Ainakin tällainen opinnäytetyö on tehty Pohjois-Karjalan amk:ssa, mutta se on salainen. Siitä voi tehdä tiedusteluja ko. amk:sta, jos vaikka lähdeluettelon voisi saada kopiona (kaukopalvelutilaus lähimmän kirjastosi kautta).
Hakulinen, Tarja, Lisäarvoa ja kilpailuetua tilitoimistolle palveluja kehittämällä. Joensuu : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 1998 (Salainen. Toimeksiantaja: Tili- ja veroasiaintoimisto Kalevi Väänänen Ky.) AMK-opinnäytetyö : Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma.
Muita amk-opinnäytteitä (kysy niiden saatavuutta lähikirjastostasi):
Arjasmaa, Joni, Markkinointitutkimus asiantuntijayrityksessä Joni Arjasmaa. [Pori] 2003. AMK-opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulu tekniikan Rauman...
Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Tekniikan maailma 2015 nro 17 on tällä hetkellä hyllyssä muutamassa kirjastossa Espoossa ja Helsingissä. Helmetistä sen nimellä haetun lehden sijainnit ja paikallaolon saa näkyviin siirtymällä kirjastojen tietojen alapuolelle. Siellä näkyy jokaisen kirjaston kohdalla lehden numero ja se, onko lehti lainassa vai hyllyssä. Espoolla, Helsingillä, Vantaalla ja Kauniaisilla on jokaisella oma tietueensa lehdestä, eli eri kaupunkien lehdet näkyvät erikseen.
Lehtien varaamiseen löydät ohjeen täältä:
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lehtienvaraaminen
Vastaajien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna tilastojen (2009) mukaan vastaajia oli 324. Tämä tarkoittaa sitä, että 324 eri henkilöä on vastannut viime vuonna kysymyksiin palvelussamme.
Vastaajatahoja on useita kymmeniä, osa näistä, Lapponica-tietopalvelu ja Näkövammaistieto, koostuvat monesta toimijasta. Edellisessä on mukana 18 vastaajaa, Lapin kirjastoja, museioita sekä tutkimuskeskusten tietopalveluja. Erikoiskirjastoja on 17, kunnan-/kaupuginkirjastoja on 48. Vastaajakirjastot löytyvät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot.
Vastaajakirjastosivuilla on lueteltu erikoiskirjastojen aihealueet. Siellä vastataan pääsääntöisesti aiheista esitettyihin kysymyksiin, ellei ole kyseessä selkeästi sellainen...
Kirja on varmastikin Steven Callahan: Meno-paluu helvettiin. 76 päivää meren armoilla. Otava, 1987.
Helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi löydät kirjan saatavuustiedot.
Valitettavasti aiheesta ei löydy kattavaa yleisesitystä, vaan tieto on hajallaan eri lähteissä. Itse etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi ja yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Tulos oli kuitenkin varsin laiha:
1) Ahonen, Jukka: "A-klinikkatoiminnan taustaa : tutkimus vapaaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen perustuvan hoitomuodon synnystä", 1997. ISBN 952-9894-25-2. Teos sisältää J.A:n pro gradu-työn hieman lyhennettynä versiona ja on saatavissa tällä hetkellä
Helsingin pääkirjastossa, Töölössä ja Tikkurilassa.
2) "Huumetyö" / toim. Ritva Piisi, 2001. ISBN 951-26-4661-7. Teos on artikkelikokoelma, jossa aihetta käsitellään varsin...
Oili Tanninen on kirjoittanut kolme Nunnu-kirjaa:
Nunnu 1965
Nunnu lentää 1966
Nunnu putoaa 1996
Kirjoja on joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimi-
pisteissä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.lib.hel.fi tai ottamalla yhteyttä
lähimpään kirjastoosi.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti asia ei ole vanhentunut. Kortit eivät liity Iso Numero -lehteen. Muistelet ehkä Päiväkeskus Hirondon joulukorttikampanjaa, jossa joukko kuvataiteilijoita laati yhdessä romanisiirtolaisten kanssa joulukortteja. Kortteja myytiin nipuissa kadulla samalla tavoin kuin Iso Numero -lehteäkin. Voit tiedustella Hirundosta, onko projekti jatkunut tai heillä uusia kortteja suunnitteillä.
Hirundon yhteystiedot: https://www.hdl.fi/fi/hirundo
HS : Vaihtoehto kerjäämiselle : http://www.hs.fi/kaupunki/a1416805873880
Ensimmäisen kirjan kuvaukseen käy kirja:
Rene Guillot: Villieläinten heimo. Otava 1977. Se on käännöskirja ranskan kielestä.
Toinen kirja on melko varmasti Mary Elwyn Patchett: Ajax ja talttumaton Tam (Otava 1971), vaikka sen tapahtumapaikka on Australia ja tytön ystävä on alkuasukastyttö. Patchett on kirjoittanut kokonaisen sarja hevoskirjoja, joissa on samat henkilöt ja eläimet, mutta tämä sopii parhaiten kuvaukseen.
Anna Tarchan (Anna Taurialan) kirjoja ”Penni ja Topo hoidossa” ja ”Penni ja Topo neuvolassa” (Kirjalito, 1982) ei ole lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta sieltä niitä ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan lukusalikäyttöön. Penni ja Topo –kirjoja löytyy Kuopion Varastokirjastosta sekä joistakin yleisistä kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Voit tiedustella lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirjat kaukolainaksi tai voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Linkissä on myös kaukolainahinnasto.
Frank-monihausta (ks. linkki alla) voit tarkistaa, mistä kirjastoista muualta Suomesta Penni ja Topo -kirjat...
Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Kyseessä on TV-kortit, jotka ovat tietokoneen sisään asennettavia kortteja tai tietokoneen USB-liintäntään kytkettäviä pieniä ulkoisia laitteita. Kortteja myyvät tietokone- ja kodinkoneliikkeet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/TV-kortti
Varsinaista "käytä tietokonetta TV:nä -kurssia" ei taida olla. Helsingin kaupunginkirjaston, Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ja Enter ry:n kurssit ovat keskittyneet enemmän internetin käytöön. Ohessa näiden kurssitarjonta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/sto/fi/…
http://www.entersenior.fi/
Kohtaamispaikka neuvoo kyllä mm. digi-TV:n ja verkossa olevien sähköisten palveluiden käytöön. Siellä varmasti kannattaa...
Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta.
Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Kysymääsi runoa ei löydy myöskään kolmannesta suomennetusta Walt Whitmanin kokoelmasta Ruohoa (1965, suom. Arvo Turtiainen). Alkuperäinen runo sisältyy Whitmanin pääteokseen, Leaves of Grass, josta ilmestyi lukuisia painoksia vuosina 1855-1892, ja joka laajeni painos painokselta. Mainitsemasi säkeet ovat runon alusta. Whitmanin runoja löytyy suomennettuna myös useasta yhteiskokoelmista (mm. Tähtien väri, Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, Runoaitta 2, Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Päivänlasku) sekä kirjallisuuslehdistä (Parnasso 6/1954, 5/1956, 1/2007 ja Tuli & Savu 3/1997), mutta näistäkään ei löydy juuri tätä runoa suomennettuna. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä käännösrunoaiheinen tietokanta Linkki maailman runouteen...
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan...
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen...
