Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Kyseessä on pätkä Jörg Zinkin tekstiä, joka alkaa Rakkaus on sana joka on valoa. Se löytyy kokonaisuudessaan ainakin Zinkin kirjasta Rakkaus on valoa täynnä.
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
On olemassa Bombax ceiba –niminen hedelmäpuu, josta käytetään yleisemmin nimeä cotton tree:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bombax_ceiba
Se ei kuitenkaan ole lajike, eli ihmisen jalostustyön tulos.
Ongelmana asian selvittelyssä on mm. se, että lajikkeita syntyy jatkuvasti uusia ja vanhoja poistuu viljelystä. Monien lajikkeiden, esim. Suomessa viljeltävien hedelmäpuulajikkeiden nimet ovat venäjänkielisiä, mikä vaikeuttaa selvitystä kääntämisvaikeuksien takia. Ainakaan alla olevista kirjoista ei löytynyt etsimääsi:
- Kotipihan marjat & hedelmät : koristeellisia, monivuotisia hyötykasveja Suomen oloihin : hoito-ohjeet / Ella Räty (2011)
- Puutarhan marjat / Leif Blomqvist (2008)
- Omenapuu / Anssi Krannila & Anne Paalo (2010)
- Äppel i...
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Ko. teosta on tilattu useaan kirjastoon pääkaupunkiseudulla jo elokuun puolivälissä joten ei odottelu varmaan enää kauan kestä. Tarkkaa päivää kirjan valmistumisesta lainauskuntoon emme voi ennustaa.
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla on esitetty yleinen kymmenluokitus selkeästi:
http://www.tampere.fi/kirjasto/opkaava1.htm#luok
Pienemmissä kirjastoissa on useimmiten käytössä hiukan karkeampi versio eli kaikkia alaluokkia ei käytetä.
Kymmenluokituksesta on myös verkkoversio, jossa voit sanahaulla hakea haluamasi aiheen luokkanumeroa:
http://ykl.kirjastot.fi/
Arvi Kivimaan runo löytyy Erekhtheion-kantaatin sisältävän cd-levyn tekstilipukkeesta (cd-levy Kokkonen, Joonas: Inauguratio, BIS-CD-498). Samalla äänitteellä on kantaatin ja Inauguratio-teoksen lisäksi Kokkosen 2. sinfonia ja Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Teokset esittää Lahden kaupunginorkesteri, jota johtaa Osmo Vänskä. Kantaatin laulavat Satu Vihavainen, Walton Grönroos ja Akateeminen laulu. Cd on julkaistu vuonna 1991.
Olisikohan mahdollisesti kyseessä Fulvio Testan kuvakirja "Siellä missä jäätelö kasvaa"? Kirjassa mm. on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
Kirja on suomennettu v. 1980, kustantajana Kirjayhtymä. Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta.
Maailmanuskonnoista löytyy koottua tietoa mm kirjoista
Uskonnot maailmassa/Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) Helsinki, Porvoo, Juva, WSOY. 1999
ja
Maailman uskonnot: elävän uskon perusteet/ päätoimittaja Peter B. Clarke. Porvoo, WSOY. 1994.
Netistä löytyy myös asiallista tietoa osoitteesta:
http://www.evl.fi/ --> Keskushallinto --> KIRKON LÄHETYSTYÖN KESKUS (KLK) --> Kirkko uskontojen maailmassa (Useita artikkeleita maailman uskonnoista ja aikamme uskonnollisuudesta) --> Maailmanuskonnoista.
Mitään kirjaa tai linkkiä joka suoranaisesti käsittelisi eri maailmanuskontoja suvaitsevaisuuden näkökulmasta ei löytynyt.
Islamin uskonnosta ja suvaitsevaisuudesta löytyy kirja
Keskusteluja Jumalan kanssa. Kirja 3/ Neale Donald Walsch...
Ei lainaaminen mitään maksa. Voit lainata vaikka 40 kirjaa ihan ilmaiseksi.
Varaaminen sen sijaan maksaa 0,50€ / aineistoyksikkö, jos varattava aineisto kuuluu aikuistenosastoille. Lasten- ja nuortenosastojen aineistosta varausmaksua ei peritä. Jos siis varaat kaksi aikuistenosaston kirjaa, se maksaa 1,00€.
Löydät kaikki HelMet-kirjastoissa perittävät maksut HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Lue myös kohta Käyttösäännöt. Sieltä näet senkin, montako erilaatuista lainaa sinulla voi kerrallaan olla.
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi...
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
