Hei! Kirjastotarra liimataan levyn tekstiliitteeseen, koska se säilyy siinä kauemmin kuin cd-koteloon liimattuna. Cd-kotelot ovat herkästi rikkoutuvia, ja aina kun kotelo menee rikki, menetetään myös siihen liimattu tarra, eli koteloa uusittaessa joudutaan uusimaan myös levyn tarra. Tarrojen tulostaminen on kuitenkin suhteellisen kallista - hintaan vaikuttaa mm. tarra-arkin hinta. Liimaamalla tarra tekstiliitteeseen säästetään täten kustannuksia, koska yleensä tekstiliite kestää pitempään kuin kotelo. Käytännössä ainoa mahdollinen paikka tarralle on tekstiliitteen kansilehti, koska tarran on oltava paikassa, josta se saadaan mahdollisimman nopeasti skannerien luettavaksi. - Säästöä syntyy myös toiseen suuntaan: silloin kun cd-kotelo on...
Kysytty kirja on Robert C. O'Brienin vuonna 1971 ilmestynyt Hiirirouva ja ruusupensaan viisaat (Mrs Frisby and the rats of NIMH). Suomennos ilmestyi vuonna 1977 WSOY:n kustantamana. Kirja voitti arvostetun Newbery mitalin ja siitä on tehty myös piirroselokuva.
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Hei!
Topeliukselta löytyy Tuhkimo (Kolme-seikkailullinen satuleikki). Se on Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 2. WS 1982.
(lienee vanhemman kaitoksen 3. osassa, ellen väärin muista)
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti voi varata siksi, ettei kirjaa ole enää yhtään kappaletta jäljellä HelMet-kirjastoissa. Virkailijajärjestelmän kautta näen, että ainoa kappale on poistettu Kirjasto Omenassa toukokuussa, kenties huonon kunnon tai vähäisten lainamäärien vuoksi.
Jos kaipaat Miamista kertovia matkaoppaita, tässä olisi pari tuoretta vaihtoehtoa, joita on kirjastoissa paikalla ainakin tällä vastaushetkellä:
http://www.helmet.fi/record=b1979154~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1879672~S9*fin
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Rauman kirjasto on laatinut valikoimaluettelon otsikolla Matkustelua kaunokirjallisesti. Tässä luettelossa on mukana myös käännöskirjallisuus.
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/matkustelua_kauno.htm
Voit hakea matkakirjallisuutta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta. http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoita tarkennetun haun näytöllä asiasanakenttään hakusanat: matkakirjallisuus tai matkat tai matkailu tai vaellusromaanit. Rajaa haku vielä seuraavasti: luokka: kaunokirjallisuus, pääkielet: suomenkieliset teokset, aineistolaji: kirja, osastot: aikuistenosastot. Hakutulokseksi saat listauksen kirjoista, mutta valitettavasti listassa ovat mukana myös käännösromaanit. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkempiin tietoihin....
Verkkotietosanakirja Facta tietopalvelu määrittelee kirjaston näin:
"yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja.
Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään (tietopalvelu)."
Määritelmä pitää varmasti paikkansa, mutta antaa kyllä hyvin suppean kuvan kirjastotoiminnasta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla on yksi varattava tietokone missä on Adobe Design Premium CS 5.5 paketti mihin kuuluu Photoshop CS 5.1-ohjelma. Lisäksi kaikissa asiakastietokoneissamme on Gimp kuvankäsittelyohjelma.
Yleensä listaus eri kielistä suomen kieleen käännetyistä kirjoista saadaan varsin yksinkertaisella haulla Suomen kansallisbibliografiasta. Koska suurin osa Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa kirjoitetusta kaunokirjallisuudesta on kuitenkin kirjoitettu englanniksi (en löytänyt yhtään suoraan iirinkielestä käännettyä) eikä tietokannasta voi rajata käännöksiä kansallisuuden perusteella, perustuu listani osittain muistinvaraiseen tietoon, osittain olen käyttänyt apunani kustantajaluetteloita, Contemporary Authors -romppua ym.Rajanveto irlantilaisten ja pohjois-irlantilaisten kirjailijoiden välille on vaikeaa, kulttuuriset rajat eivät Irlannissa useinkaan noudattele valtiollisia rajoja. Monia irlantilaisia kirjailijoita on myös emigroitunut...
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Helsingin kaupunginkirjaston historiaa käsittelevästä Sven Hirnin kirjassa Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 kerrotaan kirjaston käytön vuonna 1917 olleen lähes puoli miljoona . Tuolloin päätettiin rajata kaunokirjallisuuden osuus vain yhteen teokseen käyntikertaa kohden. 1930-luvulla kirjastoissa havahduttiin kirjojen varastamiseen, tenttikirjojen pitämiseen lainassa yli sallitun ajan ja kirjojen huonoon kohteluun. Vuonna 1933 päädyttiin ankaraan kirjelmään mikäli lainaaja ei palautuskehotuksesta huolimatta palauttanut lainaansa. Vahtimestari kävi asiakkaan luona ja viime kädessä turvauduttiin poliisin apuun. Kirjastot turvautuivat ajoittain myös salapoliiseihin, mutta toiminta todettiin...
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Runo, tai itse asiassa hautajaisvirsi, on tosiaan Bengt Jakob Ignatiuksen kirjoittama. Levyn kansivihossa julkaistu on vain osa virrestä, ja se sisältyy virsikokoelman osastoon Valmistautuminen kuolemaan. Virsi on innoittanut myös kirjailija Timo K. Mukkaa. Erno Paasilinnan Timo K. Mukka: legenda jo eläessään –kirjassa (1974, s. 155) kerrotaan, että Mukka ehdotti kirjansa Koiran kuolema motoksi kahta säkeistöä tästä virrestä, joka oli hänen isänsä Eemeli Mukan mielivirsi.
Tämä virsi on yksi Ignatiuksen sepittämästä noin 50 virrestä, jotka on julkaistu virsikokoelmassa Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä vuonna 1824. (Lähde: Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto 8, 1964). Virsien lisäksi Ignatiukselta on julkaistu mm. saarnoja...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
