Puumalan kirjastossa on asiakaskäytössä neljä tietokonetta, joista osa on pikakoneita, joihin ei tarvitse varata aikaa. Jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia, pääsee hän koneelle henkilötodistuksen näyttämällä. Puumalan kirjaston aukioloajat heinäkuussa ovat ma, pe 10-16, ti, ke 11-17, to 13-19, la suljettu.
Tehtävä ei ole varmastikaan helppo, sillä perikunnan jäljittäminen saattaa vaatia melkoisesti työtä. Aimo Rothin osalta voisi koettaa kysellä perillisistä vaikkapa Vaasan teknillisestä seurasta, jossa Roth ilmeisesti oli mukana. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.desnetti.fi/vts/Johtokunta/johtokunta.html. Koska Roth ilmeisesti asui Vaasan seudulla, yksi mahdollisuus olisi etsiä Vaasassa asuvia Roth-nimisiä, joista osa saattaisi olla sukua Aimo Rothille. Osoitteesta http://henkilot.eniro.fi/login?next=%2F löytyvällä Eniron yhteystietohaulla saa esiin ainakin jonkin verran Vaasassa asuvia Rotheja.
Tage Hedberg näyttää olevan vielä vaikeampi tapaus. Regina-tietokanta antaa sellaisen pienen lisätiedon, että Hedberg on sen mukaan...
Lokakuun 14. päivänä 1828 senaatti antoi luvan kahdelle uudelle lehdelle, Frenckellin kirjapainon ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehdelle ja Waseniuksen painon ”Helsingfors Tidningarille” . Lehtien nimet olivat alun perin olleet samat, mutta viranomainen muutti Frenckellin lehden kohdalla sanojen järjestystä. ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehti ilmestyi ajalla 2.1.1829-30.12.1831 ja ”Helsingfors tidningar”-lehti 3.1.1829-30.11.1866.
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta. Lehtinimekkeitä on 165 ja lehtisivuja noin 800 000. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen lehdillä. Historiallinen...
Elina sana on julkaissut aiheesta äskettäin tutkimuksen
Sana, Elina: Luovutetut.
Teosta on käsitelty ainakin Helsingin Sanomien sunnuntailiitteessä 1.11.2003.
Tässä kustantajan esittely
http://www.wsoy.fi/www/tuotelue.nsf/ISBN/951-0-27975-7?OpenDocument&Hig…
Lisätietoa ja kirjallisuusviitteitä Suomen juutalaisista toisen maailmansodan aikana löydätte sivulta
http://www.holocaustinfo.org/faq/suomessa/
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Elean voisi ajatella olevan lyhentymä nimestä Eleanor. Tämä englanninkielisissä maissa käytössä oleva nimi on johdettu ranskan kautta muinaisprovensaalisesta nimestä Alienor. Jotkut pitävät tätä Helene-nimen johdannaisena, mutta todennäköisemmin se on germaanista alkuperää (ali ~ "toinen, vieras").
Elea oli myös kreikkalaisten Etelä-Italiaan n. 540 eKr. perustaman kaupungin nimi (lat. Velia).
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of first names. Oxford University Press, 1990
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Myös ulkopaikkakuntalainen voi saada Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin ja lainausoikeuden. Korttia anottaessa on esitettävä henkilöllisyystodistus.
Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista.
Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Tilan voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä asiakkaille annetaan 1-2 tunnin opastus laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Ensimmäisen käyttökerran varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040.
Tarkempia tietoja editointitilan käytöstä ja laitteistosta löytyy osoitteesta http://kirjasto....
Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan.
Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa.
1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä.
2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos...
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
"Vanha" Finlex, joka sisältää mm. KVL:n päätöksiä, on ollut pääkirjastossa henkilökuntakäytössä vuoden 1999 loppuun. Olen tulostanut tarvitsemasi päätöksen ja voit noutaa sen pääkirjaston lainaustiskistä. Vuodesta 2000 alkaen emme enää käytä vanhaa Finlexiä. Eduskunnan kirjastossa voi teettää hakuja vanhasta Finlexistä maksua vastaan tai käyttää ilmaiseksi Finlex-CD:tä (sisältää aineiston noin 90-luvun puoliväliin asti).
Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan vanha Finlex kuitenkin lakkautetaan ensi vuoden aikana. "Uutta" Finlexiä (Valtion säädöstietopankki, http://finlex.edita.fi/), joka on ilmainen verkkopalvelu ja sisältää keskeiset säädösaineistot, voi luonnollisesti käyttää meillä kaupunginkirjastossa Internet-koneilta.
Elektronista julkaisemista käsittelevät, helposti löytyvät lähteet lienevät jo kysyjälle tuttuja. Mainittakoon kuitenkin muutamia. Lähtökohtana on, että teknisistä apuneuvoista ei tällä kertaa ole kyse.
Kirja, saatavana mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista sekä Helsingin yliopiston eri kirjastoista: Ekholm, Kai & Järvinen, Aki: Digitalisoituva julkaisukulttuuri. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja. B. 2/99. ISBN 951-44-4663-1
Ainoa organisaatio, jonka verkko- ja painotuotejulkaisuperiaatteista löytyi dokumentti, on Tampereen yliopisto: http://acta.uta.fi/ohje/johdanto.html Tässä artikkelissa on pohdittu mm. sitä, minkätyyppisiä julkaisuja sähköisesti tuotetaan.
Monikanavajulkaisemista (useamman kuin...
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
Pohjois-suomalaisiksi kirjailijoiksi voidaan lukea varmaankin Pohjois-Pohjamaan ja Lapin kirjailijat.
Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoista on olemassa useampi luettelo, ne löytyvät Makupalat.fi:stä haulla kirjailijat Oulu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Oulu ja
Lapin kirjailijoita haulla kirjailijat Lappi https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Lappi
Kirjasammosta voi etsiä kotimaisia kirjailijoita maakunnittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#maakunta
Sateen äänillä ja kellon kumahduksilla alkavan kappaleen nimi on sama kuin yhtyeenkin eli "Black Sabbath". Se on ensimmäinen kappale yhtyeen v. 1970 julkaistulla debyytti-LP:llä, jonka senkin nimi on Black Sabbath.
Albumista on saatavilla useita painoksia, joista tuoreemmasta päästä on cd-versio vuodelta 2004(Sanctuary, SMRCD031).
Kappale "Black Sabbath" on julkaistu myös muutamilla yhtyeen kokoelma-cd:llä, mm. Greatest hits (Sanctuary, 2009, 2705880).
Näitä levyjä on saatavissa kirjaston kautta.
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee...
Eräs musiikkiosastolla työskentelevä kollega arveli että kappale on hyvin todennäköisesti Haloo Helsingin Kuussa tuulee, jonka jousilla soitetun melodian alkutahdit kuulostavat samalta.
https://www.youtube.com/watch?v=cwBi91muvVg.
