Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Ennen hankintaa kannatta perehtyä Jarmo Saartin toimittamaan Kirjastojärjestelmän hankkijan opas : kirjastojen atk-järjestelmien tarkoitus, standardit ja toiminnot (BTJ 2002). Saartin aiempi raportti (Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-järjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet) löytyy myös verkosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2000/suomalaisten_yleisten_kirjastoj…
Yleisillä kirjastoilla on käytössä kymmenkunta erilaista järjestelmää. Useimmilla PallasPro tai Atp-Origo. Molemmat ovat kotimaisia järjestelmiä ja niitä käyttävät pienet ja suuret kunnat. PallasPro:ta ylläpitää nykyään Axiell kirjastot Oy: http://www.axiell.fi/ ja Atp-Origoa Akateeminen Tietopalvelu: http://www.atp.fi/
Muita...
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin. Suomentajina ovat toimineet mm. Eemil Forsgren, P. J. Hannikainen, Jalmari Finne, Lauri Hirvensalo, Anna Louhivuori ja Väinö Hämeen-Anttila. Tuorein suomennos lienee Anna Louhivuoren vuodelta 1957. Selkosuomenoksia on ilmestynyt tuon jälkeenkin.
Muskettisotureista ja niiden suomennoksista on kysytty tässä palvelussa aiemminkin, mm. https://www.kirjastot.fi/kysy/alexandre-dumas-on-kirjoittanut-kirjan?language_content_entity=fi ja https://www.kirjastot.fi/kysy/monte-criston-kreivi-kirjastahan-on?language_content_entity=fi
Arman Alizar kertoo näin:"Matkani Intiaan vei minut Varanasiin, maan pyhimpään kaupunkiin. Intian matka oli minulle oma itsetutkiskelumatka, jossa oli tarkoitus oppia jotain uutta itsestäni. Aiheenamme on jaksossa kuolema. Halusin oppia kaiken mahdollisen kuoleman pyhyydestä ja sen vuoksi otin oppi-isikseni kolme hyvin tunnettua ja arvostettua paikallista Aghoria. Aghori on pyhä mies, joka itsetutkiskelun ja valaistumisen tien alttarilla on jättänyt kaiken maallisen omaisuutensa. Aghorit uskovat, että tabujen rikkominen on nopein tie kohti valaistumista. Eräs tärkeimmistä Hindujumalista Shiva pitää hautausmaista ja sen vuoksi aghorit asuvat polttohautauspaikkojen lähistöllä. He harrastavat öiseen aikaan tantrisia rituaaleija ja näiden...
Voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) kappaleita seuraavilla nimillä:
Jingle Bells=Kulkuset
We wish you a ...=Hyvän joulun toivotus/Nyt toivotus hyvän joulun
Santa Claus is...=Joulupukki matkaan jo käy
Hark the Herald...=Enkellaulu kajahtaa
Näitä löytyy esim. eri Toivelaulukirjoista.
Deck the Halls on suomeksi Kaikki kellot huminoivat, mutta en löytänyt pääkaupunkiseudun kokoelmista ainuttakaan viitettä.
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
Kansansadut, joissa hyvä ja paha taistelevat, ovat sopivia kirjoja lapsille tukemaan syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Erityisesti eläinsadut sopivat alle kouluikäisille lapsille.
Omatoimisuuteen liittyvät lastenkirjat on usein suunnattu aika pienille lapsille, ja ne liittyvät esim. pukemiseen tai syömiseen. Tällaisia ovat esim.
- Pikku Leo pukee itse / Linne Bie
- Pikku Kanin hassu päivä / kuvat ja teksti: Kati Bondestam & Camilla Mickwitz
Erilaisuuden ymmärtämiseen liittyviä lastenkirjoja voisivat olla vaikkapa
- Meidän ja muiden perheet / Mary Hoffman
- Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira / Gösta Knutsson
- Ruma ankanpoikanen / H. C. Andersen
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
Alaluokkalaisten vitsikirjoja ovat mm.
-...
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Tinka-nimen alkuperästä ole varmaa tietoa. Tästä syystä sen mahdollinen merkityskin on epäselvä. Erään tulkinnan mukaan Tinka on lyhentymä Katinkasta, joka on Katarinan venäläinen lempinimi. Suomessa Tinka on käytössä ainakin Katinkan ja Tiinan lempinimenä.Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle 'tinka' seuraavanlaisia merkityksiä: 'kiista, väittely', 'puute, pula', 'tiukka, kiperä tilanne'.Lähteet: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön tinka - Kielitoimiston sanakirja
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/...
Sieniä kasvaa lähes kaikkialla, myös veden alla. Sienieläinten (Porifera) pääjakso esimerkiksi käsittää tuhansia pääosin merissä elävää lajia. Osa sienieläimistä elää myös makeassa vedessä.
https://laji.fi/taxon/MX.70012
Sienieläinten pääjaksoon kuuluu kolme luokkaa (Sarveispiisienet, Lasisienet, Kalkkisienet). Joissakin luokitteluissa Homoscleromorpha lasketaan omaksi luokakseen. Sarveispiisienten luokkaan kuuluvista lajeista tavataan Suomessa esimerkiksi järvisientä (Spongilla lacustris) ja murtovesisientä (Ephydatia fluviatilis).
https://laji.fi/taxon/MX.70448
https://laji.fi/taxon/MX.70447
https://suomenluonto.fi/uutiset/jarvenpohjan-kummajainen/
Tunnetuin sienieläin lienee sarveispiisieniin kuuluva...
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Runoa haettiin kaikista Turun kaupunginkirjaston Leinon kokoelmista tuloksetta. Meillä on Leinon lyriikkaa paljon. Googlasin myös ja laitoin lopuksi kyselyn tieto-kirjastot.fi-sivulle.
Sain yhden vastauksen, joka vahvisti omaa epäilyäni (tämä on siis vain epäily), että runo ei ole Leinon.
Olen nähnyt tekstin aiemminkin Leinolla allekirjoitetun. Oma tuntemukseni on, että joku on mieltänyt tekstin Leinoksi ja laittanut sen esim. kuolinilmoitukseen, josta se on lähtenyt leviämään muualle virheineen.
Leinolla on samantapaisia runoja. Tässä esimerkki:
Olen huokaus salojen humisevain - kohu korven soi minun korvissain -
olen heimoni vaatimus valkeuteen, mut itse ma kuulun pimeyteen,
olen lapsi ma suon ja laaksomaan, mi pääse ei päivähän...
Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten sillä saa periaatteessa lainata vain kortin omistaja. Omistaja voi antaa kuitenkin toiselle henkilölle valtakirjan, jolla voi varaukset lainata. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa.
Helpoimmin lainaaminen onnistuu siten, että varausten noutaja lainaa varaukset omalle kortilleen. Se ei kuitenkaan onnistu lainausautomaatilla vaan ainoastaan asiakaspalvelutiskillä. Silloin ei tarvita valtakirjaa.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa Helmet-kirjastokortista, joskaan valtakirjakäytännöistä siellä ei mainita.
Martin Millerin teosta Das wahre "Drama des begabten Kindes" : die Tragödie Alice Millers, wie verdrängte Kriegstraumata in der Familie wirken (2013) ei ole suomennettu.
https://www.worldcat.org/
https://finna.fi
Tieteen termipankki -sivusto kertoo, että vuoden 1919 hallitusmuoden 6 §:n mukaan "kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa". Säännöksen esikuvana oli vastaava säännös Saksan ns. Weimarin tasavallan valtiosäännössä.
Kansan muisti -yhdistyksen sivuilta löytyy selvitystä lausekkeen tulkinnoista eri vuosikymmeninä:
https://kansanmuisti.fi/document/kk-316-2013/
1990-luvun laman myötä tämä säännös muuttui vuosien 1995 ja 2000 perustuslakiuudistuksissa ja sai tavoitesäännöksen luonnetta.
Lisää tietoa löytyy esim. Tieteen termipankin sivuilta:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ty%C3%B6voiman_suoja
Lait ovat luettavissa Finlex-palvelun kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950969
https...
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä...
Ainakin Auran sinapin tuotesivuilla tuotepakkauksissa lukee väkevä sinappi / stark senap ja mieto sinappi / mild senap. En siis löytänyt kuvaa tuubista, jossa käännökset olisivat kuvaamallasi tavalla. Mikäli jossain tuotteessa ruotsinkieliset käännökset ovat samanlaiset, syytä asiaan kysyä suoraan Auran kuluttajapalvelusta ja mahdollisesti myös liittää mukaan kuva tuotepakkauksesta. Lähteet ja lisätietoaAuran sinapit: https://auran.fi/tuotteet/sinapit/Auran kuluttajapalvelu: https://auran.fi/yhteystiedot/
Manni-nimestä on ennen 1850-lukua tietoja lähinnä Kokkola-Viipuri -linjan lounaispuolelta, runsaimmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Sen taustalla saattaa olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi (esim. ruots. man, saks. Mann) tai miehennimi, kuten Herman, Magnus tai Emanuel. Manni-nimiä on voinut kulkeutua Suomeen suoraan germaaniselta taholta. Sukunimeksi Manni on kehittynyt joko talonnimestä tai sotilasnimestä.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
