Ainakin seuraavat voisivat kiinnostaa:
- Rautaristi / Elovaara, Klaus. Tampere : Salamajärvi, 2008
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005
- Korpivaellus / Paasilinna, Mauri. Gummerus, 2005
- Viimeiseen patruunaan : romaani Tornion taisteluista 1944 / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Like, 2004
- Kallehin on vapaus : sotaromaani / Kurvinen, Jorma. Helsingissä : Otava, 1998
- Kuilu : kertomus sodasta / Kurvinen, Jorma. Helsinki : Otava, 1995
- Tuhoon tuomittu partio : kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon / Aapa, Uula.Otava,...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi Leppävaaran ja Rikhardinkadun kirjastot) on yksi kirja, jossa zone system –tapaa käsitellään: Musta taide 3/1996. Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta on aiheesta muutama kirja (https://finna.fi
- Beyond the zone system / Phil Davis
- A zone system for all formats / Joseph Saltzer
- Beyond the zone system : workbook / Phil Davis
- Zone system calibration manual / Joseph Saltzer
Kameralehdestä löytyy aiheesta artikkeli: Kohti täydellistä mustavalkokuvaa, osa 5 : zone system käytännössä (1984, 1, s. 44-47). Vanhat Kameralehdet ovat Pasilan kirjastossa.
Tietokantojen mukaan etsimäänne William Ross Wallacen runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Internetissä ei ole kovin paljon online-sanakirjoja, joiden toinen kieli olisi suomi. Jos englanti kävisi toiseksi kieleksi, valikoima olisi suurempi.
Suppea suomi-norja-suomi-sanakirja löytyy osoitteesta http://www.sanakirja.org . Valitse siinä nuolivalikoista lähtökieli (norja) ja se kieli, mille haluat sanan käännettävän (suomi). Tämä on, kuten sanottu, sangen suppea sanakirja josta et varmaan kaikkia tarvitsemiasi sanoja löydä.
Norja-englanti-onlinesanakirjoja sen sijaan olisi esimerkiksi seuraavat, jotka tuntuvat kyllä kovin suppeilta:
http://www.freedict.com/onldict/nor.html
http://www.tritrans.net
Sanakirjalinkkejä on suomalaisessa Makupalat-linkkihakemistossa: http://www.makupalat.fi > Eri tieteenaloja. Kielitiede. Sanakirjat...
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Kappale on Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain Toiveiskelmiä 9 -teoksessa, joka on vuodelta 1956:
https://finna.fi
Tätä nuottijulkaisua on vain Kansalliskirjaston ja Musiikkiarkisto Japan kokoelmissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://www.musiikkiarkisto.fi/
Kyseessä voisi olla Esko Waltalan teos ”Titanicin perikato: romantillinen kuvaus "Titanic"-laivan haaksirikosta yöllä vasten 15 päivää huhtikuuta 1912” (Kirjakustantamo Into, 1912). Kirjassa on 189 sivua. Kyseistä kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa, joten en pysty tarkistamaan, onko sen sisältö kuvailemasi kaltainen. Kirjan voi kuitenkin lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm, ja kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta https://finna.fi.
Tuona vuonna 1912 ilmestyivät myös Toivo Waltarin teos ”Titanic’in häviö: liikuttavia kertomuksia Titanic-laivan matkustajain onnettomasta kohtalosta” (julkaistu Yhdysvalloissa; myös Suomen...
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Noora on eräs Ellinor-nimen muunnos ja merkitys on siten sama kuin alkuperäisen nimenkin. Molempiin nimikysymyksiin on vastattu useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Kirjoita arkiston hakusanakohtaan Noora ja etunimet, vastaavasti Sara ja etunimet, saat aiemmin annetut vastaukset
Turun kaupunginkirjastossa on presidenteistä paljon aineistoa. Yksissä kansissa presidenteistä löytyy tietoa esimerkiksi Lauri Haatajan teoksesta Presidenttikirja (2001). Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Aino-tietokannasta, jonne pääset osoitteesta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen presidenteistä saa paljon tietoa tietenkin netistä, mm. sivulta http://www.presidentti.fi on linkit Suomen presidentteihin. Linkit viittaavat Suomen kansallisbiografian verkkosivuihin, mutta kyseinen teos on myös kirjamuotoisena Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasarjan osia (tällä hetkellä valmiina on 9 osaa, T-kirjaimeen asti) ei lainata, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Wikipedia on myös...
Ensimmäisenä mieleni tulevat teokset Jere Jäppinen: Yhdeksän pientä kotia. Arjen historiaa Työväenasuntomuseossa sekä kollegani muistutti teoksesta Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman (1990)
1920-luvun sisustuksessahan modernismi oli vallitseva suuntaus. Tutustumisen arvoinen voisi olla: Pohjoismainen koti : modernismin klassikot sisustuksessa / Elizabeth Wilhide ; Helsingissä : Otava, 2009.
Nelliportaalihan on kokoelma tietokantoja, joista Nellissä on mahdollista hakea yhtäaikaisesti. Tietokannoista voi hakea myös erikseen. Onnistumiseen vaikuttaa se, mikä Nelliportaali sinulla on käytettävissäsi. Esimerkiksi oppilaitosten ylläpitämissä portaaleissa on enemmän...
Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla...
Ilmeisesti mainitsemanne lehtijuttu on julkaistu 2010-luvun alkupuolella (http://archive-fi-2012.com/fi/e/2012-10-24_512322_65/Herra-X/ ). Emme kuitenkaan onnistuneet löytämään
jutun lähdettä.
Haimme lähdetietoa paitsi Googlesta myös ePress –sanomalehtipalvelusta, joka käsittää kotimaiset paikallis- ja maakuntalehdet arkistoineen ja lisäksi kotimaisten lehtien sisältöihin keskittyvästä Aleksi-hakutietokannasta.
Vahvistamattomien tietojen mukaan vuonna 1914 lehdistössä kiersi uutinen kuolemaantuomitusta miehestä, joka mestaustilaisuudessaan huutaa mainitun lausahduksen toiminimen luvattua pitää huolen hänen perheestään (http://hakanmediankronikkaa.blogspot.fi/2012/02/normal-0-21-false-false… ).
Pari kirjoittajaa mainitsee Vladimir Iljits...
Kirja on tilattu ja saapunut kirjastoon (tällä hetkellä muovitettavana mutta tulee kohta lainattavaksi). Haluatko, että laitamme sinulle siihen varauksen, niin saat sen ensimmäisenä, kun on lainauskunnossa?
Mikkelin yhteiskoulun ja Mikkelin kauppaoppilaitoksen vuosikertomukset ovat kotiseutukokoelman aineistoa. Niitä voi joko tutkia tai lainata kuittilainana kotiin
