Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
Kisti Mannisen kuvakirja Yksin kaksin ystävinä vuodelta 1980
kuvaa avioeroa ja uusperhettä.
Hannu Mäkelän uusin satuteos Miisan uusi koti on myös hyvä kirja aiheesta 6-vuotiaan Miisan näkökulmasta. Saduista kannattaa mainita vielä englantilaisen Philippa Pearcen Iipu ja Vinku, siinä lapset totuttelevat uuteen isään. Kirja on suomennettu jo vuonna 1980.
Ala-asteikäisille sopivat myös helppolukuiset ja, aiheestaan huolimatta, humoristiset uusperhe-sarjat: Tittamari Marttisen Ikiliikkuja-Timjami-krjat ja Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen -kirjat.
Mari Lampisen Annista kertovassa nuortenkirjasarjassa käsitellään myös uusperhettä. Sarjan kolmannessa osassa Anni menee yläasteelle.
Itse pidin Marja-Leena Tiaisen kirjoittamasta kirjasta Jääprinsessa...
Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Näin pieneen kokoelmaan vanha Detroit-menetelmä voisi olla kätevin. Siinä jokaisella kirjalla on kortti taskussa (eli yleensä kirjan takakannen sisäpuolella), johon on merkitty kirjan tiedot: tekijä, nimi, mahdollisesti luokka. Kun kirja menee lainaan, lainaajan tiedot merkitään korttiin, joka jää kirjastoon. Kirjan taskuun laitetaan eräpäiväkortti. Kun kirja palautuu, kortti palautetaan taskuun eräpäiväkortin tilalle. Lainassa olevien kirjojen kortit järjestetään eräpäivän mukaan, jolloin voi nähdä, onko jokin kirja myöhässä. Lähde: Kirjastonhoidon käsikirja, toimituskunta Irmeli Holmberg… et al., 1977)
"Lötkösen perheen tapaus" -runo löytyy Kaija Pispan teoksesta Titulein taikasanat (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29362-8). Teosta on tällä hetkellä hyvin saatavissa HelMet-kirjastoista (1.12.2007).
HelMet-kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia, jos niillä on kirjastolle käyttöä. Käyttöä on, jos ko. kirjat ovat suhteellisen uusia (yleensä alle 10 v.) eikä niitä ole ennestään lahjoittevalla kirjastolla. Vantaalla voidaan ottaa vastaan kirjalahjoituksia sillä edellytyksellä, että jos kirjasto kirjat tarkistettuaan ei halua ottaa niitä omiin kokoelmiinsa, ne voidaan myydä tai panna esim. kirjakierrätyspisteeseen kiertämään.
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa...
Täällä kirjastossakin asiasta tiedetään melko vähän, sillä kirjastot eivät hallinnoi korvauksia, vaan korvaukset jaetaan opetusministeriön kautta. Ilmeisesti kirjastot antavat vain tilastotietoja. Saamieni tietojen mukaan korvauksia aletaan maksaa tänä vuonna, joten kokemustakaan ei ole asiasta kertynyt.
Tarkempaa tietoa asiasta saa opetusministeriöstä.
Tässä linkki opetusministeriön kirjastoasioiden yhteystietoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Internetistä Google-haulla löytyy Kotkasta yksi kirjansitomo, Kirjansitomo Snitti (www.fonecta.fi/profiili/Kotka/822830/Kirjansitomo+Snitti).Osoite: Hortolankatu 9, 48600 Kotka, Puhelin:05 264277
Esim. Helsingistä löytyy huomattavasti enemmän kirjansitojia, kuten nämä:
Pikku-Sitomo Haglund Oy
pikkusitomo.fi
Pohjolankatu 43
Helsinki
09 7772656
Kirjansitomo Juhani Roininen
Korkevuorenkatu 5
Helsinki
050 0410630
Kirjansitomo V. & K. Jokinen
kirjansitomovkjokinen.fi
Tarkk'ampujankatu 9
Helsinki
09 635143
Kirjansitomo Jari Marttila
kirjansitomo-jm.fi
Leikosaarentie 27
Helsinki
040 0570481
Kirjansitojatar Mari Vehkaluoto
mari.vehkaluoto@gmail.com
0405188521
www.kirjansitojatar.fi
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Helsingin kaupunginkirjastossa ei tosiaan tunnu olevan tätä materiaalia englanniksi, en löytänyt maakuntakirjastohaulla muistakaan suurimmista yleisistä kirjastoista. Etsin myös Kehitysvammaliiton kirjastosta, mutta sielläkin materiaalia oli vain suomeksi ja ruotsiksi, ainakin aineistokokoelman mukaan. Etsin muistakin erikoiskirjastoista. Näyttäisi siltä, että materiaalia on vaikea saada käsiinsä muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä, mutta voisi kuitenkin kannattaa tiedustella Kehitysvammaliiton kirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto. Sen yhteystiedot ovat Kehitysvammaliiton kirjasto, Viljatie 4 A (4. krs), 00700 Helsinki, kirjasto(at)kvl.fi,
p. (09) 3480 9256 (ke–to klo 12–16.30) / kirjastonhoitaja Sisko Puustinen, http://...
Kirjastokortti pitää edelleenkin olla, jos aikoo lainata kirjaston aineistoa. Ensimmäinen kirjastokortti Pirkanmaan kirjastoissa (kuulumme kaikki Piki-kirjastoihin)on maksuton.
Ensimmäisen kirjastokortin saa heti mistä tahansa Pirkanmaan kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos teillä joskus aiemmin on ollut jonkun Pirkanmaan kaupungin/kunnan muovinen kirjastokortti, niin tilanne on hieman erilainen. Eli tällöin teidän tietonne löytyvät rekisteristä. Eli tällöin voinemme olettaa, että tämä vanha kortti on kadonnut. Mikäli kadonnut kortti on ollut uusinta versiota eli ns. piki-kortti, uusi (eli toinen) kortti maksaa 2e. Muut kuin piki-kortit uusimme maksutta.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
