Ilman kirjastokorttisi numeroa en valitettavasti pysty tekemään sinulle varausta, mutta HelMet-verkkokirjaston mukaan Anna-lehden numero 41/09 näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla Etelä-Haagan kirjastossa. Voit siis vaikka soittaa sinne ja pyytää, että lehti varataan sinne nimelläsi, jolloin varaus ei maksa mitään.
Helmetin kautta taas voit itse varata sen seuraavasti: Ota esille Annan (Helsinki) tiedot (ne löytyvät osoitteesta: http://helmet.fi/search~S2*fin?/Xanna&searchscope=2&l=&b=&Da=&Db=&SORT=… ). Napsauta painiketta "Varaa". Näppäile kirjastokorttisi numero ja pin-koodi ja napsauta painiketta Jatka. Valitse noutokirjasto pudotusvalikosta ja napsauta taas Jatka. Nyt saat esille listan niistä Annan...
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Lähettämäsi viestihän ei ole varsinainen kysymys, haluatkohan siihen selvennystä vai testaatko hoksaako kirjastonhoitaja? ;)
2 Y's U R 2 Y's U B I U R 2 Y's 4 Me! -akronyymin voisi kääntää seuraavasti:
Too Wise You Are, Too Wise You Be, I See You Are Too Wise for Me
(vaikkakin kirjainlitaniasta puuttuu tuo yksi C välistä.)
Tämän kaltaiset lyhennelmät ja akronyymit ovat kovasti yleistyneet netin keskustelupalstoilla ja tekstiviesteissä, ovathan ne nopeita kirjoittaa.
Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Kyseessä on TV-kortit, jotka ovat tietokoneen sisään asennettavia kortteja tai tietokoneen USB-liintäntään kytkettäviä pieniä ulkoisia laitteita. Kortteja myyvät tietokone- ja kodinkoneliikkeet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/TV-kortti
Varsinaista "käytä tietokonetta TV:nä -kurssia" ei taida olla. Helsingin kaupunginkirjaston, Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ja Enter ry:n kurssit ovat keskittyneet enemmän internetin käytöön. Ohessa näiden kurssitarjonta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/sto/fi/…
http://www.entersenior.fi/
Kohtaamispaikka neuvoo kyllä mm. digi-TV:n ja verkossa olevien sähköisten palveluiden käytöön. Siellä varmasti kannattaa...
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Hei!
Mukava kuulla, että soturikissa kerho on ollut kiinnostava. Kerho jatkaa Tikkurilan kirjastossa syksyllä, tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Voit kysyä asiasta elokuun loppupuolella numerosta 0983923973.
Voisikohan olla kyse "Marjatan kangas" -nimisestä sadusta, jonka on kirjoittanut Aura Jurva? Satu sisältyy Aura Jurvan satujen kokoelmaan "Tuulen tarinoita". Kuvat kirjaan ovat piirtäneet Rudolf Koivu ja Ester Hjelt-Cajanus. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1913 WSOY:n sarjassa Suomen lasten kirjoja XV. Kirjassa on 111 sivua.
"Marjatan kangas" -satu alkaa näin:
"Oli kerran ukko ja akka. Heilla oli paljon lapsia, joista vanhimman nimi oli Marjatta. Marjatan oma äiti oli kuollut, hänellä oli siis äitipuoli ja sisarpuolia."
Sadussa Marjatta päättää ruveta kutomaan kangasta, kun paha äitipuoli antaa tytön tuntea, ettei tämä muuhun kelpaa. Marjatta kutoo ullakolla satumaisen kaunista kangasta langoista, jotka hän on itse kiertänyt...
Aale Lindgrenin levyä "Arioso" löytyy Suomen kirjastoista sekä LP- että CD-muodossa. LP-levyn tunnus on FGLP-1048 ja CD:n vastaavasti FGCD-1048.
Jos omasta kirjastosta sitä ei löydy, sen voi pyytää kaukolainaksi.
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
Kirjailijan kustantajan, RandomHouse.com, sivuilla kerrotaan, että hän olisi kirjoittamassa sarjan kuudetta osaa.
http://www.randomhouse.com/author/results.pperl?authorid=1026
Tarkempia tietoja saadaksesi voit ottaa suoraan yhteyttä kustantajaan:
http://www.randomhouse.com/about/contact.html
PS: RandonHousen sivuilla kirjailijan nimi on muodossa Auel, Jean M.
Kysymääsi runoa ei löydy myöskään kolmannesta suomennetusta Walt Whitmanin kokoelmasta Ruohoa (1965, suom. Arvo Turtiainen). Alkuperäinen runo sisältyy Whitmanin pääteokseen, Leaves of Grass, josta ilmestyi lukuisia painoksia vuosina 1855-1892, ja joka laajeni painos painokselta. Mainitsemasi säkeet ovat runon alusta. Whitmanin runoja löytyy suomennettuna myös useasta yhteiskokoelmista (mm. Tähtien väri, Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, Runoaitta 2, Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Päivänlasku) sekä kirjallisuuslehdistä (Parnasso 6/1954, 5/1956, 1/2007 ja Tuli & Savu 3/1997), mutta näistäkään ei löydy juuri tätä runoa suomennettuna. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä käännösrunoaiheinen tietokanta Linkki maailman runouteen...
Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen...
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen...
Kaipaamiasi kirjoja ei valitettavasti löytynyt Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index avulla.
Sen sijaan löytyi mm. seuraavanlaisia aihetta käsitteleviä kirjoja:
- Mark Wutka: Inside Java J2EE (2002) (saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
- John Hunt: Guide to J2EE: enterprise Java (2003) (saatavilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjastosta)
- Markku Sulasma: JMS messaging in enterprise enviroment (2004) (saatavilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjastosta, tämä on opinnäytetyö, kannattaa vilkaista työn lähdeluettelo, sieltä löytyy varmasti mielenkiintoisia lähteitä)
- Richard Monson-Haefel: Java message service (2001) (saatavilla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta)
- Richard Monson-...
Kysymyksesi koski HelMet-kirjaston uusia uutuusluetteloita.
Uutuusluettelo päivittyy automaattisesti kerran päivässä, noin klo 22. Mikäli päivällä kirjaston valikoimaan on tullut esim. uusi suomenkielinen aikuisten jännitysromaani, se ilmestyy silloin sekä aikuisten suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja suomenkielisen jännityskirjallisuuden listaan. Uutuusluettelon päivittyminen on siis miltei reaaliaikaista ja riippuu siitä, millaista aineistoa kyseisenä päivänä kirjastoihin on tullut. Kirjat pysyvät listalla 30 päivää, uusimmat ylimpänä. Selvittelemme tällä hetkellä sitä, saammeko listaan näkyviin myös tuon kirjan saapumispäivän, siitä on ollut enemmänkin toivomuksia. Kappalemäärästä sen sijaan ei ole aiemmin tullut toivomuksia (ainakaan...
