Tarvitset siirtoon tietokoneen, vhs-laitteen, muutaman johdon ja muutaman tietokoneohjelman, jotka voi myös ladata maksutta internetistä. Tarkemmt ohjeet löytyvät vastauksessa mainituilta internetsivuilta.
Seuraavan sivun ohje soveltuu myös vhs-kaseteille:
http://jaaari.no-ip.com/foorumi/viewtopic71072.html
Muita ohjeita vanhojen tallenteiden siirtämisestä uudempaan muotoon löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=siirto+vhs&l…
http://answers.google.com/answers/threadview?id=433137
http://forums.afterdawn.com/thread_view.cfm/7628
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Euroopan unioni on muutamien vuosien ajan työskennellyt Euroopan ehkä suurimman etnisen vähemmistön, romanien, sosiaalisten ja taloudellisten olojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Romanien asema on huono kaikissa EU-maissa ja suurin romaniyhteisö elää Espanjassa. Madridissa järjestettiin huhtikuussa 2010 toinen romanien asioita käsittelevä huippukokous, joka hyväksyi komission tiedonannon romanien asemasta muille Euroopan unionin toimielimille (KOM-asiakirja 2010/133). Koska kyse on sosiaali-, työ- ja koulutuspoliittisista kysymyksistä, jokainen jäsenmaa hoitaa oman politiikkansa. EU tukee jäsenmaitaan mm. sosiaalirahaston avustuksilla ja sitä kautta pyrkii edistämään yhdenmukaisia käytäntöjä. Euroopan unionin toiminnasta...
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Nyt on näköjään toteutunut se, josta löysin tiedon netistä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sivuilta vuodelta 2012. Siinä mainittiin, että myös Hufvudstadsbladet saattaa poistua, tosin meni vielä muutama vuosi ennen kuin näin kävi. Ohessa kopio:
"Kotimaisia lehtiä poistettu PressDisplay-palvelusta, sama uhka ruotsinkielisillä
Alma Median lehdet ovat poistuneet kustantajan päätöksellä kansainvälisestä PressDisplay -sanomalehtien verkkopalvelusta.
Poistetut lehdet ovat:
Aamulehti
Iltalehti
Kainuun Sanomat
Kauppalehti
Lapin Kansa
Pohjolan Sanomat
Satakunnan kansa
Viimeisin numero näistä lehdistä palvelussa on perjantailta 14.12.2012.
Myös suomalainen KSF Media on harkitsemassa sopimuksensa päättämistä. Virallista tietoa neuvotteluiden...
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Voisikohan kyseessä olla Jukka Parkkisen runo "Lukutoukka"?
Tässä lukunäyte runosta: "Lukutoukan lehtisalin hyllyt tyhjää näyttää:/ Kun ahmittu on alin, hyllyt pitää täyttää./ Mistä uutta luettavaa toukka saisi suuhun?"
Kokonaisuudessaan runo löytyy Jukka Parkkisen runokirjasta 'Sananjalkoja metsäpolulla'(WSOY, 2004).
Myös Tuula Kallioniemen 'Lukutoukan loruissa' (Otava, 2006) on eräänlaisena johdantona tällainen: "Ah, onnea!/ Näin paljon loruja!/ Ahmaisen,/ kahmaisen/ joka kirjaimen."
Pasilan pääkirjaston näyttelytiloista voit tiedustella kirjaston johtajalta Tiina Tarvonen, tiina.tarvonen@hel.fi, puh. 09 3108 5301.
Kirjasto 10:n näyttelytiloista voi kysyä osoitteesta kirjasto10@hel.fi tai puhelimitse numerosta 09 3108 5005 tai 040 334 6998.
Töölön kirjaston näyttelytiloja voi kysellä tietopalvelun numerosta 09 3108 5025 tai sähköpostiosoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Rikhardinkadun kirjaston näyttelytilaa hallinnoi Jyri-Petteri Volkoff, jonka tavoittaa numerosta 09 3108 5013.
Kirjastojen näyttelytiloista saattaa löytyä tietoja kirjaston omalta sivulta. Löydät kunkin kirjaston sivun HelMet-verkkosivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI etsimällä haluamasi kirjaston oikealla olevasta pudotusvalikosta....
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (...
Olet oikeassa. Käräjäoikeuden ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin määrää sitä joltakin osin pidettäväksi salassa. (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070370). Esitutkintamateriaali on kuitenkin salassa pidettävää materiaalia siihen asti kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621).
Julkisuuslain mukaan ”pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava...
Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
HelMet-järjestelmässä aineistotyyppi merkitään kenttään 599, joka on ns. "oma" kenttä. Rajauksissa käytetään kuitenkin ensisijaisesti ns. yliöön merkittävää koodia, joka esimerkiksi CD-levyillä on 3, kirjoilla 1. Kielirajaukset tehdään MARC-kentän 041 perusteella. Selväkielisenä kielet merkitään kenttään 546.
HelMet-tietokannassa voi normaalin asiakasnäytön lisäksi tarkastella tietuetta myös MARC-muodossa, jolloin on helppo tutkia, mistä kentästä mikin asiakasnäytön tieto on peräisin. Pääkirjauksen voidaan sanoa muodostuvan aina kahdesta pääelementistä eli pääkirjauksen otsikosta (tekijän tai esittäjän nimi, MARC-kentät 100 ja 110) ja päänimekkeestä, joka merkitään kenttään 245 (jos kyseessä on standardoitava teoksen nimi, käytetään myös...
Yes, The Kuopio Province, Kuopion lääni, was a province of Finland from 1881 to 1997. From 1997 Kuopion lääni has been a part of Eastern Finland Province, Itä-Suomen lääni:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kuopio_Province
There are church books of Kuopio and other provinces too in the collections of the National Archives. Unfortunately the inter-library loans are possible only in Finland and to other Nordic countries.
Here below you have information about doing family research and about Archives Institution, but only in Finnish and Swedish:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
For more information, please contact Library of the National Archives:
http://www.arkisto.fi/...
