Matchboxin tuotantoa on kirjaston kokoelmissa jonkin verran, suurin osa Vantaan puolella. Etsimääsi "Midnite Dynamos"-levyä ei valitettavasti CD-formaatissa kirjastolla ole (LP:nä se on saatavana Kauniaisten kirjastosta), mutta sen sijaan itseäni kiehtoi suuresti löytämäni nimekkeet "Shades of Gene" ja "Limited tour edition", jotka ovat varmasti tsekkaamisen arvoisia Matchbox-yhtyeen (nyky-)vaiheista kiinnostuneelle.
Seuraavan kerran asioidessasi Malminkartanon kirjastossa voit tarkistaa yleisöpäätteeltä aineiston saatavuuden. Mikäli sinulla on internet-yhteys käytettävissäsi, voit käyttää hyväksesi aineistohakuamme http://www.libplussa.fi, josta saat myös ajantasaista eksaktia tietoa. Ongelmatilanteissa kirjaston henkilökunta on valmiina...
BLANKA-kirjastot, eli Turunmaan kirjastot ovat: Taalintehdas, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Hiittinen. Jos olet lainauskiellossa vaikkapa palauttamattomien kirjojen takia Kemiön kirjastossa, et voi lainata Paraisilta, ennen kuin asia on Kemiön kanssa selvitetty.
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm....
Hei!
Uusia kirjoja valitessa/ostaessa vaikuttavat sekä määrärahat että arvioitu kysyntä.
Kukin kirjasto päättää itse, mitä lahjoituksia se ottaa kokoelmiinsa, hyllytilathan ovat rajalliset. (Lähettämällä pääkirjastoon ei siis varmista, että kirja päätyy kirjaston hyllyyn.) Kirjanhan voi aina tilata toisesta kirjastosta. Asiakas saattaa tuoda siistin, muutaman vuoden ikäisen kirjan, joka kuitenkin joutuu kierrätyshyllyyn. Syynä on silloin se, että kirjastolla on ainakin yksi kpl tai sitten, ettei kirja mene lainaan.
Kirjoja joudutaan myös paljon poistamaan siksi, että uusia kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Muuten ei hyllytila riitä!
Varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia kantoliinoista tai rintarepuista ei valitettavasti löytynyt, mutta aihetta sivuaa ainakin Jean Liedloffin kirja The Continuum Concept, jonka sanotaan olevan "pehmeän vauvanhoidon ja vauvankannon klassikko". Lisää tietoa kirjasta osoitteesta http://www.continuum-concept.org/ Kirjaa on saatavana yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa, tarkemmat tiedot http://www.helmet.fi/
Myös suomalainen Anneli Aurelan tutkimus Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana saattaisi sivuta aihepiiriä. Kirja on saatavana ainakin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Kotimaisia ei-kaupallisia kantoliinasivuja löytyy osoitteista:
http://www.lapsiperhe.net/kantoliinat/perhepeti.html
http...
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka...
Lineaarimoottoreista on kirjanen: Riku Heikkilä: Kevyeen kokoonpanoon soveltuvat lineaarimoottorit, Raportti : Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2000,
25 s., 11 lehteä. Saatavissa esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First , josta löytyi myös muuta lineaarimoottoreihin liittyvää kirjallisuutta (tarkennettu haku sanoilla linear? and motor?) .
Joissakin kirjastoissa esim. Oulun kaupunginkirjastossa on Ebsco-artikkelitietokanta (myös asiakkaille). Ebscossa on englanninkielisiä artikkeleita ja artikkeliviitteitä.
Ebscosta tuli kymmeniä viitteitä linear motors -hakusanalla, mm. seuraaviin lehtiin Mechanical Engineering, Machine Design, Design news.
Suomenkielisiä lehtiartikkeleita...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find1&sesid=1297680423
löytyy asiasanoilla nuoret ja vapaa-aika
useitakin kirjoja, mm. Sami Myllyniemen Aika vapaalla: nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Kannattaa tutustua myös kirjan lähdeluetteloon.
Suosittelen myös kirjoja Vesa Keskinen: Kiirettä pitää, 2001, ja Teknologisoituva nuoruus, 2003, sekä Suomalainen vapaa-aika, 2009.
Kannattaa lisäksi tutkia nuorisososiologian luokkaa 30.12, josta nämäkin kirjat löytyivät.
Historian näkökulmaa aiheeseen voisi saada kirjoista Nuoruuden vuosisata,2003, ja Täältä tulee nuoriso!, 2006.
Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Drew Karpyshyn kirjoittaman Mass effect-kirjasarjan osat Revelation ja Ascension löytyvät Hangon kaupunginkirjastosta ja osa Revelation myös Joensuun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kun varattu kirja saapuu haluamaanne kirjastoon on 10 aukiolopäivää aikaa noutaa kirja. Varausilmoituksen tulo postitse asiakkaalle vie päivän tai kaksi, joten aikaa jää 8-9 päivää. Sähköpostin kautta ilmoitus lähtee seuraavana yönä kirjan saavuttua kirjastoon. Kotiin tulevassa varausilmoituksessa kerrotaan tarkka päivä, mihin asti varattua kirjaa pidetään kirjastossa.
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen...
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen...
Hei!
Runo löytyy kirjasta Askola, Irja: Lasinen lapsuus: kuvia suomalaisen lapsen elämästä. Kirjapaja 1990. Kirjan toinen tekijä on Anja Porio. Runolla ei ole nimeä, se on kirjassa sivulla 23.
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta...
