Tuollaisen listan saa näkyviin HelMet-haulla osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä). Valitse kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”. Klikkaa ”Hae”, niin hakutulokseksi ilmestyy lista kaikista HelMet-kirjastojen lainattavista elokuvista, olivatpa ne sitten VHS-kasetteja, DVD-levyjä tai BD-levyjä. Listaan tosin näyttää tulevan mukaan sellaisiakin elokuvia, joita ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä.
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Suomen kansallisbibliografian mukaan yhtään hänen runoteostaan ei ole käännetty suomeksi. Kuitenkin hänen yksittäisiä runojaan on suomennettu. Kirjasta: Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta löytyy 16 E.E. Cummingsin runoa suomennettuna.
Tämä kirja on Porvoon kaupunginkirjastossa.
Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä
http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter
sekä
http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
L-fashion groupin edeltäjästä Luhdasta löytyy tietoa Lahden kaupunginkirjastosta ainakin neljästä kirjasta:
Lahti region: technology, quality and style (1998)
Hosia, Matti: Suomalaisia menestyksen profiileja - hyvinhoidettuja yrityksiä ja mitä niistä opimme (1985)
Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat: kertomus perheompelimon varttumisesta nykyaikaiseksi suurtuotantolaitokseksi
(1967)
Luhta 1907-1982 (1982)
Näiden lisäksi teoksessa Eturivi: Päijät-Hämeen yritystoiminnan historia ja hakuteos (1996) on kerrottu L-fashion groupista lyhyesti. Myös mm. vanhoista Etelä-Suomen sanomista löytyy artikkeleita Luhdasta.
Pekka Luhtasen kirjoittamaa kirjaa Elämäni langat ja linjat V. Luhtanen Oy, Luhta Oy, L-fashion group Oy vuosina 1958-1999...
Horst Eckert, taiteilijanimeltään Janosch, on syntynyt 11. maaliskuuta 1931 Puolassa Zabressa sepän poikana. Hän asui pitkään Münchenissä, mutta nykyisin hänen kotinsa on Teneriffalla.
Tietoa Janoschista löydät Mevi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä tietoa löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Janosch
Kirjastojen laitteilta ei tällä hetkellä saa tallennettua kuin DVD-levyille.
Omalle koneelle voi asentaa ohjelman, jolla DVD-levyn sisällön saa haettua käsiteltävään muotoon.
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Helsingin pääkirjaston varastosta löytyy R. Boijerin kirja
`Puukaasu autoissa' vuodelta 1940. Tämän lisäksi Pasi Ristimäen
kirja `Puukaasuttimen uudet käyttökohteet' (1997)löytyy Oulun
yliopiston kirjastosta, Tampereen teknillisen korkeakoulun
kirjastosta sekä Åbo Akademiin kirjastosta. Simo-Pekka Parmalan
kirja `Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena' (1980)löytyy
Joensuun yliopiston kirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta.
Vanhempia Pellervo-lehden vuosikertoja ei ilmeisesti ole kuntien kirjastoissa. Se on joidenkin yliopistojen kirjastojen ja Kuopion varastokirjaston kokoelmissa. Kysy lähikirjastostasi lehteä kaukolainaan.
Hei!
Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tuntomerkkien mukaan kyseessä lienee ruotsalainen kupariäyri. Ristikkäiset nuolet viittaavat Taalainmaan vaakunaan, josta kupari oli peräisin; nuolista muodostui tätä kautta kuparirahan symboli. OR on varmaankin ÖR eli äyri. SM tulee sanasta silvermynt, mikä merkitsee että raha on lyöty vastaamaan hopearahakantaa.
Kolikon arvoa on mahdotonta sanoa, koska siihen vaikuttaa kunto ja lyöntivuosi. Arvoa ja tarkempia lisätietoja kannattaa kysellä rahaliikkeistä tai Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä: http://www.snynumis.fi/
Aleksi -lehtitietokannan mukaan Käytännön Maamies on julkaissut Kyntöoppaan vuonna 1988, numerossa 8, sivuilla 35-46 ja uudelleen vuonna 1998, numeron 9 liitteenä.
Pekka Pohjolan elämäkerta ilmestyy huhtikuussa Kustannus Oy Jalavan kustantamana. Toimittaja Petri Nevalaisen kirjoittaman teoksen nimi on Bassokenraali. Lisää teoksesta: http://www.rockadillo.fi/news/pohjolainfo.html
Kirja tulee sitten aikanaan myös kirjastojen kokoelmiin, tarkkaa ajankohtaa on vaikea vielä arvioida. Seuraa tilannetta HelMet-aineistohaulla.
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
