Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Haanojan kirjastossa Kouvolassa on anoreksiasta sekä tietokirjallisuutta että romaaneja, joissa on aiheena anoreksia.
Tietokirjoja:
Kun lapsella on syömishäiriö, 2005; Marya Hornbacher, Elämä kateissa, 1999; Nuorten syömishäiriöt ja lihavuus, 1998; Eeva Riihonen, Syömishäiriöitä, 1998; Julia Buckroyd, Anoreksia & bulimia, 1997;
Romaaneja:
Laura Honkasalo, Siskoni, enkelinluinen tyttö; Kira Poutanen, Ihana meri; Jacqueline Wilson, Mieletön kalorikammo, Kirsty White, Rakastaako kundit laihoja, Tuula T. Matintupa, Lasilintu.
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Kader Abdolahilta muuta kirjaa suomeksi (84.2) kuin mainitsemasi.
Ruotsiksi Turun pääkirjastossa on kolme romaania (84.31): Dagbok i kilskrift, Huset vid moskén (sama) ja Sändebudet: en berättelse.
Lisäksi pääkirjaston kokoelmissa on vielä yksi kirja saksaksi(84.4): Die geheime Schrift: die Notizen des Agha Akbar (sama kuin ruotsinkielinen Dagbok i kilskrift). Kirja on tällä hetkellä sijoitettuna Nummen kirjastoon (ns. siirtolaina).
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia...
Voit tehdä haun Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoilla kirjallisuu- ja marxi- sekä valitsemalla kieleksi suomen saat 12 viitettä. Tästä voit myös katsoa teosten saatavuuden.
Laajemman haun voit tehdä Nelliportaalin avulla, osoitteessa:
http://www.nelliportaali.fi/V/Y2RBXTVIALKAHY442DM4G1YG1C8P9D74K5S2XAR21…
Valitse ensin Monihaku ja sieltä vasemman reunan Aihealueet-laatikosta Tietokannat A-Z ja ylhäältä Tarkennettu haku. Pian pääset ruksaamaan tietokantoja. Kannattaa valita ainakin Arto (suomalaisia lehtiartikkeleita), Linda (Suomen yliopistokirjastojen aineistoa) ja Piki-verkkokirjasto.
Asisanoilla kirjallisuu? ja marxi? saa viitteitä Artosta 50, Lindasta 153 ja Piki-...
Kyseessä on ilmeisesti TV-sarja nimeltä Belle et Sebastian.Sarjan tunnusmelodia on nimeltään L'oiseau (=lintu)ja se löytyy mm. cd:ltä Bonjour la France vol. 2.
Levyn on julkaissut BR Music vuonna 1996 ja sen tuotenumero on BS8111-2.
Levyä saattaisi saada ostetuksi jostakin hyvin varustetusta levyliikkeestä. Toinen vaihtoehto on lainata se Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastosta (osoite Eerikinkatu 4, 2 krs.)
Antje on alankomaalainen diminutiivimuunnos naisen nimestä Anna. Anna-nimi puolestaan pohjautuu heprean Hannah-nimeen, joka tarkoittaa armoa tai suosiota.
http://de.wikipedia.org/wiki/Antje
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna
Kesätyöpaikat tulevat nettiin maaliskuussa, joten käväisepä silloin katsomassa Vantaan kaupungin kesätyöpaikkojen haussa osoitteessa http://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Kesätyöpaikkoja jaettaessa etusijalla ovat kirjastoalan opiskelijat.
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Kirja on todennäköisesti Joy Swiftin tositapahtumiin perustuva muistelmateos "Näenkö vielä lapseni: tosikertomus nuoren äidin tuskasta ja toivosta". Kirjaa löytyy useasta Joensuun seudun kirjastosta mm. Joensuun pääkirjastosta.
Runoa ei ole tietojemme mukaan julkaistu suomeksi.
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämässä runotietokannassa "Linkki maailman runouteen" ei ollut mainintaa etsimästäsi runosta. Tietokannasta löytyy suuri osa Suomessa julkaistuista runoista, mukana ovat myös kirjallisuuslehdet kuten Parnasso. Tietokanta lötyy osoitteesta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Etsimme runoa myös Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-verkkokirjastosta, josta löytyy kätevästi runokokoelmissa julkaistuja yksittäisiä runoja: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1186752388&ulang=fin
Peterin Kohtalon ruusu -niminen CD-levy löytyy vain parista kirjastosta Suomessa. Se on mahdollista saada kyllä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Voit tarkistaa levyn tiedot esim. Ylen äänitetietokannasta: www.fono.fi. tangot
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Parhaiten tieoa Raamatun nimistä sisältää kymmenosainen "Iso Raamatun tietosanakirja", jossa on mm.nimien selityksiä. Sarjassa on kahdeksan tietosanakirjaosaa ja 2 atlasosaa.
Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa : Raamatun tietokirja. 1989 -1992
Juban Viivin ja Wagnerin Juhlakirja kertoo että parin ensiesiintyminen tapahtui Postipankin Kultis-lehdessä, aiemmalta nimeltään Kultapossu. Lehdessä ilmestyi kaksi kokosivun värisarjakuvaa tummahiuksisesta tytöstä ja siasta.
Juhlakirjassa on tieto, että sarjakuva ilmestyi Kultis-lehdessä viisi vuotta aiemmin kuin ensimmäinen varsinainen Viivi ja Wagner-strippi Helsingin Sanomissa 6.10.1997. Ylen sivuilla on tieto että ilmestymisvuosi olisi ollut 1993.
http://yle.fi/uutiset/viivi_ja_wagner_saivat_oman_lehden/5833847
Eli ristiriitaisia tietoja ilmestymisvuodesta on liikkeellä, todennäköisesti vuosi on ollut 1992 tai 1993.
Kultis-lehteä ei Lahden kirjastossa ole. Siitä näyttää olevan joissakin yliopistokirjastoissa ei-lainattavia...
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
