Sitaatin säkeisiin päättyy Koskenniemen runo Raanunkutoja, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Tuli ja tuhka (1936). Se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Kysymyksestä ei käy ilmi, käykö mikä tahansa bongorumpujen soitonopas DVD:llä. Koska tuon nimistä julkaisu ei löydy, rohkenen suositella lainaamaan tai kaukolainaamaan HelMet-kirjastoista löytyvän englanninkielisen, joita on tarjolla kaksi eri julkaisua:
Trevor Salloum: The art of bongo drumming (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1802414~S9*fin)
Brad Dutz: Have fun playing bongos (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1656630~S9*fin)
Jälkimmäinen on suositeltavampi, jos kyseessä on aloitteleva soittaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kesälukemiseksi voisin suositella L. M. Montgomeryn Jane ja saaren kutsu tai Sara: tarinatyttö, sopii yhtä hyvin nuorille ja aikuisille. Paula Havasteen Kolme käskyä, Irja Sinivaaran Sinisiin ilmoihin ja Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi kuvaavat mennyttä aikaa. Hilja Valtosen Nykyhetken tyttölapsi ja Jaana Taposen Väärä varustus yhdistävät huuumorin, kesän ja rakkauden. Varsinaista leppeää kesäpäivää tahdittaa Anna Gavaldan Karkumatka ja mökkeilyä harrastavaa ilahduttaa Tiina Piilolan Mahdollisten maailmojen paikka ja Inna Patrakovan Naapurit. Vakavammassa hengessä kesä on pääosassa näissä kirjoissa: Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta, Linn Ullmannin Siunattu lapsi ja Anne Swärdin Kesällä kerran. Joel Haahtelan Elenasta mieleeni on...
Nino Rotan "Come live your life with me", joka tunnetaan ehkä yleisemmin nimellä "Godfather waltz", löytyy moneltakin nuottikokoelmalta. Toivoit kuitenkin löytäväsi italiankieliset sanat ja se onkin jo vaikeampaa. Kyseisen kappaleen nimi italiaksi on "Il valzer del padrino", eikä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta sitä löytynyt, kuten ei Tampereeltakaan. Googlesta haettuna kappaleen italiankielinen nimi viittaa etupäässä CD-julkaisuun, jossa mainittu valssi on instrumetaaliversiona. Näyttää siltä, että nuottia italiankielisin sanoin ei välttämättä ole saatavana. Tässä muutamia kokoelmia, joilta kyseisen valssin nuotit ja englanninkieliset sanat löytyvät:
- The real book of dance
- Traditional & popular wedding...
Oletan, että kappaleet ohjelmaan valitsee ohjelman tekijätiimi. Myös katsojat voivat esittää toiveita suosikkiartisteistaan ja -biiseistään. YLEn 'Tartu mikkiin'-ohjelman internet-sivulta voit myös suoraan kysyä asiaa, kohdasta 'Palaute', jossa voit esittää omat musiikkitoivomuksesikin. Internet-sivulta löytyy myös kohta 'Kysy Samilta', jossa voit esittää kysymyksiä ohjelman juontajalle Sami Hintsaselle.
Linkki ohjelman internet-sivulle: http://ohjelmat.yle.fi/tartumikkiin/etusivu
Lasten runoaitta -sarja on vuodelta 1987, joten kova käyttö on kuluttanut sen useissa kirjastoissa loppuun.
1. kasettia on jäljellä vielä Keski-Espoon kirjastossa, 2. Tapiolassa, 5. Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 6. samoin Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 7. ainoastaan Tapiolassa, 8. Keski-Espoossa, Leppävaarassa ja Tapiolassa.
Varauksen tekemiseen saat ohjeita linkistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Tilanteen saat helpoiten selville valitsemalla HelMet - haun pudotusvalikosta Teoksen nimi ja kirjoittamalla tyhjään laatikkoon Lasten runoaitta sekä valitsemalla oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta aineistolajiksi Lasten aineisto.
Lastenosaston aineistosta ei peritä varausmaksua.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku löytyy täältä: http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita haluamasi kirjan nimi Teoksen nimi -kenttään. Kun löydät teoksen, klikkaa Näytä ja sitten teoksen nimeä. Seuraavasta aukeavasta näytöstä näet onko kirjaa Launeen kirjastossa ja onko se paikalla vai lainassa. Jos sarakkeessa Lainattavissa on jokin numero, aineisto on silloin yleensä paikalla ja voit käydä kysymässä sitä kirjastosta. Kaikkien Sue Graftonin kirjojen saatavuustilanteen voit tarkistaa kirjoittamalla Tarkennetussa haussa olevaan Tekijä-nimiseen kenttään Grafton, Sue ja klikkaamalla sitten hakunappulaa. Jos haluat rajata haun ainoastaan suomenkielisiin teoksiin, valitse Pääkielet-pudotusvalikosta...
Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi löytynee kiinnostavia teoksia. Kirjoita hakukenttään "lapset viestintä**"
Alla olevat saattavat olla kiinnostavia. Seuraavat saa oman kirjaston kautta:
1.
Tekijä Mickos, Annica
Teoksen nimi Kielitaito puhkeaa kukkaan : kieltä rikastuttavia leikkejä 3 - 6-vuotiaille lapsille, 2006
2.
Tekijä Alahuhta, Eila
Teoksen nimi Leikin ja puhun, liikun ja luen : puhe-lukivaikeudet ja perusvalmiuksien harjoittaminen, 1990
3.
Tekijä Krantz, Margareta
Teoksen nimi Luova leikki / Margareta Krantz, 1973
4.
Teoksen nimi Musiikkikäsikynkkä-käsikirja : vanhempien ja lasten yhteinen harrastus : kasvatuksellinen kuntoutusryhmä / Kyllikki Kerola ... [et al.] ; kuvitus: Rita-Marie Kharibi
Julkaisutiedot Joensuu...
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
Työvoimatoimistossa voit selailla Koulutusoppaita sekä yliopisto-opinnoista että ammattikorkeakoulujen opinnoista. Internet osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/ löydät myös ko. tiedot - kannattaa tarkistaa sekä kirjastoala että informaatioala -nimillä.
Keskiasteen koulutusta (tradenomi) järjestävät ainakin Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut ks. osoitteesta http://www.edu.fi/koulut/amk.html.
Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa voit opiskella yliopistotutkinnon. (Tässä nettiosoitteet suoraan yliopistojen omille sivuille, joista voit myös katsoa lisätietoja: Tampere: http://www.uta.fi/ Oulu: http://www.oulu.fi/ Åbo Akademi http://www.abo.fi/
Wikipedian kautta löytyi tällainen (lyhyt) lista:
- the Korea Exchange
- Eurex
- CME Group
http://en.wikipedia.org/wiki/Derivative_(finance)
Jos tarvitset laajempaa tietoa, sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon eli Helecon tietokeskukseen
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
