Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
Näyttää siltä, että elokuvalla ei ole Suomessa kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia, sillä en löytänyt elokuvaa minkään kirjaston tietokannasta.
Voit kysellä elokuvan (maksullista) katselumahdollisuutta Suomen elokuva-arkistosta, http://www.sea.fi/arkistopalvelut/video.html , mikäli elokuva vain arkiston kokoelmista löytyy. Kannattaa tiedustella elokuvaa myös videovuokraamoista.
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
Marilyn Kayen suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilta löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320
WSOY - kirjailijat - Kaye Marilyn.
Seuraavista kirjoista voit myös etsiä tietoa. Ensimmäisessä kirjassa on tietoa kirjailijasta ja jälkimmäisessä Replica-sarjasta.
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : Ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2005
951-692-591-X (nid.)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Multian kirjastosta
http://multia.kirjas.to/
Ensimmäinen kirja on Multian pääkirjastossa paikalla.
Lineaarimoottoreista on kirjanen: Riku Heikkilä: Kevyeen kokoonpanoon soveltuvat lineaarimoottorit, Raportti : Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2000,
25 s., 11 lehteä. Saatavissa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First , josta löytyi myös muuta lineaarimoottoreihin liittyvää kirjallisuutta (tarkennettu haku sanoilla linear? and motor?) .
Joissakin kirjastoissa esim. Oulun kaupunginkirjastossa on Ebsco-artikkelitietokanta (myös asiakkaille). Ebscossa on englanninkielisiä artikkeleita ja artikkeliviitteitä.
Ebscosta tuli kymmeniä viitteitä linear motors -hakusanalla, mm. seuraaviin lehtiin Mechanical Engineering, Machine Design, Design news.
Suomenkielisiä lehtiartikkeleita...
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti ole omaa kirjapainoa, mutta tarjoamme runsaasti omakustanteita ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön.
Yksityishenkilöille löytyy useita kustantamoja, jotka tekevät omakustanteita, tässä muutama esimerkki. Pilot-kustannus http://www.pilotkustannus.com/ pilotkustannus@pilotkustannus.com Tämän kustantamon kirjoittaja osallistuu alkuvaiheessa kustannuksiin ostaen kirjaansa 85 kpl. Kustantaja hoitaa kustantamiseen liittyvät asiat, ulkoasun ja toteutuksen, markkinoinnin ja saatavuuden.
Kirja kerrallaan -kustantamo http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ kioski@lasipalatsi.fi Kirjapainona Kirja kerrallaan tuottaa omakustantajille oman kirjan pieninä painoksina (ensisijaisesti alle...
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt, ei myöskään tietoa runon kirjoittajasta.
Lähetin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Jos joku siellä tunnistaa runon, lähetän sinulle vastauksen.
Pohjois-suomalaisiksi kirjailijoiksi voidaan lukea varmaankin Pohjois-Pohjamaan ja Lapin kirjailijat.
Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoista on olemassa useampi luettelo, ne löytyvät Makupalat.fi:stä haulla kirjailijat Oulu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Oulu ja
Lapin kirjailijoita haulla kirjailijat Lappi https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Lappi
Kirjasammosta voi etsiä kotimaisia kirjailijoita maakunnittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#maakunta
Kirjoja ja muuta aineistoa kaukolainataan myös ulkomaille. Lainat ovat aina kirjastojen välisiä, eli asiakas pyytää asuinpaikkansa kirjaston kautta lainat. Kaukolainaus on yleensä maksullista, ja asiakkaan asuinpaikan kirjasto tavallisesti päättää maksusta. Euroopan sisällä kaukolainaus on kohtuuhintaista, mutta esim. Suomesta Kanadaan lainaaminen voi tulla kalliiksi. Kirjasto ei välttämättä pyydä kaukolainoja kovin kaukaa. Käy siis lähikirjastossasi kysymässä kaukolainausmahdollisuudesta.
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja...
Kirja on vasta ilmestynyt eikä ole vielä edes tullut kirjakaupasta kirjastojen luettelointiosastoille käsiteltäväksi. Tämäntyyppiset paljon kysytyt uutuudet kyllä yleensä toimitetaan perille mahdollisimman nopeasti ja myös kirjastoissa käsitellään ensi tilassa lainauskuntoon. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjastosta; kirjan voi varata heti, kun sieltä näkyy, että vähintään yksi kappale on tullut johonkin kirjastoon.
Osmo Jokisen Nollapiste : runoja (Akateeminen kustannusliike, 1964), joka ilmestyi Hollannissa nimellä Nollapiste = Nulpunt (Vantilt, 2004) ei sisällä ainoatakaan sanaa nimiösivua ja sisällysluettelon "Sisällys"-sanaa lukuunottamatta. "Runot" koostuvat mustista pisteistä, joita on 1-9 aukeamaa kohti; osa sivuista on tyhjiä.
