Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”.
Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Tällä hetkellä HelMet-verkkokirjastossa on sellainen ohjelmavirhe, että joidenkin nimekkeiden kohdalla Firefoxilla varausta tehdessä järjestelmä antaa mainitsemasi virheilmoituksen. Vikaa selvitellään, mutta toistaiseksi ongelman voi kiertää joko
a) kirjautumalla ensin omiin tietoihin ja tekemällä varauksen vasta sitten tai
b) käyttämällä HelMetin perinteistä versiota (valitse etusivulta linkki "Perinteinen aineistohaku") tai
c) käyttämällä jotakin muuta selainta kuin Firefoxia.
Tauski Peltosen laulun "Sinä vain" sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 20, Suomipopin helmiä 5, Kultainen rakkauslaulukirja ja Popin pehmeät suosikit. Jos sanoilla on kiire, ainakin tältä sivulta ne saa saman tien: http://www.lyricsbox.com/tauski-lyrics-sina-vain-52k2sfk.html
Heikki Poroila
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Internet-osoitteessa http://www.kirjastot.fi on Suomen yleisten kirjastojen
verkkopalvelut. Etusivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta, josta voi hakea tarvittavat tiedot kaupunki (kunta) kerrallaan. Painetussa muodossa kirjastot esitellään Kirjastokalenterissa, joka lienee käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Helmet-kirjastoissa on Bille Augustin ohjaama Les misérables sekä Tom Hooperin musikaaliversio Les misérables : the musical phenomenon. Elokuvat löytyvät sekä DVD että BD-levyinä, joilta voi valita ranskankielisen ääniraidan. Elokuvien tiedot Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2108929__Skurjat%20%22%C3%…
Tässä on joitain esimerkkejä elokuvista, jotka ovat alun perin ranskankielisiä tai joista voi valita ääniraidaksi ranskan. Ikäraja on K12 tai K7:
Tintti ja merirosvojen aarre, Corto Maltese = The adventures of Corto Maltese, Mommy, Samba, My summer in Provence, Turning tide, Adèle and the secret of the mummy, Danton, Eden is west.
Elokuvia voi etsiä Helmetistä esimerkiksi tarkennetulla haulla, jossa voi tehdä...
Löytäisitköhän alla olevasta listasta sopivan romaanin, jossa valheella on keskeinen sija.
Kate Morton: Hylätty puutarha (Bazar, 2014)
Eeva Rohas: Syvä pää (Otava, 2013)
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo (Like, 2013)
Maj-Gull Axelsson: Kuparienkeli (WSOY, 2012)
Ene Mihkelson: Ruttohauta (WSOY, 2011)
Tayie Selasi: Ghana ikuisesti (Otava, 2013)
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina (Tammi, 2005)
Amity Gaige: Schroder (Schildts & Söderström, 2014)
Verronen, Maarit: Varjonainen (Tammi, 2013)
Marisha Rasi-Koskinen: Valheet : romaani (WSOY, 2013)
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet (Siltala, 2011)
Voit lukea Kirjasammosta kuvauksen teoksista. Kirjasampoon pääset alla olevasta linkistä. Tematiikkaa käsitteleviä romaaneja on varmasti paljon....
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Siksi, että HelMet on kirjaston oma tietokanta, jonka täytyy aina olla asiakkaiden käytettävissä. Jos kaikilla koneilla pääsisi vapaasti myös Internetiin, saattaisi käydä niin, että kaikki koneet olisivat varattuina surffailuun eikä asiakas pääsisikään käsiksi kirjaston omaan tietokantaan. Silloin hän ei pystyisi esimerkiksi tarkastamaan, onko hänen tarvitsemaansa kirjaa saatavissa vai ei.
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Bachin Nun komm die Tore Weit löytyy useammaltakin kirjaston levyltä, esimerkiksi näiltä:
- Orgelbüchlein : chorales for Advent and Christmas / Johann Sebastian Bach ; Kari Vuola, organ, Cantus Mercurialis & Hannu Vuorela (2007)
- Orgelmusik zur Weihnacht = Organ music for Christmas / Michael-Christfried Winkler (2006)
- Weihnachtsarien = Christmas Arias / Johann Sebastian Bach (2005)
Schellen Machet die Tore weit on Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/)mukaan esitetty ainakin 1993 ilmestynellä levyllä Schelle, Actus Musicus Auf Weyh-Nachten. Sitä ei kuitenkaan kirjastoissa ole. Levy on kuitenkin ainakin netitse ostettavissa.
Kumpikin on netitse myös kuunneltavissa.
Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun oikeustieteellisen pääsykoekirjat, nimeltään Pääsykoekirja (osat 1-4 v. 2006 ja 1-3 v. 2007-2010). Saatavuuden löydät Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Muiden yliopistojen pääsykoekirjat voit myös etsiä Vaskista.
Turun yliopiston kirjaston saatavuuden löydät Volterista
https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjaston saatavuuden Almasta https://finna.fi
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
