Pakoinoitsija Origolta julkaistiin vuosina 1960-2000 16 pakinakokoelmaa:
- Atomipotero
- Murehtijan päiväkirja
- Viisauden opas
- Siveyden alkeet
- Viattoman tunnustukset
- Vakavikon vieraskirja
- Ikuisia ajatuksia
- Käytöksen kultainen kirja
- Hullunkuriset perheet
- Ankkurit alas
- Kansakunnan kaapin alla
- Valitut pakinat eli johdatus olennaiseen
- Läpi tulen ja menen
- Presidentin päiväkirjasta
- Harmittavia myötäkäymisiä
- Maallinen onni
Näissä kokoelmissa Juhlan henki -nimistä pakinaa ei ollut.
Pakinoita ilmestyi myös Helsingin Sanomissa. Kirjaston käytössä olevasta arkistosta voi tehdä hakuja lehden artikkeleihin vuoteen 1990 asti. Tältä ajalta kysymääsi pakinaa ei löytynyt.
On mahdollista, että pakina on ilmestynyt Helsingin...
Alla olevasta linkistä aukeaa luettelo kirjastoista, joissa Btj:n tuottamaa ja ylläpitämää Aleksi-viitetietokantaa voi käyttää. Pääkaupunkiseudulla tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastot.
Tietokannan käyttöoikeudesta kerrotaan näin:
”Palvelua saavat käyttää sopimukseen osallistuvan organisaation opiskelijat, tutkijat, henkilökunta (---) sekä kirjaston paikallisasiakkaat.” Etäkäyttömahdollisuus sinulla olisi siis vain em. oppilaitosten opiskelijana.
https://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi+-tilaajat
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi
Helmet-kirjastoista ei voi kotiin lainata sähköpianoa.
Ainakin Kirjasto 10, Etelä-Haagan, Sellon ja Entressen kirjastoissa voi soittaa sähköpianoa.
Kirjastot, joissa on soittimia saat selville sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja...
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration...
Löydät marakateista tietoa mm. tämän palvelun arkistosta . Lisäksi löydät tietoa ja hyviä valokuvia esimerkiksi seuraavasta kirjasta, joka löytyy monista espoolaisista kirjastoista. Kirjan nimi on Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät : suuri eläinkirja. Kirja on vuodelta 1987, siinä on 472 sivua. Kirjan ISBN-numero, jonka avulla kirja-alan ammattilaiset usein löytävät kirjan helposti, on 9510138908
Jukka Parkkinen on saanut Topelius-palkinnon vuonna 1987 teoksesta Kaupungin kaupunein lyyli, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1986.
Lisätietoja kirjailijasta mm.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkinenjukka.shtml
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen...
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Kihnu Jõnnista on olemassa näytelmä ja elokuva:
Smuul, Juhan: Kippari-Jonni.1969
Lehtiartikkeli:
Leola, Peter: Kihnu Jonn:Villikapteeni. Vene 1992,nro 2 ss.94-95
Kirjallisuutta Kihnusta:
Saar,T: Kihnu ja Ruhnu.1973
Jõgisalu, Harri: Kihnu ja Manõja.2001
Kärnas, Enn: Kihnu.1975
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Alajoki-nimen taustalla on luontonimi, josta on asutusnimen kautta tullut sukunimi. Alajoki on yleinen nimi Vammalan ja Tampereen seuduilla sekä Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000).
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Osa kirjastoista muovittaa kirjansa itse täysin käsityönä. Esim. Porvoo tilaa kirjansa valmiiksi muovitettuina. Muovitus tapahtuu tietokonepohjaisella muovituskoneella. Kirja sijoitetaan lukulaitteen alle ja laite tulostaa oikean kokoisen muovin ja pyöräyttää sen kirjan ympärille. Kulmat ja viimeistelyt tehdään käsin. Pehmeäkantisia kirjoja muovitettaessa käytetään ns kovamuovia. Silloin prosessi on enemmän käsityötä, koska muovi on niin jäykkää, ettei kone voi pyörittää sitä kirjan ympärille.
