Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Oikeat muodot ovat häränulkofilee ja porsaanfilee. Lisää ohjeita yhdyssanoista löytyy sivulta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
Muita oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta:
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/
Kortti on varmaan voimassa, jos olet käyttänyt sitä pari vuotta sitten. Varmuuden saat soittamalla p. 044-7037331 ja antamalla kirjastokorttisi numeron. Oulun kaupunginkirjaston kortti käy myös Kiimingin kirjastossa.
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion lasten runokirjaa:Ollaan Ananas ja kookos? Sitä löytyy meilkein kaikista kaupunginkirjaston toimipisteistä.
http://www.libplussa.fi/ -osoitteesta voit tarkistaa lähimmän kirjastosi, mistä sitä löytyy.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Byronin näytelmää ”Cain” ole suomennettu. Muutenkin Byronin ainoa suomennoskirja on kokoelma ”Kolme runokertoelma: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki” (Karisto, 1922). Byronilta on suomennettu jonkin verran yksittäisiä runoja ja teoskatkelmia, mutta ainakaan osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvän Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan ”Cainista” ei ole julkaistu suomeksi edes katkelmaa. Tietokanta ei ole täysin kattava, joten on pieni mahdollisuus, että joku katkelma olisi suomennettu jossakin harvinaisessa lähteessä, mutta todennäköisesti sellaistakaan ei ole julkaistu.
Englanniksi näytelmää ”Cain” löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjastossa. Se on...
Reviisori-näytelmästä löytyy taustatietoa seuraavista teoksista:
Nabokov, Vladimir: Nikolai Gogol. 1969.
Kansojen kirjallisuus: 8. 1976.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Netistä löytyy kyseisestä näytelmästä tietoa englanniksi osoitteesta http://www.samizdat.com/gogol.html Chapter Seven: Dramatic Works
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Pasilan pääkirjastosta. Vuoden ylioppilaat löytyvät myös teossarjasta Spes patriae, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista Pasilan lisäksi Kalliosta ja Rikhardinkadulta.
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Varmaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä sääennusteiden tarkkuus laskee sitä mukaa, mitä pidemmäksi ajaksi ne tehdään.
Pitkän ajan ennusteita toki löytyy, mutta niitä kannattanee pitää suuntaa-antavina. Ilmatieteen laitos seuraa ja arvioi ennusteita sivuillaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta. AccuWeatherin sivuilta voi hakea paikkakunnittain peräti 25 päivän sääennustetta: http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/daily-weather-forecast…. Forecan sivuilta löytyy 10 päivän ennuste: http://www.foreca.fi/Finland/Pirkkala/tenday.
Runo löytyy netistä ja sen tekijäksi ilmoitetaan "tuntematon unkarilainen runoilija". Selasin kaikki unkarilaisia runoja sisältävät kokoelmamme läpi, mutta tätä runoa en löytänyt tarkistaakseni sen sanatarkkuuden; netissä olevat sitaatit kun joskus muuttavat muotoaan. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne tätä runoa.
Tietäisiköhän joku lukijoistamme tarkemmin?
Saatte kuitenkin netistä löytyneen runon kokonaisena sähköpostiinne.
Olisikohan kyseessä kirja "Sieluni kyyneleet : pohjoiskorealaisen terroristitytön tarina" / Kim Hyun Hee?
Kirja löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1339422~S9*fin
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaista tietoa kellosta kaipaat. Mikäli olet kiinnostunut hinta-arviosta, niitä antavat huutokauppakamarit ja antiikkikauppiaat. Yhteystietoja löytää Internetistä esim. Google-hakukoneen avulla.
Suomen Antiikkikelloklubin internetsivut löytyvät täältä: http://www.antiikkikelloklubi.org/id1.html. Klubilla on myös keskustelupalsta, jolla voi esittää kelloaiheisia kysymyksiä: http://www.suomenantiikkikelloklubi.com/forum/index.php.
Suomen Kellomuseosta (http://www.kellomuseo.fi/) kerrottiin, että kyseessä on suurella todennäköisyydellä suomalaisella nimellä markkinoitu, mutta ulkomaista alkuperää oleva kello. Veljekset Sundqvist on siis valmistuttanut kellot ulkomailla ja merkityttänyt kellotauluun oman nimensä...
Suomen taiteilijaseuran julkaisemasta matrikkelista KUVATAITEILIJAT 2004 on olemassa verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Myös Valtion taidemuseon verkkopalvelusta voi etsiä tietoja taidemaalareista, palvelu löytyy osoitteesta http://kokoelmat.fng.fi/. Tietoa kuvataiteilijoista maailmanlaajuisesti löytyy esim. Artists Indexistä osoitteesta http://www.wwar.com/.
Вы можете прослушать песню через Spotify. Если у вас нет данной программы, вы можете скачать ее бесплатно по адресу www.spotify.com. Потом, установивь программу Spotify на своем компьютере, вы найдете записи песни, напечатавь в поисковой окошке: "grieg god morgen".
Если бы у вас был читательский билет "Helmet", т.е. сети библиотек региона города Хельсинки ", вы могли вы взять запись на дом, например CD: Grieg, Edvard, The Complete songs. Volume 3 / Grieg ; Monica Groop, которая имеется в нескольких библиотеках Helmet.
Вы могли бы также прослушать записи через услугу Naxos, в который имеют доступ все владельцы билета "Helmet". Ссылку на сайт Нахос: http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/ (ссылку можно найти также на сайте Helmet http://...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Roseniuksen runo, joka ilmestyi ensi kerran Pietisten-lehden vuoden 1849 numerossa 1, on suomennettu 1800-luvulla ainakin kahdesti, ensinnäkin
kokoelmassa Hengellisiä Wirsiä 2. - 1870 (numero 9)
ja
lehdessä Hengellinen Sanan-Saattaja 1870, vihkoissa 27-28 (laulu 23)
Toinen suomennos esiintyy evankelisen herätysliikkeen laulukirjan Siionin kannel vuoden 1892 laitoksessa numerolla 183 ("Metsässä niin synkässä", kaikki alkuteoksen 28 säkeistöä).
Valitettavasti ulottuvillani ei ole Siionin kanteleen vuoden 1923 laitosta eikä saman herätysliikkeen piirissä julkaistua Nuori Siion -laulukirjaa, joten en pysty sanomaan mitään laulun myöhemmistä vaiheista evankelisissa laulukokoelmissa. Vuoden 1961 Siionin kanteleessa sitä ei enää ole. Tietysti...
