellistä - ortoreksia nuorten verkkokeskusteluissa...
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Työssä oppimista on noin 80 % ja teoriaopiskelua noin 20 %. Joissain oppisopimuskoulutuksissa ei käytetä lainkaan oppikirjoja.
Oulussa Oulun seudun ammattiopisto OSAO järjestä oppisopimuskoulutusta kaikilla aloilla http://www.osao.fi/oppisopimus/ . Ensin pitää hakea itselleen työpaikka ja sitten keskustella työnantajan kanssa.
Jos olet kiinnostunut muuten lukemaan kirjastoalan oppikirjoja, voit tutkia Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinto-oppaasta Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmaa
http://www.oamk.fi/opiskelijalle/rakenne/opinto-opas/koulutusohjelmat/?… . Kurssikoodia klikkaamalla saat kustakin kurssista lisätietoja ja...
Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy täältä: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita haluamasi kirjan nimi Teoksen nimi -kenttään. Kun löydät teoksen, klikkaa Näytä ja sitten teoksen nimeä. Seuraavasta aukeavasta näytöstä näet onko kirjaa Launeen kirjastossa ja onko se paikalla vai lainassa. Jos sarakkeessa Lainattavissa on jokin numero, aineisto on silloin yleensä paikalla ja voit käydä kysymässä sitä kirjastosta. Kaikkien Sue Graftonin kirjojen saatavuustilanteen voit tarkistaa kirjoittamalla Tarkennetussa haussa olevaan Tekijä-nimiseen kenttään Grafton, Sue ja klikkaamalla sitten hakunappulaa. Jos haluat rajata haun ainoastaan suomenkielisiin teoksiin, valitse Pääkielet-pudotusvalikosta...
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita musiikin käytöstä liiketiloissa:
Karjula, Marja-Leena: Anna musiikin markkinoida puolestasi : mukavaa ostosten tekoa musiikin kera. Julkaisussa Teostory 2004 : 4, s. 16-17.
K-Rauta 75 luottaa ääneen : Valintatalo pohtii: soittaako vai ei?. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa. 1995 : 3, s. 12-13.
Rockia vai klassista - asiakaskunnan mukaan. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa 1995 : 3, s. 8-10.
Karjula, Marja-Leena: Taustamusiikki antaa yritykselle ilmeen. Julkaisussa Teostory 2006 : 3, s. 14-15.
Koivunen, Johanna: Taustamusiikki on kuultavaksi, vaan ei kuunneltavaksi. Julkaisussa Vähittäiskauppa 2001 : 1, s. 54-57.
Karjula, Marja-Leena: Yritykset pitävät taustamusiikkia tärkeänä....
Hei, tässä muutama elokuvaehdotus:
Etana asialla: elokuvassa Kulkuri ja joutsen. Elokuva kertoo Reino Helismaasta, joka on säveltänyt ja sanoittanut laulun Etana asialla.
Walter Chalmers: elokuvassa Bullitt (ohjaus Peter Yates 1968). Elokuvassa senaattori Chalmers värvää poliisi Frank Bullitt'n vartioimaan erästä todistajaa.
Mutta miten nuo lauseet jatkuvat... Ainoa keino saada se selville taitaa olla ko. elokuvien katselu!
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997...
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Hauta meren alla kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo alkaa "Tämä tapahtui Boston-lahdella, / olen kuulla saanut niin / --" , se kertoo sukeltajasta joka lähetetään tutkimaan uponneen sukellusveneen hylkyä. 16-säkeistöinen runo on hyvin dramaattinen, kahdeksas säkeistö kuuluu näin: "Terässeinän takaa kuulunut / oli nakutus hiljainen. / Se tuskin korvaan saapui, mut / meni lävitse sydämen. / - He elävät, hautaan suljetut! / olen lähellä ihmisen."
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Tarkoitat ilmeisesti, että voiko esim. tikulta tai sähköpostin liitteestä tulostaa vaikkapa omia asiakirjojaan. Kaikissa HelMet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus.
Töölön kirjaston koneiden varaustilanteen näet helposti HelMetistä (ks. linkki alla). Jos HelMet-korttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata itsellesi koneen etukäteen. Kaikissa kirjatossa on myös ns. jonotuskoneita, joilla on käyttöaikaa 15 minuuttia kerralla. Näitä koneita ei siis voi varata etukäteen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Sukunimet Kaski, Kaskela ja Kaskinen ovet pääasiassa länsisuomalaisia sukunimiä. Sukunimi Kaskela levittäytyy tasaisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Joissain tapauksissa talon nimi on saanut alkunsa siitä, että se on rakennettu kasken paikalle, josta sitten on tullut sukunimi. Lisätietoa löytyy teoksesta: Sukunimet. Toim. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. Otava.
Kirjastojen tapahtumat järjestetään usein yhteistyössä eri toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Keskimääräistä summaa tapahtumien järjestämiselle ei löydy valtakunnallisista tilastoista, jotka löytyvät Kirjastot.fi -sivustolta. Ohessa tilastotietoa tapahtumista http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2012T1N1… mutta ne siis antavat vain lukumääriä tapahtumista ja osanottajista.
Canterburyn tarinoiden prologissa kerrotaan haastemiehestä suomeksi näin:
"Hän sipulia rakasti - ja kiitti,
jos puna-valko-purjolaukkaa riitti,
ja vahvaa viiniä hän riemuin joi
ja verenpunaa siinä jumaloi."
Chaucher, Geoffrey: Canterburyn tarinoita, suom. Toivo Lyy (WSOY, 1962)
Näista voisi olla apua:
-Koivistoinen: Mä voitan kaikki (Kertoo vastikään vammautuneesta pojasta ja vammaisuuden kanssa "sinuiksi tulemisesta"),
-Vilkuna: Rulla (Kertoo pyöratuolissa olevasta pojasta jonka isä on urheiluhullu)
-Asko Martinheimon Mustajärven oudot linnut kertoo näkövammaisesta Jesse-pojasta, joka joutuu mukaan salapoliisiseikkailuun. Kirja on salapoliisityyppinen nuortenkirja.
-Kaija Pakkasen Vimperin pihan Ilona kertoo sokeasta tytöstä, joka osaa
ottaa vammansa jopa huumorilla pihan lasten kanssa: hän on hyvä leikkimään
sokkoa jne.
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Seuraavanlaisia teoksia löytyi LINDAsta eli yliopistokirjastojen kokoelmatietokannasta. Voit tarkistaa teosten saatavuuden lähikirjastostasi. Tarvittaessa voit myös tilata ne kaukolainaksi:
Päiväkerhotyö 25 vuotta. [Keuruu] : Keuruun seurakunta, [1991]
Uotinen, Anneli.
Päiväkerho 20 v. / [julk.] Vantaan seurakunnat ; [haastattelut: Anneli Uotinen] ; [kuvat: Pekka Nieminen, entisten ja nykyisten työntekijöiden albumit] ; [toteutus: Vantaan seurakuntien tiedotustoimisto] ; [piirrokset: Maria Sohkanen...et al.]. [Vantaa] : Vantaan seurakunnat, 1988
ISBN (nid.).
Malkavaara, Erkki.
Täti, piirrä Jumala! : puoli vuosisataa seurakuntien päiväkerhotyötä Tampereella / Erkki Malkavaara. [Tampere] : [Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat], 2000...
Kysymyksessä mainittu suomalaisten naiskirjailijoiden eroottisten novellien kokoelma voisi olla Loputtomat hunnut : kokoelma eroottisia tekstejä (WSOY, 1988). Hieman vastaava käännöskokoelma saksalaisten naiskirjailijoiden eroottisia kirjoituksia on Missä yö päivää syleilee : eroottisia fantasioita ja tarinoita naisilta (Odessa, 1984).
Tässä pieni valikoima eroottiseksi luettavissa olevaa kirjallisuutta naisnäkökulmasta - olkoonkin, että kaikkia näitä ei ehkä voi aivan Anaïs Niniin rinnastaa:
Alanne, Outi, Neiti N:n tarina
Banerjee-Louhija, Nina, Flora : aikuisten satu
Blume, Judy, Pikku vaimo : romaani aikuisille
Colette, Chéri
Deforges, Régine, Lola
Despentes, Virginie, Kauniita asioita
Duras, Marguerite, Rakastaja
Hermann, Iselin C.,...
