Alvar Aallosta on kirjoitettu runsaasti, hänen elämästään ja etenkin hänen tuotannostaan. Göran Schildtin 3-osainen elämäkerta Valkoinen pöytä - Nykyaika - Inhimillinen tekijä lienee tuttu? Kolmannessa osassa Inhimillinen tekijä käsitellään vuosia 1939-1976.
Julkaisemattomasta arkistoaineistosta saa tietoja Alvar Aalto -säätiöstä (http://www.alvaraalto.fi/foundation/index.htm), sillä säätiön hallinnon alaisina toimivat Tiilimäellä sijaitsevat Alvar Aalto -arkisto ja Alvar Aalto Akatemia sekä Jyväskylän Alvar Aalto -museo (http://www.alvaraalto.fi/museum/).
Hyötyä on varmasti myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta (09-8575135,
Kasarmik. 24 Helsinki, srmkirj@kaapeli.fi).
Laura - omat juttuni on täytettävä ystäväkirja eikä kuulu romaanisarjaan. Kirjastoon teosta ei ilmeisesti ole otettu siksi, etteivät täytettävät kirjat oikein sovi lainattaviksi. Ensimmäinen lainaajahan voisi kirjoittaa kirjan täyteen omia asioitaan... Kirjaa kannattaa etsiä kirjakaupasta. Lisätietoa Laura-sarjasta ja Laura - omat juttuni-kirjasta löytyy Otavan sivuilta. www.otava.fi
On useita nuottikirjoja, joista löytyy yksittäisiä Amélie -elokuvan kappaleita. Tarkoittanet kuitenkin teosta Tiersen, Yann: Six pièces pour piano [Vol. 2]. Tästä teoksesta löytyy myös toivomasi kappale La valse d'Amélie.
Tuusulan pääkirjastossa on saatavana teos Film music for solo piano, josta löytyy Amélie -elokuvan kappale Le banquet. Muiden kappaleiden nuotteja halutessasi sinun on turvauduttava kaukolainaukseen. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai internetissä osoitteessa http://www.tuusula.fi/verkkolomakkeet/nayta.tmpl?lid=131 . Kaukolainat maksavat asiakkaalle 5 euroa / teos.
Se, että autoon ei saa palauttaa mitään kiinteästä kirjastosta lainattua, ei koskaan ole ollut kielto, vaan suositus. Ymmärtääkseni tätä suositustakaan ei enää käytetä.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Kuvakirjoista ainakin Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan (ks. kustantajan esittely: http://www.psykologienkustannus.fi/vauva/ ) Stern, Uta Charlotte: Äiti kuuluu minulle! (esittely löytyy mm. Kustannus Mäkelän sivuilta http://www.kustannusmakela.fi . Myös Moers, Hermann: Isoveli Huugo sekä Weninger, Birgitte: Iso Pasi, pieni Pasi käsittelevät ytimekkäästi tätä asiaa eläinhahmoin.
Lisää vinkkejä löydät aiemmasta vastauksesta samantapaiseen kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=fb9421b8-15d…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Turku-aiheista matkailu-DVD:tä. Turku-Pisteestä kerrottiin, että tällainen matkailuohjelma olisi juuri valmistunut, mutta emme onnistuneet tavoittamaan henkilöä, joka olisi tuntenut tarkemmin ohjelman sisältöä, kieltä tai tallennemuotoa. Yritämme saada kyseisen ohjelman kokoelmiimme, kun tekijänoikeusasiat on selvitetty, mutta toistaiseksi voitte kysellä asiasta tarkemmin Turku-pisteestä, puh. 02- 33 00 33.
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Kulkukoirassa runo viittaa Pietarissa sijaitsevaan Kulkukoiran kellariin, joka aiemmin tunnettiin taiteiijoiden suosimana Kulkukoira-kabareena. Runo löytyy Anna Ahmatovan venäjänkielisessä runokokoelmassa Stihotvorenija i poemy sivulla 61.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1129594__Sstihotvorenija%2…
Männyt runo löytyy mahdollisesti muista Ahmatovan kootuista runoista, joita ei valitettavasti ole kirjastossani. Seuraavalla sivulla se löytyi
http://ahmatova.ouc.ru/sosni.html
Helmetistä saa tällaisenkin haun tehdyksi, mutta hieman siinä on askarreltava.
Kaikkein helpoin tapa on tehdä sanahaku: kirjoita hakukenttään äänikirja*, valitse aineistosta CD-levyt ja kieleksi englanti. Näin saadaan osumia runsaat 450 (tällä hetkellä). Mukaan tulevat sekä lasten sadut että tietoluokkien teokset.
Jos kuitenkin haluat etsiä vain kaunokirjallisuutta, meillä on toinenkin polku. Valitse alkusivulta ensimmäisestä hakukentästä vaihtoehto "Luokka: Hel", sen jälkeen varsinaiseen hakukenttään 4.4 eli englanninkieliset romaanit (4.2 on vastaavasti runot, 4.3 näytelmät ja kuunnelmat), ja Hae. Hakutulos on mahdottoman iso, mutta nyt pääset jatkamaan rajaamalla aineiston materiaalin mukaan. Sivun alareunassa on pikkulaatikko "Rajaa/...
Uusimmat löytämäni suomenkieliset kirjat, joissa saattaisi olla kaipaamaasi tietoa Meksikosta, ovat Mitä-missä-milloin 2001 ja Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla : matka meksikolaiseen arkeen (1999). Edellisessä on mm. tietoa Meksikon viimeisimmistä vaalituloksista. M-M-M -vuosikirjan muissakin 1990-luvun loppuvuosien osissa näyttää olevan Meksikon viime vuosien yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tapahtumiin liittyviä tietoja. Jälkimmäinen on kuvateos, mutta sisältää myös taustatietoa Meksikosta.
Seuraavat Meksikoa käsittelevät suomenkieliset yleisteokset ovatkin sitten hieman vanhempia:
Maailma tänään osa 4: Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia (1966)
Maailma nyt, osa 4 (1994)
Talvitie, Jyrki K., Meksiko ja Keski-Amerikka : Belize,...
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona...
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset...
Kalle Rounista löytyy matrikkelitiedot kirjasta Teatterin maailma / toim. Verneri Veistäjä, 1950, s. 222. Siinä on lueteltu kiinnitykset ja joitakin roolisuorituksia. Matrikkelitietojen mukaan Rouni on toiminut useita vuosia Helsingin Kansanteatterissa. Helsingin Kansanteatterista on Pirkko Kosken laatima kaksiosainen historiikki "Kansanteatteri 1-2", jonka hakemistossa Kalle Rouni mainitaan useita kertoja. Suomen kansallisteatterin historiasta sen sijaan ei löytynyt mainintoja Rounista, eikä matrikkelitiedoissa ilmennyt, että hän olisi ollut sinne kiinnitetty. Tosin tiedot loppuvat vuoteen 1950.
Ei valitettavasti löydy suomen kielen oppikirjoja, joissa olisi opetuskielenä puola. Erilaisia sanakirjoja löytyy. Kelpaisiko suomen kielen kurssi, jossa on opetuskielenä englanti? Finnish for foreigners, Sounds good, Finn talk, Beginner's Finnish, From start to Finnish...
Turun kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole tällaista digitointipalvelua tarjolla.
Suomessa on useita digitointipalveluihin erikoistuneita kaupallisia toimijoita, joiden avulla kaitafilmien digitointi onnistuu. Kannattaa googlata esim. 'kaitafilmi digitointi' ja verrata liikkeiden palveluita ja hintoja.
Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Hopeinen elämäntyömerkki voidaan myöntää työntekijälle vähintään 20 vuoden työurasta, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa. Elämäntyömerkki voidaan myöntää myös Keskuskauppakamarin harkinnan perusteella henkilön omasta hakemuksesta.Hinnaltaan hopeinen elämäntyömerkki ja hopeinen ansiomerkki ovat saman hintaisia, joten siinä mielessä ne ovat samanarvoisia.
Jos samalla henkilöllä on sekä hopeinen elämäntyömerkki että hopeinen ansiomerkki, Keskuskauppakamari ohjeistaa kantamaan elämäntyömerkkiä lähempänä vartalon keskiviivaa. Koska ansiomerkkien...
