Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei...
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta: Ritva Ollaranta - Maija Simojoki, PIUM, PAUM PAUKKAA. Laulu on kuitenkin nimeltään Hura, hura häitä ja se myös alkaa näillä sanoilla, mutta muuten sanat ovat lähes identtiset. Kirjaa on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastoissa.
Tuo seitti on todennäköisesti jonkun kehrääjäkoin tekemää. Kehrääjäkoita ovat mm. omenankehrääjäkoi, omenatarhakoi, tuomenkehrääjäkoi ja pihlajanmarjakoi.
Meillä kotona -lehden asiantuntija suosittelee omenankehrääjäkoin karkoitukseen saippuavettä ennen kukintaa tai harjausta pehmeällä harjalla.
Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy...
Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä.
Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat.
Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Vanhan kirjan arvo riippuu sen kunnosta ja keräilyarvosta.
Hyväkuntoinen ja suositusta aiheesta kertova kirja voi olla kymmenien eurojen arvoinen.
Kirjan ikä ei kuitenkaan takaa sen arvoa.
Ylen uutisissa on 3.7.2016 selvitelty vanhojen kirjojen hintaa https://yle.fi/uutiset/3-8999662
Uutisessa todetaan:"Vanhojen kirjojen arvo on usein vain muutamia kymppejä, vaikka teos olisi 1800-luvulta. Jos kirja on 1700-luvulta, sen arvo nousee huomattavasti. Kirjan kunto vaikuttaa hintaan. Ullakoilta löytyy usein vanhoja Raamattuja ja virsikirjoja, mutta niillä on arvoa, jos ne ovat 1700-luvulta."
Omien aarteiden arvoa kannattaa kysellä ensin seudun antikvariaateilta. Hintavertailua on hyvä tehdä muutaman yrittäjän kanssa.
Hintoja on...
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa voi tulostaa A3-kokoisia tulosteita varattavilta koneilta. Kirjaston osoite on Elielinaukio 2 G (Pääpostitalo) ja puhelinnumero 09 3108 5000.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaus.lib.hel.fi/
Kirsi Kunnaksen lastenrunoja on sävelletty paljonkin. Helmet-kirjastoista löytyy sävellettyja Kirsi Kunnaksen lastenrunoja cd-levyltä, kasetilta ja LP-levyltä:
- Muusa ja Ruusa : Eero Koivistoisen musiikkia, Kirsi Kunnaksen lastenrunoja / Eero Koivistoinen (2016 cd-levy, 1988 kasetti ja 1971 LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuusa%20ja%20ruusa%20koivi…
- Tuhatjalkaisen lauluja / Laulujen sanat: Kirsi Kunnas ; Musiikin sävellys ja sovitus: Joonas Hoo Talikukko (1973 kasetti ja LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%09%20Tuhatjalkaisen%20lau…
Lisäksi löytyy nuottikokoelmallinen hänen sävellettyjä runojaan:
- Tiitiäisen satupuusta: laulusarja Kirsi...
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella...
Kirjastoilla on ollut chat-palvelu jo ennen kuin ne yleistyivät laajemmin, mutta valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja palvelun melko vähäinen kysyntä. Ehkäpä aika olisi kypsä uudelle kokeilulle paikallistasolla. Viedään asiaa eteenpäin, seuraa oman kirjastosi uutisointia..
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa...
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Frank-monihaku on yksi varhaisimmista palveluistamme viime vuosituhannen loppuvuosilta (muita ovat Kysy kirjastonhoitajalta, Makupalat.fi ja Kirjastohakemisto - kaksi viimeistä edeltävillä nimillään). Sitä on muokattu ja uusittu vuosien varrella paljon ja moneen kertaan on ajateltu, että se tulee korvautumaan toisilla palveluilla, esim. aikoinaan yliopistokirjastojen Nelli-portaalilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Finna.fi on palvelu, joka pystyy korvaamaan Frankin siinä vaiheessa, kun se sisältää kaikkien kirjastojen aineistojen tiedot.
Frank-monihaun koodia ei tällä hetkellä löydy Kirjastot.fi:n Githubista https://github.com/libraries-fi, eikä varsinaista teknistä dokumenttia ei löydy. Tässä jotain tietoa:
Monihaku on...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mitja on ortodoksisessa kalenterissa mainitun Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Tästä kirjasta löydät sitten pidemmän tekstin Demetrios- ja Dimitri-nimistä.
Voit tarkistaa kirjan sijainnin Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi
Ortodokisessa kalneterissa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/K_L_M_nimet.htm
on kerrottu nimi ja siihen liittyvän pyhän muistopäivä
Tässä joitakin kollegojen ehdotuksia kirjoista, joissa on vaativa henkilö. Varsinaista diagnostisoitua persoonallisuushäiriötä heillä ei kuitenkaan liene.
- Rosa Liksomin Everstinnassa aviomies on kontrolloiva ja väkivaltainen.
- Pirkko Saision Pienin yhteinen jaettava ja Vastavalo: isä on vaativa.
- Laura Lindstedtin Sakset-romaanissa adoptioäiti on odotuksissaan lasta ja itseään kohtaan perfektionistinen, eikä saa normaalia tunnekontaktia syntymään.
- Erja Mollberg : Vakuuslapset (tässä kirjassa hän kuvaa vaativaa isäänsä ja miten tämä vaikutti perhe-elämään)
- Lena Andersson : Omavaltaista menettelyä (päähenkilö rakastuu naimisissa olevaan mieheen, jolla on vaativa luonne
ja joka käyttää naista hyväkseen)
- Edward St.Aubyn :...
