Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
Englanniksi löytyy kaksi sinulle sopivaa teosta:
Marron, Aileen: The henna body art book ISBN: 1-885203-64-0
Fabius, Carine: Mehndi : the art of henna body painting ISBN: 0-609-80319-0
Näitä teoksia ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudulla,
joten sinun täytyy jättää kaukopalvelupyyntö joko lähimpään
kirjastoosi tai internetissä osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/syke/kaukopal/kaukop.html
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
Tarkoitatteko ehkä Uuno Kailaan runoa Elämän ylistys? Runo alkaa sanoilla: Näytä minulle kasvosi läheltä, elämä.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Purjehtijat v.1925. Runo löytyy myös teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990 sekä Ja tomust' alkaa avaruus, valikoima Uuno Kailaan runoja, Karisto 1984.
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
En ole ainakaan tietoinen, että missään kirjastossa olisi tämäntyyppistä palvelua. Käytännön vaikeus on siinä, ettei internetin välityksellä ei pysty varaamaan kuin sellaista aineistoa, joka on lainassa. (jos tarkoitat kirjaston kokoelmatietoja internetissä).
Meillä (Auran kunnassa) on sen sijaan lainausasema, jota paikallinen kyläyhdistys pitää talkoovoimin avoinna kahtena iltana viikossa (kesällä yhtenä). Heitä on n. 7 hengen porukka, joka vuorottelee lainauksessa. Tämä on yksi mahdollisuus, mutta on siinäkin tietysti omat hankaluutensa : se vaatii ihmisiltä aikamoista sitoutumista ja toisaalta teettää kyllä kirjaston
henkilökunnallekin aika paljon lisätyötä, kun kaikenlaisia sekaannuksia luonnollisesti syntyy enemmän kuin jos...
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Todennäköisesti Harvey Schmidtin I do! I do! -musikaalin sanoja ei löydy yleisistä kirjastoista suomenkielisinä. Alkukielellä sanat löytyvät nuotista, joka on Espoon kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä PLUSSA-tietokannansta
http//www.libplussa.fi . Sama nuotti löytyy myös teatteri- ja tanssialan kirjaston kokoelmista http//www.teak.fi/kirjasto . Teatterin tiedotuskeskuksesta kerrottiin musikaalia esitetyn suomenkielisena ( Tahdon! tahdon!) useissakin suomalaisissa teattereissa ja sen oikeuksia valvoo Näytelmäkulma, josta siis suomenkielinen teksti löytyy. Näytelmäkulma
on näytelmäagentuuri, joka välittää ennen muuta ulkomaisten näytelmien esitysoikeuksia...
Kirjassa Kotimaisia nykykertojia kerrotaan Merete Mazzarellasta. Kirjan ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa.
Hänen kirjansa Ensin myytiin piano, Esitettävänä elämä, Juhlista kotiin sekä Täti ja krokotiili ovat osittain omaelämäkerrallisia.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy asiasanalla "merisiilit" kaksi teosta:
Selkärangattomat, 2000 (Maailman luonto : eläimet ; 5)
Sandhall, Åke: Pikkueläimiä, 1975
Voit hakea myös laajemmalla asiasanalla "piikkinahkaiset". Enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa suomen kielellä, varmaankin riittävästi koulun tutkielmaa varten, löytyy kuitenkin tietosanakirjoista, joita on varmaan koulusikin kirjastossa, esim. Eläinten maailma, Kodin suuri eläinkirja, Otavan Suuri Ensyklopedia, Suomalainen tietosanakirja, Fakta 2001.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
On olemassa Bombax ceiba –niminen hedelmäpuu, josta käytetään yleisemmin nimeä cotton tree:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bombax_ceiba
Se ei kuitenkaan ole lajike, eli ihmisen jalostustyön tulos.
Ongelmana asian selvittelyssä on mm. se, että lajikkeita syntyy jatkuvasti uusia ja vanhoja poistuu viljelystä. Monien lajikkeiden, esim. Suomessa viljeltävien hedelmäpuulajikkeiden nimet ovat venäjänkielisiä, mikä vaikeuttaa selvitystä kääntämisvaikeuksien takia. Ainakaan alla olevista kirjoista ei löytynyt etsimääsi:
- Kotipihan marjat & hedelmät : koristeellisia, monivuotisia hyötykasveja Suomen oloihin : hoito-ohjeet / Ella Räty (2011)
- Puutarhan marjat / Leif Blomqvist (2008)
- Omenapuu / Anssi Krannila & Anne Paalo (2010)
- Äppel i...