Vanhoja Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroita voi lukea Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Vuoden 2006 lehdet ovat luettavissa mikrofilmattuina.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Kirjastossa on myös kaksi mikrofilmien lukulaitetta, joita ei voi varata etukäteen. Niissä ei ole kopiointimahdollisuutta.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Kauppila: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille (PS-kustannut, 2005)
Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Suomen psykologiliitto 2005)
Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Palmenia-kustannus 2002)
Pennington: Pienryhmän sosiaalipsykologia (Gaudeamus 2005)
Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä (Kansanvalistusseura 2007)
Ryhmä toimii ja oppii (Opintotoiminnan keskusliitto 1995)
Sahlberg: Yksinään vai yhteisvoimin? (Helsingin yliopisto 1994)
Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Tampereen ammattikorkeakoulu 2009)
Williams: Ryhmän salaisuudet (Resurssi 2002)
Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja...
Kiitos kysymyksestä. On todettava kysymyksenne olevan oikeudellinen kysymys, johon emme voi antaa mitään suoraa vastausta. Tässä kuitenkin tietoa:
Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevan 17 –luvun 11 §, pykälän loppua lukuun ottamatta, kuuluu:
11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on...
Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää.
Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti.
Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat:
- Monumentum :...
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Terve postcrossing-harrastaja!
Minäkin olen harrastanut postcrossingia tähän mennessä 949 päivää. Olen lähettänyt ja saanut 258 korttia. Vain neljä lähettamääni korttia on jäänyt vaille vastakaikua. Tällä hetkellä minulla on oikeus 14:ään yhtä aikaa matkalla olevaan korttiin. Yhtaikaa liikkeellä olevien korttien määrä kasvaa sitä mukaa kun lähetettyjen korttien määrä kasvaa. Tällä tavalla varmaan testataan harrastajan sitoutumista harrastukseensa. En onnistunut löytämään millä määrillä lähetettävien korttien määrä kasvaa. Suomenkielisillä postcrossingharrastajilla on omat sivut, osoite
http://www.postcrossingyhdistys.fi/.
Postikortteja lähettämällä on osoitettu mieltä Sevettijärven postipalvelujen puolesta ja ilahdutettu sairaita tai...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Kyllä se varmaankin mahdollista olisi. Yleisiin kirjastoihin hankittavat kappalemäärät tuskin kuitenkaan voivat olla kovin suuria.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin voit tehdä hankintaehdotuksia niillä lomakkeilla, jotka löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi/ kohdasta "Tee hankintaehdotus". Siitä voit myös valita, mihin kaupunkiin toivoisit teosta hankittavaksi.
Uusin Irania koskeva kirja on Amin Maaloufin Samarkand. Kirjoittaja on tosin libanonilaissyntyinen, ja romaani on ilmestynyt Ranskassa jo 1988 Iranin vallankumouksen jälkeen. Kirja käsittelee vanhaa persialaista Omar Khaijamin runoteosta, mutta kirjassa ollaan osin myös 1900-luvun alun Iranissa. Nykypäivän iranilaista kaunokirjallisuutta on käännetty vähän suomeksi. Kaksi runoteosta löytyi, Abbas Kiarostamin Matkalla tuulen kanssa (WSOY 2008) ja Vain ääni jää, runoja Iranista (WSOY 2006). Romaani Lumoavien mausteiden kahvila (Helmi 2006) tekijänä Marsha Mehran kertoo sisaruksista, jotka pakenevat Iranista 1979. Iranilaispereheen muutosta Ruotsiin kertoo kirja Mistään kotoisin (Otava 2007) tekijänä Marjaneh Bakhtiari. Muistelmateoksia...
Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajien kielitaitovaatimuus on: Suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin ja englannin kielen tyydyttävä suullinen taito tai kielitaitovaatimus määritellään erikseen tehtävien mukaan.
In Helsinki City Library the language requirements are: fluent in written and oral Finnish and good oral skills in Swedish and English, or according to the job description.
Suomi-Filmistä kerrottiin, että heidän vanhaa tuotantoaan on saatavana vain VHS-kaseteilla eikä heillä ole suunnitelmia DVD-tallenteiden valmistamisesta. Suomi-Filmi Oy myy oman yhtiönsä kotimaisia klassikoita myyntipisteessään Helsingissä, osoitteessa Eerikinkatu 4 A, puh. 09-612 1030, s-posti saara.rautemaa@suomifilmi.fi (tieto Suomen Elokuvasäätion sivulta: http://www.ses.fi/fi/ukk.asp sivun loppupuolella).
HelMet-kirjastoissa ei siis ole Suomi-Filmin tuottamia elokuvia DVD:llä. Joitakin sotahistoriadokumentteja löytyy, joiden alkuperäinen aineisto on Suomi-Filmin tuotantoa, mutta sellaisesta ei liene kyse (listaus niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-filmi&searchscope=9&m=g&… ).
Wikipediasta löytyy...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmissa ei ole Jussi Kylätaskun Haapoja -näytelmää. Helsingistä se löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta, mutta tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Tästä linkistä näet tilanteen:
http://finna.fi Maakuntakirjastoista muualla Suomessa se on vain Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainoa kappale on lainassa ja varauksiakin on.
Yksittäisiä, omakustanteisia näytelmiä, jollainen tämäkin on, on usein vaikea saada lainaksi. Hyvä paikka näytelmien löytämiseen on Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto. Sinne pääsee tästä osoitteesta:
http://www.sunklo.fi/
Liiton näytelmäluettelon mukaan Kylätaskun Haapoja -näytelmäkin on kirjaston kokoelmissa.
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Lappeenrannan kirjaston aukioloajat löytyvät tästä osoitteesta
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11799 . Pääkirjasto on auki 10-20 ma-pe. Joulun aikaan aukioloajoissa on muutoksia (ensi viikolla ja seuraavalla), niistä löytyy tietoa samalta sivulta painamalla nappulaa Tarkista jne.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta löytyy nimi Kytölä: "Kydöttämällä tehtyä viljelysmaata ja suoviljelystä sanotaan kydöksi. Varsinkin uudistilojen nimien kautta Kytö-aines on siirtynyt sukunimiin. Yleisin on Kytölä, joka esiintyy kymmenissä pitäjissä Lounais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa ja kaikkein tiuhimpaan Keski-Suomessa, mm. Keuruulla ja yväskylässä. ....Useimmat Kytö-nimet lienevät melko nuoria, mutta vanhoja esikuviakin on, esim. Loimaalla 1508 erich laurisson kydis". Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki. Otava, 1988
Internetin sivuilta poimitun tiedon mukaan Kytöläinen-nimi kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen:
"Kowin itki Kytöläinen,
wiholainen wingutteli,
kyynel juoxi kyön silmästä,
toinen toisesta...
Jonkinlainen maksuraja on katsottu tarpeelliseksi, etteivät kirjaston asiakkaat voi vain kerryttää maksuja ja jättää niitä maksamatta, koska pystyisivät lainaamaan maksamattakin. Ennen raja oli 5 euroa, mutta se nostettiin 10 euroon, jotta kirjojen myöhästyminen ei aivan helposti estäisi uusimista. Tosin tuo 10 euron rajakin voi mennä helposti umpeen, jos on paljon lainoja. Jos haluat ehdottaa maksurajan nostamista, voit jättää asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Pääsiäisen aikaan lauantaina olivat auki Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto, joten niissä saattoi asioida myös silloin. Mikäli maksuja ei ole kertynyt liikaa, kirjat voi uusia soittamalla mihin tahansa auki olevaan HelMet...
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon...
