Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Korkeus tarkoittaa sivutolpan korkeutta ja leveys ylätolpan pituutta.Esim. Suuri urheilukirja -teoksessa (julk. 1975) olevasta kuvasta ei aivan tarkasti näe, onko mitta otettu tolpan ylä- vai alareunasta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista...
Englanninkielinen sivu kyllä olisi, mm. http://ravehousetech.miningco.com/library/weekly/aa022398.htm
Myös kirja olisi: History of house.
Suomenkielisiä kirjoja ei valitettavasti löydy, eikä kotimaisisa
aikakauslehtiartikkeleitakaan.Teknosta ylipäätänsä löytyy suomeksi mm.
http://www.damicon.fi/fri/articles/
Kysymyksenne on aika laaja ja ilmeisesti olette jo perehtyneet kirjastostamme (aineistotietokanta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ) löytyvään aineistoon. Asiasanalla parisuhde löytyy noin parisataa viitettä.
Suomen kansallisbibliografiasta (asiakkaidemme käytössä käsikirjastossa) muutamia esimerkkejä:
-Näkökulmia perheeseen /Jukka Antikainen, Marja-Leena Haataja, Merja Korhonen (toim.): Jyväskylä : Gummerus, (Raportteja/Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), 1994.
- Parempi avioliitto. Hki : Helsingin NMKY. Osa 1: Avioliittoleiri Pieksämäellä 13.-20.7.1996. (565 s) 1996. Osa 2 Avioliittotyön jatkoseminaarit (348 s.) 1999
- Ritamies, Marketta: Ensimmäiset parisuhteet: Hki : Väestöntutkimuslaitos, 1996
-...
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole tilastoja lääkehoitovirheistä tai niiden dokumentoinnista. Suomessa lääkehoidon säädöksistä ja seurannasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen alainen Lääkelaitos.
Suosittelen tutustumaan heidän Internet-sivujensa sisältöön ainakin lainsäädännön osalta. Myös tarkemmat tiedustelut aiheesta kannattaa ohjata suoraan heille.
Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyspalvelut -aihealue:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thindex.htx
Lääkelaitos:
http://www.nam.fi/laakelaitos/
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat...
Kyseessä on Davis Grubbin jännitysromaani "The Night of the Hunter" (1953), joka on suomennettu nimellä "Yön pahat silmät" (Gummerus, 1972).
Kirjan tarina muistetaan nykyään paremmin Charles Laughtonin ohjaamasta film noir elokuvasta "Räsynukke" (1955), joka perustuu Grubbin teokseen. Elokuvan pääosassa oli Robert Mitchum: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Night_of_the_Hunter_%28film%29
Teoksen päähenkilö on papiksi tekeytynyt rikollinen Harry Powell, joka himoitsee entisen vankitoverinsa rahakätköä. Teoksen juonessa hyvän ja pahan, uskonnon ja synnin teemat kietoutuvat kiehtovalla tavalla. Tätä dualismia heijastaa Powellin sormiin kirjoitetut sanat: "Love" ja "Hate".
Kirjallisuuden perusteella (Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat) viiden pennin kolikoita on kahdenlaisia. Lisäksi hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta ( http://www.numismaatikko.fi/ ). Lienee syytä tutustua lähteisiin.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa...
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Colin Macleanin kirja Korkealle ilmaan?
Se on Kirjaliton vuonna 1995 kustantama kirja, joka kuuluu
Osallistu tarinaan! -sarjaan. Kirjassa on 22 sivua ja se on 28 cm
korkea. Kannen sisäpuolella taitettu karttaliite. Kirjan sisältö kuvaavia asiasanoja ovat: ratkaisukirjallisuus : kuvakirjat
piilokuvakirjat, kuumailmapallot, lentäminen, etsiminen ja kartat. Kirjaa ei ole ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta se on mahdollista saada kaukolainaksi.
Lehtikankaan kirjastossa ei ole varsinaisesti omia videoita, vaan ne siirtolainataan sinne aina pääkirjastosta ja näin ollen Disney-videoiden nimekkeet ja määrä voivat vaihdella eri aikoina. Tällä hetkellä siellä on 4 Disney:n videota: Nemoa etsimässä, Nalle Puh - kummittelua kerrakseen, Herkules ja Poutapilvi Puh. Videoiden määrän ja tilanteen voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=loans&sesid
Oili Tanninen on kirjoittanut kolme Nunnu-kirjaa:
Nunnu 1965
Nunnu lentää 1966
Nunnu putoaa 1996
Kirjoja on joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimi-
pisteissä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.lib.hel.fi tai ottamalla yhteyttä
lähimpään kirjastoosi.
Nils Ferlinin runo löytyy julkaistuna kahdestakin kirjasta, eri suomennoksina.
Ferlin, Nils: Dikter runoja, 1993, kääntäjä on Bertil Blomqvist, kirja lienee myös hänen kustantamansa, muita kustantajatietoja ei löydy. Runon nimi on ruots. Vid diktens port, suom. Runon portilla, kirjassa se on molemmilla kielillä.
Leena Krohnin suomennos samasta runosta löytyy julkaistuna kirjassa Runon portilla, valikoinut ja suomentanut Leena Krohn, kust. Porvoo, WSOY, 1985. Nämä käännökset ovat siis keskenään erilaiset, molemmat kirjat löytyvät esim. Rauman pääkirjaston kokoelmasta, tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Tarkennetussa haussa hakusanaksi laitetaan katkaisumerkki **, aineistoksi valitaan DVD-levyt ja kirjastoksi haluttu kirjasto. Hyllyssä tietyssä kirjastossa vapaana olevia elokuvia ei pysty rajaamaan. Hakuohje löytyy HelMetistä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k Haku pelkillä rajoittimilla.