Karkkila kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueeseen ja sen Espoon yksikköön. Nämä kiinteistökaupassa tarvittavat otteet ja todistukset saa sen kautta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tarvittavat yhteystiedot:
http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Lansi-Uuden…
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
Kiinteistön omistajatiedot ja kiinnitykset selviävät lainhuutorekisteristä, jota ylläpitää maanmittauslaitos.
Lahden maanmittauslaitoksen yhteystiedot:
Osoite:
Kirkkokatu 12 B
Aukioloaika:
ma-pe 8.00-16.15 Sähköposti:
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tietoja rekisteristä voi ostaa myös kunnista tai maistraateista.
Tarkempia tietoja maanmittauslaitoksen sivuilta:
http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/rekisterit-otteet/lainhuuto…
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Kerstin Thorvall on tosiaan kirjoittanut tuota aihetta käsitteleviä kirjoja. Niiden suomennoksia ovat ainakin ”Kirja sinulle” (Otava, 1966) ja ”Toinen kirja sinulle” (Otava, 1966).
Muistamasi romaani on varmastikin ”Tyttö Pariisissa” (Otava, 1964). Kirjan takakansiteksti löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubd639f4c-c8e5-4ea5-b327-54….
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joten ota yhteyttä lähikirjastoosi!
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
Kyseistä kasettia ei enää löydy Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta se on vielä saatavilla useammassakin maakuntakirjastossa. Voit joko pyytää sen Riihimäen kautta kaukolainaksi tai käydä itsekin kysymässä vaikka Lahden pääkirjastosta.
Nimi Alice on ranskalaista alkuperää. Se on muuntunut nykyiseen muotoonsa useista eri nimistä, mm. Adelheid (= saks. jalosäätyinen t. jalomielinen kaunotar), Aleksandra (= kreik. puolustajatar, suojelijatar), Elisabet (Eliseba = hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun).
Alice-nimen suosiota on lisännyt Lewis Carrollin Alice in Wonderland -tarina (suom. Liisa ihmemaassa).
Lisää tietoa etunimien alkuperästä löytyy esim. tästä teoksesta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Emme valitettavasti löydä kirjaa suomalaisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oheisella lomakkeella. Kaukolaina pohjoismaista maksaa 4 €. Muualta ulkomailta tilattu laina maksaa 14,00-25,00 €/kpl.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai...
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Kysymyksestä ei käy ilmi, käykö mikä tahansa bongorumpujen soitonopas DVD:llä. Koska tuon nimistä julkaisu ei löydy, rohkenen suositella lainaamaan tai kaukolainaamaan HelMet-kirjastoista löytyvän englanninkielisen, joita on tarjolla kaksi eri julkaisua:
Trevor Salloum: The art of bongo drumming (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1802414~S9*fin)
Brad Dutz: Have fun playing bongos (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1656630~S9*fin)
Jälkimmäinen on suositeltavampi, jos kyseessä on aloitteleva soittaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kesälukemiseksi voisin suositella L. M. Montgomeryn Jane ja saaren kutsu tai Sara: tarinatyttö, sopii yhtä hyvin nuorille ja aikuisille. Paula Havasteen Kolme käskyä, Irja Sinivaaran Sinisiin ilmoihin ja Laila Hirvisaaren Vuoksen helmi kuvaavat mennyttä aikaa. Hilja Valtosen Nykyhetken tyttölapsi ja Jaana Taposen Väärä varustus yhdistävät huuumorin, kesän ja rakkauden. Varsinaista leppeää kesäpäivää tahdittaa Anna Gavaldan Karkumatka ja mökkeilyä harrastavaa ilahduttaa Tiina Piilolan Mahdollisten maailmojen paikka ja Inna Patrakovan Naapurit. Vakavammassa hengessä kesä on pääosassa näissä kirjoissa: Per Pettersonin Kirottu ajan katoava virta, Linn Ullmannin Siunattu lapsi ja Anne Swärdin Kesällä kerran. Joel Haahtelan Elenasta mieleeni on...
Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
