Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Netissä on käytettävissä verkkopalvelu http://pixlr.com/, josta löytyy Pixlr Editor suomenkielisenä.HelMet-kirjastoissa järjestetään mm. kuvankäsittely kursseja, jotka löytyvät sivulta www.helmet.fi Kirjastot ja palvelut/Opastukset/Opastuskalenteri. Esim.ensi keväällä on tulossa kuvankäsittely kurssi Tikkurilan kirjastossa jossa käsitellään myös Pixlr editor -kuvankäsittelyohjelmaa.
Leningradin asukkaiden elämästä ja mielialoista on kirjoitettu paljon erityisesti kaupungin saarron 1941-1944 ajalta. Sen sijaan talvisodan aikaisia ajatuksia on haastavampi löytää. Jonkinlaisia mieliala- ja mielipidekartoituksia on kuitenkin tehty esimerkiksi salaisen poliisin toimesta, ja näitä raportteja on jossain määrin päästy käyttämään tutkimuksessa.
Suomenkielistä aihetta sivuavaa kirjallisuutta esim.:
Vihavainen & Saharov (toim.): Tuntematon talvisota - Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot (2009) [Teoksessa käsitellään sotilaiden lisäksi myös Leningradin alueen siviilien ajatuksia talvisodasta virallisraporttien kautta]
Iljuha & Tsamutali & Vihavainen (toim.): Monikasvoinen Suomi - venäläisten mielikuvia Suomesta...
Etikettien kuvia löytyy satunnaisesti mm. käyttögrafiikkaa esittelevistä teoksista, joiden kirjastoluokka on 75.13. Olutta käsittelevät teokset löytyvät luokista 68.27 sekä 67.73. Enimmäkseen näissä teoksissa on kyse ulkomaisista olutmerkeistä.
Olutaiheisia teoksia joista löytyy kuvia etiketeistä ja mainoksista (enimmäkseen etiketeistä) kattavammin:
- Tikkanen, Unto: Suomalaisen olutkirja (1999)
- Ylänne, Kari: Olutta! (2008)
- Valta, Tuija: Olvi vuodesta 1878 (1998)
- Ölboken, toim. Tim Hampson (2010)
- Kenning, David: Maailman oluet (2012)
- Strömberg, Jari: Suomalainen olutkirja (1989)
Seppo Bonsdorffin teos "Suomen panimot: matrikkeli portteri-, olut ja sahtipaninoista 1756-1996" (1997) sisältää myös etikettejä. Maailmanlaajuisesti...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan rahan vaihtelee sen kunnon mukaan n. 25 eurosta 1000 euroon. Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy vaikkapa tältä kolikot.com-sivustolta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Jari Vuorelta löytyy yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta useita teoksia. Tosin en osaa sanoa, ovatko kaikki saman Jari Vuoren teoksia - asia selviää sinulle varmasti, kun katsot kirjojen sisältöä. Lehtiartikkeleita löytyy sekä Aleksi- että Arto-tietokannoista. Lähetän sinulle sähköpostin liitteenä tekemieni hakujen tuloslistat. Näihin tietokantoihin on pääsy kaikkien kirjastojen hakukoneilta, joten pystyt myös itse tekemään samat haut. Maakuntakirjastojen tilanteen näet Frankista (monihaku.kirjastot.fi).
Rahojen arviohintoja(keräilyarvo)löytyy esim. teoksista: Suomi:rahat ja setelit 1811-2009 sekä Suomen rahat arviohintoineen 2008:keräilijän opas. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa myös rahojen kunto; kuntoluokitukset löytyvät mm.: www.numismaatikko.fi tietosivuilta.
Kirjastojen tietokannoista löytyy lisää aiheesta esim. hakusanalla: numismatiikka
Aiheesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin, joten kannattaa katsoa Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx sanoilla: numismatiikka tai rahat
Lisäksi Tilastokeskuksen sivuilla on Rahanarvokerroin 1860-2008 http://www.stat.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html, jolla voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta löytyy useita yksikielisiä musiikin sanakirjoja ja sanastoja sekä suomeksi että englanniksi. Ainoa varsinainen suomi-englanti sanakirja alalta on Kaija Ervolan Musiikkisanakirja = Dictionary of musical terminology: englanti-suomi-englanti: English-Finnish-English, Helsinki, Finn lectura 2001. Teologian alalta ei ole suomi-englanti sanakirjaa, kylläkin pari suomenkielistä teosta: Teinonen, Seppo A. : Teologian sanakirja : 7400 termiä, 2. korj.p., Helsinki, Kirjapaja 1999; Teinonen, Riitta: Ajasta ylösnousemukseen: sata sanaa teologiaa, uud. laitos, Helsinki, Kirjapaja 2003 ja Kirkon ja uskon sanakirja: aamenesta öylättiin, Helsinki, Kirjapaja 2004. Teosten saatavuustiedot voi...
Et kysymyksessäsi kerro tarkemmin, minkälaista apua tarvitset. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua ei ole suunniteltu yksittäisen koulutehtävän tekemisessä avustamiseen sinänsä. Mutta jos sen sijaan tarvitset apua Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttämisessä, esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Manu: Word 2010 - selkeyttä asiakirjoihin (2011, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2003188~S9*fin)
Lammi: Word 2010 pikaopas (2010, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1962013~S9*fin)
Paananen: Tekstinkäsittelyn pikaopas Word 2007 (2007, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1817815~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Frank-monihaun perusteella tämän artistin levyjä ei valitettavasti löydy yhdestäkään isommasta suomalaisesta julkisesta kirjastosta. Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta ei näytä tuntevan Lisa Onoa.
Wikipedian mukaan Lisa Ono ei ole jazz-kitaristi, vaan brasilialais-japanilainen bossa nova -laulaja. Ilmeisesti tarkoitamme kuitenkin samaa henkilöä.
Haulla hoitotyö ja toivo löytyi esim. seuraavat viitteet Linda-tietokannasta ja Amk-kirjastojen tietokannoista:
Lehtimäki; Marja-Leena
Hoitotyöntekijöiden toivo ja sitä vahvistavat tekijät kuntouttavassa psykiatrisessa hoitotyössä
Opinnäyte: Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 2005
Ryynänen, Eeva-Marja: Masentuneen potilaan toivo ja sitä tukeva hoito
Kuopio: Kuopion yliopisto, 2005
Kohonen, Marja: Toivoa vahvistavat hoitotyön auttamismenetelmät: metasynteesi kirjallisuudesta ja tutkimuksista
Kuopio, 2004
Koski, Soila: Infarktipotilaan toivon kokemus hoitotyössä
Vaasa: Vaasan amk., 2004
Kankare, Harri: Lähimmäisenrakkauden puolustus: uusvanha näkökulma hoitotyöhön
Hki: Tammi, 2004
Jaakkola, Virpi: ”Ilman niitä kukaan ei jaksa”: usko,...
Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Voit tehdä kaukolainatilauksen artikkelista omassa kirjastossasi tai mennä itse Turun yliopiston kirjastoon, jossa Vaasaa on mikrofilmattuna. Mikrofilmatut lehdet ovat muuton aikanakin käytettävissä http://kirjasto.utu.fi/ajankohtaista/muuttotiedote9.html
Kaukolainaus on maksullista http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/maksut/
Olisikohan kyseessä teos: Lauri Linna, Olavi Karonen: Olli K:n tunnustuksia, KL-Paino Ylivieska, 1997. ISBN 952-90-9187-7?
Kirjan takakannen mukaan
kertoja (Olli K.) on Martti Olavi Ensio Karonen ja kirjoittaja Lauri Linna.
Mm. Nettietsivät-sarjastaan tunnetusta kirjailija Michael Colemanista on hyvä artikkeli Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan -kirjassa. Kirja löytyy Pihtiputaan kirjastosta.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut löytyvät täältä:
http://www.michael-coleman.moonfruit.com/
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
