Hei
Vuoden kirjat -luettelo alkoi ilmestyä vuonna 1979. Varmuudella luettelo on ilmestynyt vielä 2009, mutta sen jälkeen en löytänyt julkaisutietoja.
Suomen kustannusyhdistyksen toimisto on kesälomalla 5.8.13 saakka, joten en voinut heiltäkään asiaa varmistaa.
Valitettavasti luetteloa ei ole systemaattisesti kerätty Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on vain vuodet 2006 -2009 (ei ole luetteloitu HelMet-tietokantaan).
Luetteloita ei löytynyt verkosta. Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston kokoelmissa on osa luetteloista.
Kansalliskirjasto / Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjasto:https://finna.fi
Maarit-nimi on muotoutunut nimestä Margareta.
Nimeä on käytetty maamme länsi- ja pohjoisoisissa, rinnalla esim. Inarista saatujen tietojen mukaan on ollut Maaret, joka on päässyt almanakkaan lappalaisena muotona.
Lähde:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Helsinki: Otava, 2005. ISBN: 951-1-18892-5
Laintasoista säännöstä kirjaston mitoituksesta ei ole. Kirjallisuutta löytyy mm. teokset:
Kirjaston mitoitus / Lars Hagman
Kirjastopalvelu, [Hki] 1988 ; 320 s.
ISBN: 951-692-171-X
sekä
Kirjastotilojen suunnittelu : opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille / toimituskunta Eeva-Maija Tammekann ... [et al.]
Kirjastopalvelu, Hki, 1986 ; 265 s.
ISBN: 951-692-158-2
Luonnollisesti kirjastorakennuksia koskevat yleiset rakennuksia koskevat säännökset (esim. lujuus ja paloturvallisuus yms.)
Opetusmisteriöstä voi löytyä joitakin suosituksia.
Tästä kirjasta voisi olla sinulle hyötyä:
Miten minusta tuli minä / Marko Gustafsson (2009)
Alla mainituista lehtihaastatteluista saisit myös jotakin. Suluissa on lehden nimi, numero ja sivut, joilta haastattelu löytyy. Kysy kirjaa ja lehtiä kirjastostasi.
- M nin kuin maito : Haastateltavana kirjailija Sofi Oksanen (Gloria 2010, nro 11, s. 40-42)
- Salaisuuksien Sofi : Haastattelussa kirjailija Sofi Oksanen (Aamulehti, 2009-04-05)
- Kolme hymyä Sofilta : Haastateltavana Finlandia-palkittu kirjailija Sofi Oksanen (Anna, nro 50-51, s. 42-45)
Kappaleen nimi on Akropolis ja sitä on esittänyt Eino Grön. Oulun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole äänitettä, josta kappale löytyy, mutta kaukolainaksi sellaisen voi pyytää.
Esim.
Grön, Eino : 20 suosikkia : Seinillä on korvat, p.1995 (cd-levy)
Grön, Eino: Eino Grön : 24 ikivihreää, 1992 (cd-levy)
Kaukolainapyynnön voi jättää puhelimitse,sähköpostilla tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa on Dr. Philin eli Phillip C. McGraw'n kirjoista
Livsstrategier : att göra det som fungerar, att göra det viktiga (alkuteos: Life strategies: doing what works, doing what matters)
Pelasta parisuhteesi (alkuteos: Relationship rescue)
Relationsakuten (alkuteos: Relationship rescue)
Viktguiden : din praktiska guide till viktminskning för livet (alkuteos: The ultimate weight solution food guide)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Phillip. C. McGraw'n kirjoja on suomennettu tähän mennessä vain yksi (tuo edellä mainittu Pelasta parisuhteesi ).
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandasta selvisi että Life strategies : doing what works, doing what matters kuuluu Turun kaupunginkirjaston valikoimiin....
Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa.
Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:...
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoihin on tällä hetkellä tilattu kyseistä kirjaa yhteensä 177 kappaletta. Kirjat tulevat kirjastoihin lähipäivinä. Kun ensimmäinen on viety rekisteriin, siitä voi tehdä varauksen esim. verkkokirjaston http://www.helmet.fi/ kautta.
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Turun kaupunginkirjaston varastossa on muutamia teoksia luokassa 69.622, jotka käsittelevät Suomen rautatielaitoksen historiaa kuten Sohlman, K.E.: Piirteitä rautateiden historiasta ja Suomen valtionrautatiet 1862-1912. Uudemmasta kehityksestä kertoo sarja Valtionrautatiet, joka käsittää osat
1912-1937, 1937-1962 ja 1962-1987.
Aineistorekisteristämme voit myös hakea materiaalia esim. asiasanoilla "rautatiet"/"raideliikenne"/
"rautatieliikenne" ja yhdistämällä sen asiasanaan "historia".
Kyrön asemasta löytyi hyvin vähän aineistoa. Varastossa on teos Rautatieden arkkitehtuuri (lk. 72.36),
joka kertoo Suomen asema-arkkitehtuurista yleensä. Laajemmin asiaa käsitellään teoksessa
Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, jossa...
Hei! Kysymyksesi alue on niin laaja, että mitään yksityiskohtaista vastausta on vaikea antaa. Verkon kautta pääset katsomaan Aurora-tietokantaa osoitteessa htt://www.rovaniemi.fi/aurora Aurora on kokoelmatietokanta, jonka jäseninä ovat Lapin maakuntakirjasto, yksitoista muuta kunnankirjastoa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun kirjasto ja Lapin maakuntamuseon kirjasto. Hakusanalla tietoyhteiskunta löytyy 150 osumaa. Oman tiedekuntasi kirjastosta voit kysyä lisätietoja tai katsella vielä Lapin yliopiston kirjaston sivuja osoitteessa http://www.urova.fi/home/kirjasto.
Venäläisestä sirkuksesta löytyy seuraavia kuvitettuja kirjoja:
The soviet circus: a collection of articles
Nikulin Juri: Potsti serjosno
Kusnetsov Jevgeni: Der Zirkus der welt
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 2 : urok 3 : utšites slušat tišinu, urok 4 : koški i sobaki - moji druzj
Kuklatšev, Juri: Škola dobroty : kniga dlja tštenija v natšalnoi škole. Tšast 3 : urok 5 : urok vezlivosti, urpk 6 : glavnoe pravilo zizni
Šulzik, Valeri: Funtik i troje s bolšoi dorogi (lasten kirja)
Tsirk / režissjor Aleksandrov Grigori, DVD-levy (näytelmäelokuva vuodelta 1936; hyvä sirkustunnelma alkuteksteistä alkaen, vaikka onkin osittain kuvattu studiossa
Moskovan suuri sirkus, VHS-kasetti
lisäksi kirjastossa on...
Vanhempia Pellervo-lehden vuosikertoja ei ilmeisesti ole kuntien kirjastoissa. Se on joidenkin yliopistojen kirjastojen ja Kuopion varastokirjaston kokoelmissa. Kysy lähikirjastostasi lehteä kaukolainaan.
Kirjassa "Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa" (Otava 2001) s.111-112 tekijä Matti Rinne kertoo isänsä työstä ratamestarina 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Rinteen isä oli valmistuttuaan rakennusmestariksi jäänyt rautateille töihin. Oltuaan ensin ratavartijana ja rataesimiehenä, hänestä tuli ratamestari. Talvisodan aikana Rinne oli rautateiden korjausjoukoissa. Matti Rinne pääsi poikasena isänsä mukana myös veturiin, jossa ratamestarilla oli oikeus tehdä tarkistusmatkoja. Sieltä sai paremman kuvan radan kunnosta kuin jousitetuista vaunuista.
1800-luvun jälkipuoliskolla ratamestarin tehtävät ovat olleet varmaankin samankaltaisia. Jossakin mainittiin tosin ratamestarin myyneen myös matkalippuja....
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen kertomus, jonka nimi on Pikku-Matti. Kertomus löytyy mm. kirjasta Topeliuksen satuaarteet (tekijä Topelius, Zacharias, Otava, 1990).
Turun yliopiston pro gradu -työt löytyvät Turun yliopiston kirjastosta. Jos etsit jotain tiettyä, voit hakea gradun nimellä tai tekijän nimellä Volter-tietokannasta https://finna.fi
