Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Valitettavasti laulua ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Tai tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Kun opas puhuu turistijoukolle, hän julkistaa tekstinsä, johon hänellä on tekijänoikeus, jos hän on sen itse kirjoittanut. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan yksityistä käyttöä varten saa valmistaa muutaman kappaleen, kun teos on julkistettu. Siten oppaan puheen äänittäminen yksityistä käyttöä varten on sallittua. Jos tällaista puhetta ei ole tarkoitettu julkiseksi, äänittäjä voi syyllistyä salakuunteluun, mutta se on jo eri juttu.
Tällaisen äänitteen lähettäminen ystävälle luetaan edelleen yksityisen käytön piiriin, mutta ei enää sen julkaisemista internetissä. Verkkolevitykseen tarvitaan oppaan lupa, jos teksti on hänen itsensä kirjoittama. Jos se on jonkun muun kirjoittama, tekijänoikeus on tekstin kirjoittajalla, jolta lupakin siis pitää...
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Helmet-hausta ei tosiaan löydy haulla johtoryhmät kuin suomenkielisiä teoksia. Haulla johtokunnat saadaan yksi englanninkielinen kirja: The reflecting glass : professional coaching for leadership development / Lucy West and Mike Milan. Sanalla johtaminen löytyy sitten jo lukuisia englanninkielisiä kirjoja.
Helmet-haussa ruotsinkieliset julkaisut on asiasanoitettu ruotsiksi. Asiasanalla ledningsgrupper ei saada osumia, mutta ledarskap tuottaa jo paljon osumia.
Asiasanat löytyvät sanastoista YSA ja Allärs: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/i
Alan kirjallisuus löytyy parhaiten kauppakorkeakouluista. Helsingin
Kauppakorkeakoulun Helecon Mix -tietokanta antaa varmasti relevantimpia osumia. Tietokannassa on laaja asiasanoitus ja julkaisujen...
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
saat sähköpostiisi eräpäivämuistutuksen lainoistasi kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja salasanalla omiin tietoihisi kirjaston sivuilla. Sivuilla voit valita ilmoituksen lähestyvästä eräpäivästä. Ilmoitukseen kannattaa valita ilmoitus eräpäivästä kolme päivää ennen lähestyvää eräpäivää. Halutessasi voit myös pyytää kirjastovirkailijoita laittamaan eräpäivämuistutuksen tietoihisi.
Kyllä vain. PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_state=normal&p_p_lifec…) voi valita yläosan valikosta aineistolajiksi DVD:n tai videokasetin ja kirjoittaa sitten allaoleviin kenttiin haluamansa hakuehdot. Voi esim. hakea tietyn ohjaajan tai näyttelijän elokuvia, jolloin nimi kirjoitetaan tekijä-kenttään, tai hakea teos-kentällä tietynnimistä elokuvaa. Mikäli tekee laajemman haun vaikkapa asiasanan (eli aiheen) tai vuosiluvun perusteella, dokumentit, musiikin ja muun ei-fiktiivisen aineiston voi rajata pois joko laittamalla vapaahakukenttään luokkanumero 84.2 tai asiasana-kenttään asiansanan elokuvat.
Kysymyksille on perusteltu tarve, sillä 1. maailmansodan viimeisten päivien tapahtumista on kirjoitettu paljon ympärysvaltojen näkökulmasta, mutta niukemmin saksalaisesta näkökulmasta.
Myös näihin kysymyksiin oli haastavaa löytää tarkkoja ja täysin luotettavia vastauksia. Useissa internet-lähteissä on kuitenkin tuotu esille, että viimeinen 1. maailmansodassa ammuttu saksalainen sotilas olisi ollut Leutnant (vänrikki) Tomas, ja että hänet olisi ammuttu varsinaisen aselevon jälkeisessä sekavassa tilanteessa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyseinen fakta on hyvin pitkälti sopimuksenvarainen asia.
1. maailmansodan viimeisenä päivänä 11.11.1918 on laskettu kaatuneen vielä kaikkiaan yli 10 000 sotilasta - asemia käskettiin pitämään viimeiseen...
Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Voit palauttaa lainaamasi teoksen mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipaikkaan maksutta.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt löytyvät seuraavasta
linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Kiinteistön omistajatiedot ja kiinnitykset selviävät lainhuutorekisteristä, jota ylläpitää maanmittauslaitos.
Lahden maanmittauslaitoksen yhteystiedot:
Osoite:
Kirkkokatu 12 B
Aukioloaika:
ma-pe 8.00-16.15 Sähköposti:
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tietoja rekisteristä voi ostaa myös kunnista tai maistraateista.
Tarkempia tietoja maanmittauslaitoksen sivuilta:
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/lainhuuto…
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
